Pukkila
kunta Uudenmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Pukkila (aik. Savijoki, vanh. ruots. Buckila) on Uudellamaalla sijaitseva kunta. Kunnassa asuu 1 781 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 145,94 km², josta 145,09 km² on maata ja loput 0,85 km² sisävesialueita.[1] Pukkilaa on kutsuttu aiemmin myös Savijoeksi sekä puhekielessä Vähä-Porvooksi.[7]
| Pukkila | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Pukkilan kirkko. |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Uudenmaan maakunta |
| Seutukunta | Porvoon seutukunta |
| Kuntanumero | 616 |
| Hallinnollinen keskus | Pukkilan kirkonkylä |
| Perustettu | 1898 |
| Kokonaispinta-ala |
145,94 km² 296:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 145,09 km² |
| – sisävesi | 0,85 km² |
| Väkiluku |
1 781 267:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 12,28 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 15,7 % |
| – 15–64-v. | 60,6 % |
| – yli 64-v. | 23,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 95,8 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,8 % |
| – muut | 3,4 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Katarina Helander |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • Kok. • PS • Vihr. |
7 5 3 2 |
| www.pukkila.fi | |
Pukkila sai oman kirkon noin 1606 ja Porvoon evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeliseurakunnan aseman noin 1640. Oma pappi kappeliseurakuntaan saatiin 1676. Pukkilan ensimmäinen kirkko peruskorjattiin 1677. Papin virkatalo valmistui 1701. Kappeliseurakunta itsenäistyi Pukkilan seurakunnaksi 1896. Pukkilan toinen kirkko rakennettiin 1814, se laudoitettiin 1834. Samalla 1814 purettiin Pukkilan ensimmäinen kirkko, joka oli kolmesataa metriä toisen pohjoispuolella. Pukkilan toisen kirkon ensimmäinen peruskorjaus tapahtui 1885 ja toinen 1914, jolloin kirkkoon asennettiin lämmityslaitteet. Alttaritaulun maalasi 1915 Wilhelm Sjöström. Urut Pukkilan toiseen kirkkoon tulivat 1901.[8]
Pukkilassa on muun muassa Naarkoski putouksineen ja kalateineen, Pukkilan kirkko, Pukkilan villisikatarha Kanteleella ja japanilaisen majatalon Yado Oikawan vanha ja uusi osa.[9] Yado Oikawa on perustettu entiselle Pukkilan meijerille. Myös Kanteleella on ollut meijeri, Kanteleen meijeri, minkä rakennus on nykyään yksityisasunto. Meijerien toiminta yhdistyi valiolaiseen Tuottajain Maitoon, ja päättyi.
Pukkilan naapurikuntia ovat pohjoisessa Orimattila, idässä Myrskylä, etelässä Askola ja lännessä Mäntsälä.
Pukkilassa on neljä järveä, Kanteleenjärvi, Kokkusa, Savijärvi ja Iilijärvi.[10] Porvoonjoki virtaa Pukkilan läpi. Kunnan pohjoisosassa sen kulku on tasaista, mutta keskustan lähellä on ensin Naarkoski ja sitten Myllykoski, Roiponkoski eli Syvänojankoski, Kivikoski ja Haudankoski.[11]
Pukkilassa on kaksi Natura 2000 -aluetta: Kanteleenjärven lintuvesi ja Venunmetsä.[12]
Kyliä
Kantele, Naarkoski, Kirkonkylä, Savijoki, Syvänoja, Torppi
| Numero[13] | Maarekisterikylä[13] | Kylän osia |
|---|---|---|
| 616-401 | Kantele (aikaisemmin Kanteleenkylä) | Jukuri, Letkunkulma |
| 616-402 | kirkonkylä | |
| 616-403 | Naarkoski | |
| 616-404 | Savijoki | |
| 616-405 | Syvänoja | |
| 616-406 | Torppi |
Taajamat
Vuoden 2018 lopussa Pukkilassa oli 1 899 asukasta, joista 755 asui taajamassa, 1 123 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pukkilan taajama-aste on 40,2 %.[14] Kunnassa on vain yksi taajama, Pukkilan kirkonkylä.[15]
Pukkilan kunnan halki länsi–itä-suunnassa kulkee kantatie 55:ltä seututie 167:lle seututie 162 Mäntsälästä Myrskylään. Orimattilan Tönnöstä kulkee etelään Askolan Korttiaan yhdystie 1635. Tietoliikenneverkon osia ovat muutamat harvat telemastot.
