suomalainen panimo- ja virvoitusjuomayritys From Wikipedia, the free encyclopedia
Olvi Oyj on suomalainen juomakonserni, jonka pääkonttori ja tuotantolaitos sijaitsevat Iisalmessa. Sillä on toimipiste myös Helsingissä.[4] Vuonna 1878 perustettu Olvi on ainoa itsenäisenä suomalaisena 1800-luvulta saakka säilynyt panimoyritys. Olvi-konsernin tytäryhtiöt sijaitsevat Virossa, Latviassa, Liettuassa, Valko-Venäjällä ja Tanskassa.[5]
| Olvi Oyj | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Osake | OMXH: OLVAS |
| Markkina-arvo |
 580,5 milj. € (31.12.2023)[1] |
| ISIN | FI0009900401 |
| Perustettu | 1878 |
| Toimitusjohtaja | Patrik Lundell |
| Puheenjohtaja | Nora Hortling |
| Kotipaikka | Iisalmi, Suomi |
| Toimiala | panimoteollisuus |
| Tuotteet | oluet, virvoitusjuomat |
| Liikevaihto |
 630,6 milj. € (2023)[1] |
| Liikevoitto |
54,9 milj. € (2023)[1] |
| Tilikauden tulos |
38,5 milj. € (2023)[1] |
| Henkilöstö |
2 376 (2023)[1] |
| Tytäryhtiöt | Suomi: Servaali Oy ja The Helsinki Distilling Company, Viro: AS A. Le Coq, Latvia: AS Cēsu alus, Liettua: Volfas Engelman, Valko-Venäjä: OAO Lidskoje pivo, Tanska: Bryggeriet Vestfyen[2] |
| Omistaja | Olvi-säätiö (n. 53 % äänistä)[3] |
| Kotisivu |
www |
Olvin historia alkoi 5. lokakuuta 1878 Iisalmen kauppalassa, jossa kahdeksan iisalmelaista kokoontui pohtimaan olutpanimon perustamista.[6]
Ensimmäiseksi panimomestariksi ja isännöitsijäksi valittiin Kuopion Lahdentaan panimon panimomestari William Gideon Åberg. Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiö (nyk. Olvi Oyj) perustettiin vuonna 1878 Iisalmeen Luuniemen pohjoisrannalle. Paikan valintaan vaikutti etenkin kalliomaaston rantaviivassa oleva rotko, jonka ansiosta kellarit saatiin louhittua kallion suojaan vähällä vaivalla. Juomien säilyvyyden turvaamiseksi jäähdytyksessä panimolla käytettiin luonnonjäätä aina vuoteen 1953 saakka.
Iisalmen Oluttehdas Oy:n ensimmäiset oluet myytiin vuonna 1880. Vuonna 1892 aloitettiin sahdin ja siman valmistus sekä vuonna 1906 virvoitusjuomien valmistus.[6]
Vuonna 1919 omistus siirtyi William Gideon Åbergin pojalle Evert Wilhelm Åbergille ja tehtaan toimintaa alettiin kehittämään. Samana vuonna alkoi kieltolaki. Seuraavana vuonna Iisalmen Oluttehdas perusti myyntivaraston ja konttorin Kajaaniin – kysynnän kiihtyessä alueella vuonna 1925 perustettiin Kajaanin Kalja Oy.[6]
Vuonna 1932 kieltolaki kumottiin ja III-oluen valmistus aloitettiin 15 vuoden tauon jälkeen. Iisalmen Oluttehdas Osakeyhtiön ja Kajaanin Kalja Oy:n yhdistämiseksi perustettiin vuonna 1932 Oluttehdas Oiva Oy. Erimielisyyksien seurauksena päädyttiin, että Kajaanin Kalja isompana yhtiönä vuokrasi Iisalmen Oluttehtaan itselleen. Jatkosodan aikana Oiva valmisti III-olutta saksalaisille joukoille näiden omista maltaista.
Vuonna 1949 Oluttehdas Oiva Oy:ssä alettiin valmistaa myös Vilpo-nimistä jäätelöä, jota myytiin aina 1960-luvulle saakka.[6]
Vuonna 1952 Oluttehdas Oiva Oy:n nimi ajateltiin lyhentää Oiva Oy:ksi. Sana ”oiva” esiintyi kuitenkin jo useiden muiden yhtiöiden nimissä, eikä lupaa muutokselle hyväksytty. Samoihin aikoihin helsinkiläinen Olvi Oy lopetti toimintansa. Nimi oli naseva ja kuvasi hyvin yhtiön toimintaa, joten Olvi Oy:ltä päätettiin ostaa oikeus nimen ja tavaramerkin käyttöön.
