From Wikipedia, the free encyclopedia
Minsk II on helmikuussa 2015 Valko-Venäjän Minskissä solmittu tulitaukosopimus, joka määrittelee ehdot Itä-Ukrainan sodan lievittämiseksi. Sopimuksessa allekirjoittajina olivat Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan johtajat. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ) järjesti tulitaukosopimukseen johtaneet neuvottelut sen jälkeen, kun Minskissä syyskuussa 2014 sovittu tulitauko murtui tammi-helmikuussa 2015. Minsk II:ssa sovittujen toimenpiteiden oli määrä saattaa aiemmin sovittu tulitauko uudelleen voimaan.
Itä-Ukrainan sodassa taistelut jatkuivat edelleen alkuvuodesta 2015 huolimatta toistuvista yrityksistä ratkaista tilanne.[1] Vaikka syyskuussa 2014 solmittu Minskin sopimus vähensikin merkittävästi taisteluja Itä-Ukrainassa, alueellisia kahakoita puhkesi silti. Tammikuun 2015 alussa Donetskin kansantasavallan (DNR) ja Luhanskin kansantasavallan (LNR) separatistit aloittivat uuden hyökkäyksen Ukrainan hallitsemille alueille, mikä johti Minskissä sovitun tulitauon täydelliseen romahdukseen.[2] 21. tammikuuta, raskaiden taistelujen jälkeen, DNR:n joukot valtasivat symbolisesti tärkeän Donetskin kansainvälisen lentoaseman. Tämän jälkeen separatistit laajensivat hyökkäystään Debaltseveen, joka on tärkeä maantie- ja rautatieliikenteen solmupiste. Uudelleen syttyneet taistelut aiheuttivat kansainvälisessä yhteisössä kasvavaa huolta. Ranskan presidentti François Hollande ja Saksan liittokansleri Angela Merkel laativat uuden rauhansuunnitelman 7. helmikuuta. Ranskalais-saksalainen suunnitelma nähtiin Minskin sopimuksen elvyttämisenä. Presidentti Hollande totesi suunnitelman olevan "viimeinen mahdollisuus" konfliktin ratkaisemiseksi.[3] Suunnitelma laadittiin vastineena yhdysvaltalaisille ehdotuksille asetuesta Ukrainan valtiolle; liittokansleri Merkel sanoi tämän vain pahentavan kriisiä[4]
Diplomaattista ratkaisua puitiin 11. helmikuuta järjestetyssä huippukokouksessa Itsenäisyyden palatsissa Minskissä. Siihen osallistuivat Venäjän presidentti Vladimir Putin, Ukrainan presidentti Petro Poroshenko, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti François Hollande, DNR:n johtaja Aleksandr Zahartšenko ja LNR:n johtaja Igor Plotnitsky. Neuvottelut kestivät 16 tuntia, ja Saksan ulkoministeri kuvasi niitä "hyvin vaikeiksi". [5][6] 12. helmikuuta julkistettiin, että konfliktin osapuolet olivat suostuneet uusiin toimenpiteisiin palauttaa rauha Itä-Ukrainaan. Eräitä niistä olivat ETYJin monitoroima tulirauha alkaen 15. helmikuuta, raskaan aseistuksen vetäminen etulinjalta, sotavankien vapauttaminen ja Ukrainan perustuslaillinen reformi.[7]
Kahakat ja tykkituli jatkuivat useissa konfliktialueen osissa huolimatta 15. helmikuuta 2015 kello 0:00 EET voimaan tulleesta tulitauosta.[8] Tykkituli ja taistelut Debaltsevessä jatkuivat, sillä DNR:n johtaja Aleksandr Zahartšenko sanoi ettei tulitauko koske kyseistä aluetta.[9] Donetskin alueen eteläosissa DNR:n ja Azov-pataljoonan väliset taistelut jatkuivat Mariupolia lähellä olevissa kylissä.[9][10] 16. helmikuuta Minsk II -sopimus oli romahduksen partaalla.[11][12] Uutistoimisto Reuters kuvasi tulitaukoa Debaltsevessä "kuolleena syntyneeksi".[13] Ukrainan joukot pakotettiin vetäytymään Debaltsevestä 18. helmikuuta, jolloin separatistit saivat kaupungin hallintaansa.[14] 24. helmikuuta DNR:n ja LNR:n joukot alkoivat siirtää tykistöään pois eturintamasta Minsk II:n mukaisesti, ja Ukraina vastaavasti 26. helmikuuta.[15]
Maaliskuussa 2016 Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja sanoi että 430 Ukrainan sotilasta on kuollut Minsk II -sopimuksen tultua voimaan, että Venäjällä on yhä vahvat siteet DNR:ään ja LNR:ään, ja että Venäjä tuo raskasta aseistusta Donbassin alueelle.[16]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.