![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Protactinium-233.jpg/640px-Protactinium-233.jpg&w=640&q=50)
Protaktinium
radioaktiivinen alkuaine jonka järjestysluku on 91 / From Wikipedia, the free encyclopedia
Protaktinium (lat. protactinium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Pa ja järjestysluku 91. Se on radioaktiivinen aktinoidi, jolla ei ole pysyviä isotooppeja. Protaktinium on eräs harvinaisimmista maapallolla esiintyvistä alkuaineista. Sen luonnossa yleisimmän isotoopin 231Pa puoliintumisaika on 32 760 vuotta. Protaktiniumia muodostuu uraanin tai toriumin hajotessa, ja se muuttuu radioaktiivisessa hajoamisessa aktiniumiksi.
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Protaktinium | ||||
Tunnus | Pa | ||||
Järjestysluku | 91 | ||||
Luokka | aktinoidi | ||||
Lohko | f-lohko | ||||
Ryhmä | - | ||||
Jakso | 7 | ||||
Tiheys | 15,37[1] · 103 kg/m3 | ||||
Väri | hopeanvalkoinen | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1913, Kasimir Fajans ja O. H. Göhring | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 231,03588(1)[2] | ||||
Kovalenttisäde | 200[1] pm | ||||
Van der Waalsin säde | 243[3] pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Rn] 5f26d17s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 20, 9, 2 | ||||
Hapetusluvut | +II, +III, +IV, +V[4] | ||||
Kiderakenne | tetragoninen | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1 841 K (1 568[5] °C) | ||||
Kiehumispiste | 4 273 K (4 000[6][7] °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 481[1][6] kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 12,34[6] kJ/mol | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,5 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 5.6×106 S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | 47[1] W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-13-3 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Protactinium-233.jpg/640px-Protactinium-233.jpg)
Protaktiniumia syntyy ydinreaktoreissa, joissa se on ei-toivottu sivutuote, jota kerääntyy ydinjätteeseen lisäten sen radioaktiivisuutta ja ympäristöhaittoja.[8] Koska protaktinium on erittäin harvinaista sekä radioaktiivista ja myrkyllistä, sillä ei ole juuri mitään teknillistä tai taloudellista käyttöä tieteellisen perustutkimuksen ulkopuolella.[1][3]
Alkuaineen nimi tulee kreikan sanasta protos, ensimmäinen, ja toisesta alkuaineesta aktinium, joksi protaktinium hajoaa.[9]