Vuonna 1955 teollisuusneuvos E. W. Åberg ja hänen vaimonsa Hedwig Åberg perustivat Olvi-säätiön jolle siirtyi enemmistö Olvin osakkeista. Samana vuonna astui voimaan uusi myyntialuejärjestely, jonka johdosta kullakin Oy Alkoholiliike Ab:n myymäläpaikkakunnalla pidettiin myytävänä yhden paikkakuntaa lähinnä olevan panimon olutta. Järjestely oli epäedullinen Olville – vahvan oluen menekki putosi lähes neljänneksen edellisvuodesta ja yhtiön myydyin artikkeli 1950-luvulla oli I-olut. Säännös muuttui vuonna 1961, jolloin kaikki panimot saivat luvan A-oluen valmistukseen. Keskioluen vuonna 1969 tapahtuneen ”vapautumisen” myötä siitä tuli Olvin päämyyntiartikkeli.
Vuonna 1987 Olvi listautui Helsingin pörssin OTC-listalle. Tätä edelsi noin 12,3 miljoonaa markkaa kerännyt osakeanti. A-osake noteerattiin päälistalla vuonna 1997.[6]
1990-luvulla panimo laajentui nopeasti osittain kotimaisten markkinoiden kasvun tasaantuessa.[7] Vuonna 1993 mehualan yritys Sonkari Oy (myöhemmin Kesäpäivä) fuusioitui Olviin. 1996 Olvi hankki 15 prosentin osuuden AS Tartu Õlletehtaasta (nykyisin A. Le Coq) ja seuraavana vuonna koko osakekannan tytäryhtiö Saare Õlun kautta. Vuonna 1999 Olvista tuli enemmistöosakas latvialaisessa AS Cēsu alus -panimoyrityksessä ja vähemmistöosakas liettualaisessa Volfas Engelman -panimossa. Seuraavana vuonna vuosituhannen vaihduttua Volfas Engelmanista tuli Olvin tytäryhtiö. Vuonna 2003 Olvi osti virolaisen Oü Finelinin osakekannan. Tämä yritys omistaa virolaisen kivennäisvesiä ja vitaminoituja virvoitusjuomia valmistavan AS Ösel Foodsin.[8]
Vuonna 2008 Olvi hankki Valko-Venäjän Lidasta Lidskoje pivo -panimon.[9]
Olvi aloitti yhteistyön peliyhtiö Rovion kanssa vuonna 2012, jolloin ensimmäiset Angry Birds -virvoitusjuomat lanseerattiin Suomessa, seuraavana vuonna niitä myytiin yli 30 maassa.[10] Angry Birds -limujen myynti lähti menestyksekkäästi käyntiin ja Olvin raportin mukaan tammi-syyskuussa 2012 yhtiön virvoitusjuomien myynti kasvoi edellisvuoteen verrattuna 72,0 prosenttia pitkälti Angry Birds -tuotteiden ansiosta. [11][12]
Olvi tekee yhteistyötä kansainvälisen virvoitusjuomayhtiö PepsiCo:n kanssa. Olvin tytäryhtiö Lidskoe Pivo on hoitanut muun muassa Pepsin ja 7 Up:in myynnin ja markkinoinnin Valko-Venäjällä tammikuusta 2015 alkaen.[13]
Vuonna 2016 Olvi -konsernin myyntivolyymi nousi uuteen ennätykseen 609,4 miljoonaan litraan ja liikevaihto kasvoi 321,5 miljoonaan euroon. Konsernin liikevoitto kasvoi 6 prosenttia ja oli 40,4 miljoonaa euroa.[14] Konserni työllisti 1859 henkilöä ja valmisti 609 miljoonaa litraa juomia.[5]
Vuonna 2018 Olvi osti enemmistöosuudet maahantuontiyritys Servaali Oy:stä[15] ja helsinkiläisestä pientislaamo The Helsinki Distilling Companysta.[16]
Olvi laajensi toimintaansa Tanskaan ostamalla enemmistöosuuden maan neljänneksi suurimmasta panimosta Bryggeriet Vestfyenistä toukokuussa 2021. Yhtiö maksoi käteisellä 60 prosentin osuudesta 6,8 miljoonaa euroa ja teki muille osakkeenomistajille tarjouksen näiden osuudesta. Kaupan ehtona oli, että Olvi saa kasvatettua omistusosuutensa 90 prosenttiin osakkeista. Vuonna 1885 perustetun tanskalaispanimon myynti 2020 oli 65 miljoonaa litraa ja siitä muodostunut liikevaihto vajaa 25 miljoonaa euroa. Olvi-konsernin vastaavat luvut olivat 766 miljoonaa litraa ja 415 miljoonaa euroa.[17][18]
