Pertunmaa
kunta Etelä-Savon maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Pertunmaa on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 1 553 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 454,18 km², josta 79,75 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 4,15 asukasta/km². Väkiluvullisesti Pertunmaa on Etelä-Savon maakunnan toiseksi pienin kunta Enonkosken ollessa väkiluvultaan vielä vähäisempi.
| Pertunmaa | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Mikkelin seutukunta |
| Kuntanumero | 588 |
| Hallinnollinen keskus | Pertunmaan kirkonkylä |
| Perustettu | 1926 |
| Kuntaliitokset | Mäntyharju (2025)[1] |
| Kokonaispinta-ala |
454,18 km² 231:nneksi suurin 2022 [2] |
| – maa | 374,43 km² |
| – sisävesi | 79,75 km² |
| Väkiluku |
1 553 277:nneksi suurin 31.8.2024 [3] |
| – väestötiheys | 4,15 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [4] |
| – 0–14-v. | 10,1 % |
| – 15–64-v. | 51,2 % |
| – yli 64-v. | 38,7 % |
| Äidinkieli | 2023 [5] |
| – suomenkielisiä | 96,1 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 3,7 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [6] |
| Kunnanjohtaja | Leena Ruotsalainen[7] |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2021–2025[8] • Kesk. • Sit.YL • Kok. • PS • KD |
7 4 4 1 1 |
| www.pertunmaa.fi | |
Pertunmaan naapurikunnat ovat Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Mäntyharju ja Joutsa.
Pertunmaa on paikkakunnalla yleisen tarinan mukaan saanut nimensä Perttu-nimisestä miehestä, joka on aikoinaan yksin hallinnut koko Pertunmaata.[9]
Kulttuurillisesti Pertunmaa on osittain Päijät-Hämettä ja osittain Etelä-Savoa.[9]
Pertunmaa liitetään Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa.[10]
Pertunmaa sijaitsee Etelä-Savossa valtatien 5 varrella 35 kilometriä Heinolasta pohjoiseen ja vajaat 60 kilometriä Mikkelistä etelään. Pertunmaan kaksi päätaajamaa, Kirkonkylä ja Kuortti, sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan.[11]
Pertunmaan Natura-kohteita ovat Mäyrävuoren–Seppälänjoen metsät, Ahvenjärven haka, Isosuo–Kivenholma, Sahinsuo, Anettu, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Punakiven–Ahvenjärven metsät ja Lautjärvi–Laukkala–Kaituenlampi.[12]
Kylät
Hartosenpää, Hölttä, Joutsjärvi, Karankamäki, Kirkonkylä, Koirakivi, Kuhajärvi, Kuortti, Kälkyttä, Lihavanpää, Mansikkamäki, Nipuli, Ruorasmäki, Ruuttila, Sydänmaa ja Vastamäki.
Taajamat
Vuoden 2018 lopussa Pertunmaalla oli 1 713 asukasta, joista 707 asui taajamissa, 994 haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pertunmaan taajama-aste on 41,6 prosenttia.[13] Pertunmaan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[14]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2018) |
|---|---|---|
| 1 | Pertunmaan kirkonkylä | 455 |
| 2 | Kuortti | 252 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Pertunmaa on ollut savolaisten ja hämäläisten rajaseutua vuosisatojen ajan, ja siellä on rajakiviä 1400-luvulta.[15]
Itsenäinen kunta Pertunmaasta tuli vuonna 1926, kun se erosi emopitäjästään Mäntyharjusta.[15] Hartolan vanha puukirkko siirretiin Pertunmaalle ja vihittiin käyttöön vuonna 1927.[16]
Pertunmaan kunnanjohtaja 1. maaliskuuta 2020 alkaen on kasvatustieteen maisteri Leena Ruotsalainen.[7] Hänen edeltäjänsä, vuodesta 1999 lähtien kunnanjohtajana toiminut Juha Torniainen[17] jäi eläkkeelle helmikuun 2020 alusta[7]. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[18]
Vuonna 2015 kunnassa oli 621 työpaikkaa. Niistä 19 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[19]
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metallintyöstöyritys Pelaser, Ylähollon Energiamurskaus ja Pertu Components, jonka alaa ovat puun sahaus ja höyläys.[20]
Kunnan taloudellinen tilanne on ollut jonkin aikaa huonolla tolalla maakunta- ja soteuudistuksen aiheuttamien suurten kulujen vuoksi.[21] Tämän vuoksi Pertunmaa on luonnehdittu kriisikunnaksi vuodesta 2021 lähtien.[22][23] Marraskuussa 2023 ilmoitettiin, että kunnalla ei ole enää varaa toimia itsenäisenä kuntana ja sen johdosta valtiovarainministeriö päätti esittää kuntaliitosneuvottelujen aloittamista.[24]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Pertunmaan väestönkehitys 1980–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1980 | 2 868 | |||
| 1985 | 2 600 | |||
| 1990 | 2 499 | |||
| 1995 | 2 305 | |||
| 2000 | 2 178 | |||
| 2005 | 2 102 | |||
| 2010 | 1 936 | |||
| 2015 | 1 817 | |||
| 2020 | 1 685 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[25] | ||||
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pertunmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]
- Mäntyharjun seurakunta
- Pertunmaan kappeliseurakunta
Seurakunta toimii myös Mäntyharjun kunnan alueella.
