Paštun kieli[3] (paštuksi پښتو, paʂto; tunnetaan myös nimillä pataani ja afgaani, pašto پشتو ja pukhto پختو) on Afganistanissa ja Pakistanissa asuvien paštujen eli pataanien puhuma kieli. Se kuuluu indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisen haaran iranilaiseen ryhmään.[4] Paštu on darin ohella toinen Afganistanin virallisista kielistä.[5]
Paštu | |
---|---|
Paštun puhuma-alue |
|
Oma nimi | پښتو |
Muu nimi | afgaani |
Tiedot | |
Alue |
Afganistan Pakistan Iran |
Virallinen kieli | Afganistan |
Puhujia | 24 miljoonaa |
Kirjaimisto | Arabialainen |
Kielenhuolto |
Afganistanin tiedeakatemia[1] Pashto Academy (Pakistan) [2] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | Indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
Indoiranilaiset kielet Iranilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | pst |
ISO 639-2 | pbu |
ISO 639-3 | pus |
Levinneisyys ja puhujamäärä
Kieltä puhutaan Afganistanin etelä- ja keskiosissa sekä Pakistanissa etupäässä Luoteisprovinssissa, heimoalueilla ja Balochistanissa. Pieniä puhujaryhmiä on myös Kashmirissa ja Iranissa.[6] Vuonna 2009 paštun äidinkielisiä puhujia arvioitiin olevan noin 7,5 miljoonaa Afganistanissa, 14 miljoonaa Pakistanin Luoteisprovinssissa, yli kaksi miljoonaa Karachissa ja noin 50 000 Iranissa.[7]
Afganistanissa paštun puhujat muodostavat yli puolet väestöstä ja Pakistanin luoteisosassa noin 90 %.[7] Heistä suuri osa on kaksikielisiä. Afganistanissa pataanit osaavat myös daria, Pakistanissa urdua, belutšia tai muita kieliä.[8]
Fonologia
Konsonantit
Bilabiaali | Dentaali-alveolaari | Palataali | Retrofleksi | Velaari | Uvulaari | Faryngaali | Glottaali | |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Nasaali | m | n | ɳ | ŋ | ||||
Klusiili | p | b | t | d | ʈ | ɖ | k | g | q | ʔ | ||
Affrikaatta | t͡s | d͡z | t͡ʃ | d͡ʒ | ||||||
Frikatiivi | f | s | z | ʃ | ʒ | x | ɣ | ħ | ʕ | h | ||
Tremulantti | r | ɽ | ||||||
Lateraali | l | |||||||
Approksimantti | w | j |
Lähde:[9]
Vokaalit
Etinen | Keskinen | Takainen | |
---|---|---|---|
Suppea | i | u | |
Lähes suppea | ɪ | ʊ | |
Puolisuppea | e | ə | o |
Avoin | a |
Lähde:[9]
Murteet ja kielen rakenne
Paštu kuuluu iranilaisten kielten itäiseen ryhmään. Se jakautuu lukuisiin alueellisiin ja heimomurteisiin, jotka muodostavat läntisen ja itäisen murreryhmän. Toisinaan puhutaan myös eteläisestä[6] tai keskiryhmästä.[7] Läntisen ryhmän keskus on Kandahar ja itäisen Peshawar sekä vähemmässä määrin Jalalabad. Eräät murteet kuten waziri ja afridi poikkeavat voimakkaasti kirjakielestä.[6] Paštua voidaan pitää makrokielenä, jolla on useampi variantti.[4]
Kieli on rakenteeltaan monessa suhteessa varsin konservatiivinen. Arkaaisia iranilaisia piirteitä ovat fonemaattinen sanapaino, kieliopillinen suku ja ergatiivirakenne.[10] Morfologialle on tyypillistä nominien ja osittain myös verbien flektiotaivutus. Verbeillä on aspektikategoria.[11]
Indoarjalaisista kielistä paštuun on omaksuttu[10] kakuminaaliset konsonantit ṭ, ḍ, ṇ, ṛ[11] Lainasanoja on saatu arabiasta, darista, persiasta, indoarjalaisista, turkkilaisista sekä länsieurooppalaisista kielistä varsinkin englannista.[12]
Kirjakieli
Paštun vanhimman kirjallisen muistomerkin kerrotaan olevan peräisin 700-luvulta. Vanhin luotettavasti ajoitettu teksti, Bayazid Ansarin paštuksi, hindiksi, persiaksi ja arabiaksi laatima uskonnollinen runokokoelma Hayr al-bayān (”Hyvä sanoma”) on kuitenkin vasta 1500-luvun lopusta.[7][13] 1600-luvulla elänyttä soturirunoilija Khušal Khattakia on pidetty paštunkielisen kirjallisuuden isänä.[14]
Kirjakieli kehittyi pitkään Afganistanin pääkielenä toimineen darin varjossa. Koulutusjärjestelmän ja lehdistön kieli paštusta tuli vasta 1900-luvun aikana.[15] Vuodesta 1936 lähtien se on darin rinnalla toinen Afganistanin virallisista kielistä. Pakistanissa se on yksi Luoteisprovinssin ja Balochistanin alueparlamenttien virallisista työkielistä.[8]
Paštun kirjakielestä on kaksi alueellista varianttia. Afganistanissa kirjakieli perustuu Kandaharin ja Pakistanissa Peshawarin murteeseen.[8] Kieltä kirjoitetaan arabialais-persialaisella kirjaimistolla, jota on täydennetty kymmenellä paštun omia äänteitä osoittavalla lisämerkillä.[16] Kirjakielen normit ja oikeinkirjoitus eivät ole vielä vakiintuneet.[17]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.