Venäjän vasallivaltio 1450–1681 From Wikipedia, the free encyclopedia
Qasimin kaanikunta (tai Kasimovin kaanikunta[1]; ven. Каси́мовское ца́рство, Каси́мовское ха́нство, Мещёрский юрт, Kasimovskoje tsarstvo, Kasimovskoje hanstvo, Meštšorski jurt, tat. Касыйм ханлыгы, Мишәр йорты, قاسم خانليغى, Qasıym xanlığı, Mişär yortı) oli feodaaliruhtinaskunta, jonka Moskovan suuriruhtinaat loivat palvelukseensa siirtyneitä tataarikaaneja varten. Qasimin kaanikunnalla oli merkittävä rooli Venäjän valtion politiikassa. Se oli Moskovan suuriruhtinaskuntaan liitetty muslimivaltio, joka "palveli sitä sotilaallisesti, diplomaattisesti ja poliittisesti"[2]. Qasimin kaanikunta käsitti lähinnä misäärien ja mordvalaisten asuttaman alueen Okajoen varrella nykyisen Rjazanin alueen koillisosassa.
| Qasimin kaanikunta Касимовское ханство Касыйм ханлыгы |
|
|---|---|
1450–1681 |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | Monarkia |
| Kaani |
|
| Pääkaupunki | Kasimov |
| Uskonnot | islam |
| Aiemmin osa | Moskovan Venäjää |
| Liitettiin | Venäjän keisarikuntaan |
Moskovan suuriruhtinas Vasili II lahjoitti alueen noin vuosina 1450–1456 Kultaisen ordan kaanin pojalle Qasimille. Läänitysalueen keskus Gorodets-Meštšorski sai hänen mukaansa nimen Kasimov. Eräillä alueen hallitsijoista oli suuri merkitys Moskovan Kazanin kaanikuntaa vastaan käymässä taistelussa. Kazanin valloituksen (1552) jälkeen Qasimin kaanikunnan merkitys väheni, ja sen hallitsijat muuttuivat vähitellen tavallisiksi läänitystilallisiksi. Kaanikunta lakkasi muodollisestikin olemasta viimeisen hallitsijan Fatima Soltanin kuoltua vuonna 1681[3]. Hallitsijaperhe kääntyi 1600-luvulla kristinuskoon[1].
Kaanikunnan muodostumisen- ja poliitisen aseman yksityiskohdat kuitenkin jakavat mielipidettä.[4]
Historijoitsija Vladimir Veljaminov-Zernov kirjoitti Kasimin kaanikunnasta kertovan teoksen.[5]
Kultaisen ordan ajoista alkaen Kasimovissa asui tataareja (misäärejä), mordvalaisia, meštšeralaisia sekä besermänejä (mahdollisesti bolgaarien jälkeläisiä).[6]
Seudulla nykyisin asuvaa tataariryhmää sanotaan Kasimovin tataareiksi. Alun perin 1400-1500-luvuilla saapuneet tataarit olivat lähinnä Kazanista, joiden joukossa Kazanin tataariylhäisöä sekä misääreitä, mutta asukkaina oli myös osittain nogaitataareja sekä Astrahanin-, Krimin- ja Siperian kaanikuntien väestöä.[6][7][8] Misäärien on sanottukin muotoutuneen etnisenä ryhmänä Qasimin kaanikunnan aikaan.[9]
Kaanikunnan asevoimat koostuivat pysyvästä armeijasta (kasakat) ja miliisistä. Se suoritti kaikki sotilaalliset toimet yhdessä Venäjän valtion joukkojen kanssa (esimerkiksi Sain-Bulat-kaani komensi Venäjän armeijaa Liivinmaan sodassa). Kasimin kaanikunta oli alusta alkaen Moskovan vaikutuspiirissä.[10][11]
Kasimin kaanikunta osallistui toistuvasti Moskovan puolella sodissa Kazania vastaan.[12] Kaani Šah-Ali auttoi Kazanin lopullisessa valloituksessa 1552. Hän myös avusti muun muassa Viipurinlahden taistelussa. Kasimin kaanikunnan asevoimat edesauttoivat "tavalla tai toisella Venäjän rajojen laajenemisessa".[13]
Kaanikunnan keskustaa, Gorodets-Meštšorskia (tataariksi Mişär yortı), on myös kutsuttu "Meštšeran kaupungiksi." Ennen tätä, niin sanottu muinainen Meštšera alueena mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1298, kun Kultaisen ordan hallitsija Bahmet Huseinov valtasi sen. Orda luopui siitä vuonna 1392 Moskovan suurruhtinaan hyväksi. Ajan myötä käsitys Meštšerasta alueena on muuttunut, mutta edellä mainittuna vuosina se tiettävästi oli jo Okajoen alueella. Nimen sanotaan tavalla tai toisella kietoutuvan yhteen meštšera-heimon- sekä mišäärien kanssa.[14][15][16]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
