From Wikipedia, the free encyclopedia
Ostara (eostar, oestre, eastre, oestar, eostre) on yksi kahdeksasta vuodenkierron juhlapäivästä, eli sapatista, jota vietetään pohjoisella pallonpuoliskolla kevätpäiväntasauksen aikaan 19.–21.3.[1] Eteläisellä pallonpuoliskolla päivä sijoittuu vastaavasti syyskuulle.[2] Ostaraa viettävät esimerkiksi useat uuspakanat, kuten wiccat.[3]
Ostara merkitsee valon voittoa pimeydestä ja luonnon uusiutumista. Sitä vietetään kevään alkamisen, hedelmällisyyden, tasapainon ja uusien alkujen kunniaksi.[3] Sen viettoon voi kuulua esimerkiksi siementen istuttaminen, munien koristelu, tanssiminen tai erilaisten rituaalien suorittaminen.[4]
Suomessa kevätpäivän tasausta on perinteisesti kutsuttu myös matopäiväksi, vaikka moni nykynoita kutsuukin sapattia vanhalla germaanisella nimellä ostara. Ostarasta juontuu myös englanninkielinen nimi ”easter”, joka tarkoittaa pääsiäistä.[5] Päivä tunnetaan myös nimillä spring equinox, alban eiler ja mean earraigh.[1]
Kristinuskon pääsiäisen juuret ovat pakanallisessa kevätpäivän tasauksessa ja juhlat ovat edelleen hyvin samankaltaisia.[1] Perinteiset ostaran symbolit, kuten pääsiäispupu, karitsa, pastellivärit ja tiput kuuluvat myös kristilliseen pääsiäiseen.[6]
Ostara on kevään ja uuden alun juhla, jota monet pakanat juhlivat esimerkiksi sytyttämällä kokkoja tai kynttilöitä, koristelemalla kotinsa tai alttarinsa ajankohtaan sopivaksi, siivoamalla tai istuttamalla kasveja. Noituutta harjoittavat voivat suorittaa erilaisia sapatin teemoihin, kuten hedelmällisyyteen tai kasvuun, sopivia taikoja. Monelle pakanalle myös ajankohtaisten jumalien tai jumalattarien kunnioittaminen on olennainen osa sapattia.[3]
Pimeään vuodenaikaan monen elämänrytmiin kuuluu rauhoittuminen, itsetutkiskelu ja suunnittelu, mutta kevätpäiväntasauksesta alkavan valoisan ajan tuoman uudistumisen ja vertauskuvallisen uudelleensyntymän myötä suunnitelmia ja unelmia lähdetään aktiivisesti toteuttamaan. Joillekin pakanoille tämä vaihe vastaa tyypillisiä uudenvuoden lupauksia.[2]
Slaavilaisissa kulttuureissa ostaraa on pidetty niin voimallisena uudelleensyntymän ja elämän päivänä, ettei kuolemalla ole uskottu olevan sen aikaan lainkaan valtaa. Slaavilaisia perinteitä noudattavien nykypakanoiden ostaranviettoon kuuluu edelleen kuolemaa symboloivan nuken valmistaminen ja uhraaminen. Rituaalin jälkeen kirkkaanpunaisiksi maalattuja munia annetaan juhlapaikkaan saapuneille ja elämän voittoa juhlistetaan ruoan, juoman ja tanssin merkeissä.[5]
Vanha suomalainen nimitys kevätpäivän tasaukselle on ollut matopäivä, tai Mato-Pentti, etenkin mikäli päivä on osunut Pentin nimipäivään (21.3). Nimitys johtuu uskomuksesta, jonka mukaan käärmeet, eli ”madot”, nousevat kevätpäivän tasauksena ensikertaa talvipesästään. Matopäivän viettoon kuului tulevien säiden ennustaminen ja erilaisten onnellisuuteen, rakkauteen ja perheonneen liittyvien taikojen tekeminen. Pajunvitsoja kerättiin, jotta pahaa onnea voitiin vitsoa pois itsestä tai läheisistä. Samalla lausuttiin pahaa karkottavia loruja ja loitsuja.[5] Matopäivänä karjaa ei vielä viety ulos käärmeiden pelossa, mutta monilla taloilla oli myös elätti- tai haltijakäärmeitä, joille uhrattiin ja joita kohdeltiin hyvin talon onnen takaamiseksi.[7]
Matopäivän viettotavat muistuttavat sen kansainvälisempää vertaistaan ostaraa. Taikojen lisäksi päivää voi viettää esimerkiksi siivoamalla, leipomalla, istuttamalla kasveja ja liikkumalla luonnossa.[5]
Kevätpäivän tasauksen aikaan päivä ja yö ovat yhtä pitkiä, ja valoisa aika lähtee pitenemään.[5] Ostaran aikaan juhlitaan maan heräämistä, hedelmällisyyttä, kasvua ja valon voittoa pimeydestä. Näitä teemoja edustavat vastaavuudet ja esimerkiksi valon lisääntymistä kuvaavat aurinkosymbolit kuuluvat tähän sapattiin.[3]
Ostaraan yhdistettyjä värejä ovat muun muassa pastellisävyt, sekä muut raikkaat värit, jotka muistuttavat valosta ja alkavasta keväästä.[3] Hempeiden värisävyjen lisäksi sapattiin yhdistetään myös elämän kiertokulusta, seksuaalisuudesta ja elämänvoimasta muistuttava punainen.[4]
Yleisiä värejä ovat esimerkiksi runsautta, kasvua ja terveyttä symboloiva vihreä, iloa, aurinkoa, vaurautta ja luovuutta kuvastava keltainen, sekä rakkautta, hellyyttä ja rauhaa edustava vaaleanpunainen.[4]
Ostaran symboliikkaan yhdistetään yleisesti hedelmällisyyden symboli jänis, muutosta ja uudistumista symboloiva perhonen, maskuliinista viriiliyttä edustava pässi[4] tai viattomuutta kuvastava karitsa[6]. Myös erilaiset keiju-, mehiläis-[4] ja tipusymbolit[3] ovat yleisiä.
Jotkut pakanat ja noidat kunnioittavat sapatin aikaan jumalolentoja, jotka liittyvät esimerkiksi kevääseen, eläimiin, uudelleensyntymään ja metsästykseen.[3] Germaaninen auringonnousun, kevään ja hedelmällisyyden jumalatar Eostre (Ostara), josta sapatin nimikin juontuu, on yksi yleisimmin sapattiin assosioiduista jumaluuksista.[4]
Muita ostaran aikaan juhlittuja jumalolentoja ovat esimerkiksi:
Sapatin viettoon voi kuulua myös juhla-ateria, joka koostuu esimerkiksi tuoreista yrteistä ja kasviksista, erilaisista juusto- ja munaruoista sekä leivonnaisista. Juhlaan sopivat myös hunaja[4] ja siemenet[3]. Juhlatarjoilussa voi hyödyntää myös syötäviä kukkia, jotka ovat ostaraan sopivia kevään, kauneuden ja kasvun symboleja.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
