Paštun kieli[3] (paštuksi پښتو, paʂto; tunnetaan myös nimillä pataani ja afgaani, pašto پشتو ja pukhto پختو) on Afganistanissa ja Pakistanissa asuvien paštujen eli pataanien puhuma kieli. Se kuuluu indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisen haaran iranilaiseen ryhmään.[4] Paštu on darin ohella toinen Afganistanin virallisista kielistä.[5]

Hakusana ”paštu” ohjaa tänne. Etnisestä ryhmästä kerrotaan artikkelissa Paštut.
Pikafaktoja Tiedot, Kielitieteellinen luokitus ...
Paštu
Thumb
Paštun puhuma-alue
Oma nimi پښتو
Muu nimi afgaani
Tiedot
Alue  Afganistan
 Pakistan
 Iran
Virallinen kieli  Afganistan
Puhujia 24 miljoonaa
Kirjaimisto Arabialainen
Kielenhuolto Afganistanin tiedeakatemia[1]
Pashto Academy (Pakistan) [2]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä Indoiranilaiset kielet
Iranilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 pst
ISO 639-2 pbu
ISO 639-3 pus
Sulje
Puhuttua paštua

Levinneisyys ja puhujamäärä

Kieltä puhutaan Afganistanin etelä- ja keskiosissa sekä Pakistanissa etupäässä Luoteisprovinssissa, heimoalueilla ja Balochistanissa. Pieniä puhujaryhmiä on myös Kashmirissa ja Iranissa.[6] Vuonna 2009 paštun äidinkielisiä puhujia arvioitiin olevan noin 7,5 miljoonaa Afganistanissa, 14 miljoonaa Pakistanin Luoteisprovinssissa, yli kaksi miljoonaa Karachissa ja noin 50 000 Iranissa.[7]

Afganistanissa paštun puhujat muodostavat yli puolet väestöstä ja Pakistanin luoteisosassa noin 90 %.[7] Heistä suuri osa on kaksikielisiä. Afganistanissa pataanit osaavat myös daria, Pakistanissa urdua, belutšia tai muita kieliä.[8]

Fonologia

Konsonantit

Lisätietoja Bilabiaali, Dentaali-alveolaari ...
Bilabiaali Dentaali-alveolaari Palataali Retrofleksi Velaari Uvulaari Faryngaali Glottaali
Nasaali m n ɳ ŋ
Klusiili p | b t | d ʈ | ɖ k | g q ʔ
Affrikaatta t͡s | d͡z t͡ʃ | d͡ʒ
Frikatiivi f s | z ʃ | ʒ x | ɣ ħ | ʕ h
Tremulantti r ɽ
Lateraali l
Approksimantti w j
Sulje

Lähde:[9]

Vokaalit

Lisätietoja Etinen, Keskinen ...
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i u
Lähes suppea ɪ ʊ
Puolisuppea e ə o
Avoin a
Sulje

Lähde:[9]

Murteet ja kielen rakenne

Paštu kuuluu iranilaisten kielten itäiseen ryhmään. Se jakautuu lukuisiin alueellisiin ja heimomurteisiin, jotka muodostavat läntisen ja itäisen murreryhmän. Toisinaan puhutaan myös eteläisestä[6] tai keskiryhmästä.[7] Läntisen ryhmän keskus on Kandahar ja itäisen Peshawar sekä vähemmässä määrin Jalalabad. Eräät murteet kuten waziri ja afridi poikkeavat voimakkaasti kirjakielestä.[6] Paštua voidaan pitää makrokielenä, jolla on useampi variantti.[4]

Kieli on rakenteeltaan monessa suhteessa varsin konservatiivinen. Arkaaisia iranilaisia piirteitä ovat fonemaattinen sanapaino, kieliopillinen suku ja ergatiivirakenne.[10] Morfologialle on tyypillistä nominien ja osittain myös verbien flektiotaivutus. Verbeillä on aspektikategoria.[11]

Indoarjalaisista kielistä paštuun on omaksuttu[10] kakuminaaliset konsonantit ṭ, ḍ, ṇ, ṛ[11] Lainasanoja on saatu arabiasta, darista, persiasta, indoarjalaisista, turkkilaisista sekä länsieurooppalaisista kielistä varsinkin englannista.[12]

Kirjakieli

Paštun vanhimman kirjallisen muistomerkin kerrotaan olevan peräisin 700-luvulta. Vanhin luotettavasti ajoitettu teksti, Bayazid Ansarin paštuksi, hindiksi, persiaksi ja arabiaksi laatima uskonnollinen runokokoelma Hayr al-bayān (”Hyvä sanoma”) on kuitenkin vasta 1500-luvun lopusta.[7][13] 1600-luvulla elänyttä soturirunoilija Khušal Khattakia on pidetty paštunkielisen kirjallisuuden isänä.[14]

Kirjakieli kehittyi pitkään Afganistanin pääkielenä toimineen darin varjossa. Koulutusjärjestelmän ja lehdistön kieli paštusta tuli vasta 1900-luvun aikana.[15] Vuodesta 1936 lähtien se on darin rinnalla toinen Afganistanin virallisista kielistä. Pakistanissa se on yksi Luoteisprovinssin ja Balochistanin alueparlamenttien virallisista työkielistä.[8]

Paštun kirjakielestä on kaksi alueellista varianttia. Afganistanissa kirjakieli perustuu Kandaharin ja Pakistanissa Peshawarin murteeseen.[8] Kieltä kirjoitetaan arabialais-persialaisella kirjaimistolla, jota on täydennetty kymmenellä paštun omia äänteitä osoittavalla lisämerkillä.[16] Kirjakielen normit ja oikeinkirjoitus eivät ole vielä vakiintuneet.[17]

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand in your browser!

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.

Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.

Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.