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pertunmaalla toimii Pertunmaan helluntaiseurakunta.[27]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pertunmaan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[28]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Pertunmaan kunnan nykyisellä alueella.[26]
- Pertunmaan seurakunta (liitetty Mäntyharjun seurakuntaan 2016)
Pertunmaan yhtenäiskoulussa (Kirkkotie 3) tarjotaan opetusta esikoulusta luokka-asteelle yhdeksän saakka.[29][30] Samassa kiinteistössä toimii Pertunmaan kirjasto. Vuoteen 2018 saakka Kuortissa toimi alakoulu (Kuortin koulu, Vanhatie 100), jonka yhteydessä sijaitsee Kuortin kirjasto.[31]
Kirkonkylän keskustassa sijaitseva Pertunmaan hyvinvointiasema tarjoaa sosiaali- ja terveysaseman palveluja.[32]
Kunnassa on neljä uimapaikkaa, joista Kisarannassa uidaan myös talvisin.[33]
Pertunmaan kirkko rakennettiin vuonna 1929 osin Hartolan vanhan kirkon ja kellotapulin hirsistä. Pertunmaalla toimii monia matkailuyrityksiä ja Pöylinniemessä on myös leirintäalue. Pertunmaan matkailukohteita ovat muun muassa toriaukio Pertuntori keskellä kirkonkylää, Vanha-Rantalan talomuseo Honkaniementien varressa ja Käsityöpuoti Talvikki, käsityöläisten oma puoti kirkonkylällä. Lisäksi Kuortissa ABC-liikennemyymälän välittömässä läheisyydessä on useita erilaisia liikkeitä. Pertunmaa on myös kesämökkikunta.
Vuoden 2011 tilastoissa Pertunmaalla myytiin toiseksi eniten alkoholia asukasta kohden Suomessa, 27,6 litraa absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna. Ykköstilaa pitää hallussaan Utsjoki, vastaava myynti oli 51,3 litraa. Lapin maakunnan myyntilukujen selityksenä on paitsi matkailijoiden suuri määrä, myös ruotsalaisten ja norjalaisten tekemät alkoholiostokset.[34]
- Chrisse Fagerström, kirjailija
- Seppo Halttunen, näyttelijä, ohjaaja
- Adam Honkanen, kansanrunoilija, ennustaja
- Reijo Hottola, opettaja, kirjailija
- Aino Kontula, lehtori, kirjailija
- Jari Leppä, Suomen maa- ja metsätalousministeri, kansanedustaja, maanviljelijä
- Usko Moilanen, kirjailija
- Maila Paloheimo, opettaja, kirjailija
- Vesa Törnroos, trap-ampuja
- Kari Uotila, kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja
Myös vuoden 2018 Miss Suomeksi valittu, alkujaan lahtelaissyntyinen Alina Voronkova asui 15-vuotiaaksi asti Pertunmaalla.
Pertunmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kisko eli veripalttu sekä ruisjauhosta, kermaviilistä ja kermasta leivotut röpörieskat, jotka paistetaan kaalinlehdellä tai tuohenpalan päällä.[35]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