Helmikuussa 2022 sotatoimiksi muuttuneen Venäjän ja Ukrainan välisen sodan johdosta Olvi lopetti viennin Venäjälle. Yritys jatkoi tuotantoa Valko-Venäjällä.[19][20]
Vuonna 2023 Olvilla oli yhteensä 2 376 työntekijää, joista Suomessa työskenteli 19 %, Itämeren alueella (Viro, Latvia, Liettua, Tanska) 45 % ja Valko-Venäjällä 36 %. [1]
Olvi-konserniin kuuluvat panimot Virossa, Latviassa, Liettuassa sekä Valko-Venäjällä. Virolainen AS A. Le Coq -panimo on konsernin omistuksessa 100-prosenttisesti, latvialaisesta AS Cēsu alus -panimosta Olvi-konserni omistaa 99,88 prosenttia, liettualaisesta Volfas Engelmanista 99,58 prosenttia ja valkovenäläisestä Lidskoje pivo -panimosta 95,87 prosenttia.[2] Olvin liikevaihdosta vuonna 2022 kolmannes tulee Valko-Venäjältä, jonne yritys on investoinut 150 miljoonaa euroa.[21] Olvi omistaa myös 80 prosenttia maahantuontiyritys Servaali Oy:stä ja 67 prosenttia helsinkiläisestä pientislaamo The Helsinki Distilling Companysta.[2] Vuonna 2021 Olvi ilmoitti ostaneensa tanskalaisen Bryggeriet Vestfyen -panimon osake-enemmistön, joka on lähes 97 prosentin omistusosuus tanskalaisesta panimosta.[18]
2000-luvulla Venäjän ja Ukrainan välille muodostui konflikti, joka kärjistyi laajamittaisiksi sotatoimiksi helmikuussa 2022 (Itä-Ukrainan sota). Venäjän lisäksi sotatoimiin on osallistunut myös Valko-Venäjä. Tilanteen johdosta Olvi päätti vetäytyä niin Venäjän kuin Valko-Venäjän markkinoilta. Valko-Venäjällä toimii 840 henkilöä työllistävä Olvin tytäryhtiö Lidskoe Pivo. Valko-Venäjän osuus Olvin vuoden 2021 liikevoitosta oli 24 prosenttia ja liikevaihdosta 21 prosenttia.[19][20] Helmikuussa 2023 Olvi ilmoitti saaneensa 12 miljoonan euron sakon Valko-Venäjällä.[22] Kesä-toukokuussa 2024 Olvin tuloksesta kolmannes eli 1,6 miljoonaa euroa tuli Valko-Venäjältä.[23]
Vuonna 2017 Olvin ympäristötoimenpiteitä olivat muun muassa investoiminen uuteen energialaitokseen. Samalla Olvi siirtyy käyttämään kotimaista uusiutuvaa polttoainetta fossiilisten polttoaineiden sijaan.[24] Vuonna 2018 Olvi alkoi käyttää lämmöntuotannossaan biopolttoaineita eli puuta.[25][26]
Olvi valmistaa oluita, siidereitä, lonkeroita, virvoitusjuomia, kivennäis- ja vitamiinivesiä, urheilujuomia ja energiajuomia. Olvin päätuotemerkit Suomessa ovat Olvi, Sandels, A. Le Coq, FIZZ, Sherwood, Kane’s Soda Pop, TEHO, TEHO Sport, Health LAB, Olvi Vichy ja KevytOlo.[5]
Olvin brändit ovat nauttineet perinteisesti vahvaa arvostusta Suomessa. Markkinointi & Mainonta -lehden teettämä bränditutkimus arvioi Olvin olleen kuluttajien eniten arvostama olutmerkki vuosina 2008–2009 sekä 2011–2013.[27] Lisäksi vuosina 2014–2016 Olvin valmistama Sandels arvioitiin Suomen arvostetuimmaksi olutmerkiksi.[28][29]
Oluet
Siiderit
Lonkerot
Muut alkoholijuomat
|
Mehut
Kivennäisvedet
Virvoitusjuomat
Energiajuomat Urheilujuomat
Proteiini- ja energiapatukat
Muut
|
Lopetetut tuotteet, suluissa valmistuksen päättyminen
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