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pukkilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[16]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pukkilan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[17]
_muistokivi.jpg)
Pukkilasta on löydetty mesoliittisen kivikauden pyyntiasuinpaikkoja suunnilleen ajalta 7000 – 6500 eaa., yksi luultavasti rauta- tai keskiaikainen kuppikivi ja kaksi esihistoriallista röykkiötä. Kivikautiset asuinpaikat sijaitsevat Porvoonjoen tuntumassa ja Kanteleen alueella.[18]
Pukkilan ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1606. Nykyinen kirkko on vuodelta 1814.[19]
Pukkilassa on ollut kruunun eli valtion, virkataloja Naarkosken Eskola ja Syvänojan Pekkala. Kirkollinen virkatalo on ollut kirkkoherran virkatalo. Kanteleella perustettiin vuonna 1915 Kanteleen meijeri, joka on nykyään Kanteleenjärven rannalla yksityinen asumiskiinteistö. 1915 Pukkilassa oli yksi höyryjauhomylly ja viisi vesijauhomyllyä. Sahoja oli kolme: 17-hevosvoimainen Kanteleen höyrysaha, 30-hevosvoimainen Naarkosken vesivoimasaha sekä 20-hevosvoimainen Syvänojan vesivoimasaha. Pukkilassa oli tuolloin Naarkosken sähkölaitos ja kymmenen kauppiasta 1916.[20]
Pukkilassa vuonna 1885 syntynyt Onni Nurmi testamenttasi kotikunnalleen Suomen Gummitehtaan osakkeita. Yrityksestä kehittyi Nokia, ja testamenttilahjoituksen arvoksi kasvoi 30 miljoonaa markkaa. Testamentin määräysten mukaan testamentattujen osakkeiden tuotto tuli käyttää Pukkilan vanhainkodissa olevien vanhusten virkistykseksi.[21] Vuosituhannen vaihteessa osakkeet myytiin ja perustettiin Onni Nurmen Säätiö ja Hyvinvointikeskus Onni.[22]
Juha Myyryläinen toimi Pukkilan kunnanjohtajana vuodesta 1997[23] kevääseen 2020. Hänen seuraajakseen valittiin Juha Rehula.[24] Rehulan oli määrä toimia kunnanjohtajana vuoden 2022 loppuun, mutta hän ilmoitti lokakuussa 2021 eroavansa kunnanjohtajan virasta.[25]
Pukkilan kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista seitsemän on keskustan, viisi kokoomuksen, kolme perussuomalaisten ja kaksi vihreiden hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Vuonna 2015 kunnassa oli 508 työpaikkaa. Niistä 18% oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55% palveluissa ja 25% jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3%).[26]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Myllylän Betoni, Pukkilan Osuuspankki ja konsultointiyhtiö ClinResOps.[27]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Pukkilan väestönkehitys 1980–2015 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 1 678 | |||
| 1985 | 1 659 | |||
| 1990 | 1 840 | |||
| 1995 | 1 867 | |||
| 2000 | 1 921 | |||
| 2005 | 2 024 | |||
| 2010 | 2 024 | |||
| 2015 | 1 971 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[28] | ||||
Vuodesta 2019 lähtien Pukkilassa on toiminut vain yksi alakoulu, luokka-asteiden 0-6 opetusta antava Kirkonkylän koulu. Alle 20 oppilaan Torpin koulun oppilaat ja opettajat jatkoivat 2019 alusta Kirkonkylän koululla.[29][30]
Pukkilassa toimineita kansakouluja ovat olleet:
| Koulu | kyläalue | vuosi | viite | lakkautettu |
|---|---|---|---|---|
| Kanteleen kansakoulu | Kantele | 1878 | [31] | 2009 |
| Kirkonkylän kansakoulu | Pukkilan kirkonkylä | 1883 | ||
| Savijoen | Savijoki | 1898 | ||
| Torpinkylän kansakoulu | Torppi | 1901 | [32] | 2019 |
Pukkilan pelastustoimesta vastaa Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Pukkila kuuluu pelastuslaitoksen Porvoon lohkoon toisen lohkon ollessa Loviisa. Pukkilan VPK on Myrskylä-johtoinen. Myrskylässä on Myrskylän puolivakinainen palokunta ja virka-aikana Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palotarkastajan päivystys.
Pukkilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla limppisoppa ja luumukreemi.[33]
| Meijeri | kyläalue | vuosi | rekisterinumero | paikka | Tuottajain Maito | lakkautettu |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kanteleen Osuusmeijeri | Kantele | 1914 | 32.098 | 1956 [34] | 1956 | |
| Pukkilan Osuusmeijeri rl | Pukkilan kirkonkylä | 1922 [35] | 46.914 [36] | 1956 [34] | 1956 |
Pukkilan alueella sijaitsee Kanteleenjärven lintutorni ja tarkkailupaikat.[37]
- Elinkeinoelämä
- Hannu Flink (s. 1938), yritysjohtaja, kauppaneuvos
- Eino Vikström (1901–1966), Isku-yrityksen perustaja, vuorineuvos
- Kulttuuri ja viihde
- 013, Pukkilassa perustettu punk-yhtye
- Markus Allan (s. 1945), iskelmä- ja tangolaulaja
- Henrik Anttonen, podcastaaja, tuottanut monia Podcast-jaksoja Pukkilassa
- Taito Hoffrén (s. 1974), laulaja, muusikko ja säveltäjä
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
