Mesolóngin–Aitolikón laguunit
From Wikipedia, the free encyclopedia
Mesolóngin–Aitolikón laguunit (kreik. Λιμνοθάλασσα Μεσολογγίου-Αιτωλικού, Limnothálassa Mesolongíou-Aitolikoú) ovat laguunien kokonaisuus, joka sijaitsee Patraksenlahden pohjoisrannikolla Aitoliassa Kreikassa, länteen Mesolóngin kaupungista. Laguunien alue muodostaa Mesolóngin–Aitolikón laguunien kansallispuiston (Εθνικό Πάρκο Λιμνοθαλασσών Μεσολογγίου - Αιτωλικού, Ethnikó Párko Limnothalassón Mesolongíou - Aitolikoú) vuodesta 2004.[1][2]
Mesolóngin–Aitolikón laguunit | |
---|---|
Λιμνοθάλασσα Μεσολογγίου-Αιτωλικού | |
Aitolikón laguunia. |
|
Mesolóngin–Aitolikón laguunit |
|
Koordinaatit | 38°20′56″N, 21°19′09″E |
Sijainti | Mesolóngi, Aitolia-Akarnania, Länsi-Kreikka |
Valtio | Kreikka |
Merialue | Patraksenlahti, Joonianmeri, Välimeri |
Pinta-ala | 16 400 ha |
Suurin syvyys | 28 m |
Keskisyvyys | 1–2 m |
Infobox OK |
Laguunialue sijaitsee Achelóos- ja Évinos-jokien suistojen välisellä alueella. Achelóos laskee mereen laguunien länsipuolella ja Évinos itäpuolella. Koko laguunialueen erottavat Patraksenlahdesta pitkien ja kapeiden saarten jonot; saarista suurimmat ovat lännestä itään Éxo Loúros, Prokopánistos, Schoiniás ja Tourlída. Myös yksittäiset laguunialueet erottuvat toisistaan saarilla. Pääosa laguuneista on yhteydessä Patraksenlahteen salmien välityksellä. Laguunialueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 16 400 hehtaaria. Kansallispuistona suojellun alueen kokonaispinta-ala on noin 25 000 hehtaaria. Laguunit ovat myös Natura 2000- ja Ramsar-aluetta.[1][3]
Laguunialue muodostui holoseenikaudella. Alue koostuu suolaisen ja makeamman veden laguuneista, suoalueista, ruovikoista ja hiekkadyynirannoista. Laguunien vesi on suolaisempaa kesäaikaan veden haihtumisen seurauksena, ja ne saavat makeaa vettä erityisesti talviaikaan. Osa makeasta vedestä tulee Achelóos- ja Évinos-joista. Laguunit ovat merkittävää lintualuetta. Ne ovat myös merkittäviä alueen kalastuselinkeinolle.[1][3]