Aprikoosi eli hedelmäaprikoosi (Prunus armeniaca) on pienehkö Kiinasta peräisin oleva puu ja sen hedelmä. Aprikoosipuu kasvaa yhdeksän metriä korkeaksi, ja sen lehvästö tulee kuusi metriä leveäksi.[3]
| Aprikoosi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Suku: | Tuomet Prunus |
| Alasuku: | Luumut Prunus |
| Laji: | armeniaca |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kiinassa aprikoosipuuta on viljelty tuhansia vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Toisaalta venäläiset tutkijat ovat sitä mieltä, että samanaikaisesti sitä olisi alettu viljellä myös Keski-Aasiassa. Kasvin tieteellinen nimi Prunus armeniaca eli ”Armenian luumu” viittaa Armeniaan. Persikan tavoin aprikoosin toi Eurooppaan Aleksanteri Suuri noin vuonna 300 eaa. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat hedelmälle lempinimen ”auringon kultamuna”. Pohjois-Euroopassa aprikoosia alettiin viljellä vasta 1500-luvulla.
Aprikoosi on sukua mantelin lisäksi luumuille, kirsikoille, persikoille, nektariinille ja karvasmantelille, joiden kivissä on amygdaliini-nimistä katkeraa ja myrkyllistä ainetta. Tämä aine puuttuu eräältä aprikoosilajikkeelta, jonka kiveä käytetäänkin elintarvikkeena mantelin tavoin Euroopassa ja Keski-Aasiassa muun muassa maustamaan erilaisia leivonnaisia ja hilloja sekä Amaretto-likööriä.
Ravintosisältö (100 g)
- Energiaa 200.832 kJ/48 kcal
- Proteiinia 1,4 g
- Hiilihydraattia 11,12 g
- josta sokereita 9,24 g
- Rasvaa 0,39 g
- tyydyttyneitä rasvahappoja 0,027 g
- kertatyydyttämättömiä rasvahappoja 0,17 g
- monityydyttämättömiä rasvahappoja 0,077 g
- Kuitua 2 g
- Natriumia 1 mg
- Kaliumia 259 mg[4]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
