kansainvälinen luonnonsuojelusopimus From Wikipedia, the free encyclopedia
Ramsarin sopimus (engl. The Ramsar Convention on Wetlands) on vuonna 1971 Ramsarin kaupungissa Iranissa solmittu kansainvälinen sopimus kosteikkojen ja vesialueiden suojelusta.[1]
| Ramsarin sopimus | |
|---|---|
| Ramsar Convention on Wetlands of International Importance Especially as Waterfowl Habitat | |
 |
|
| Allekirjoitettu | 2. helmikuuta 1971 |
| Allekirjoituspaikka |
Ramsar  |
| Kielet | englanti, ranska, saksa, venäjä, espanja |
| Voimaantulopäivä | 21. joulukuuta 1975 |
| Osapuolet | |
| Alkuperäiset allekirjoittajat | 18 valtiota |
| Allekirjoittajat | 158 valtiota |
Ramsarin sopimus oli ensimmäinen nykyaikaisista, valtioiden välisistä luonnonsuojelun ja luonnonvarojen viisaan käytön sopimuksista. Alun perin sopimuksella pyrittiin suojelemaan kosteikkoja ja vesialueita erityisesti vesilintujen elinalueina, mutta sittemmin sopimus on laajentunut kattamaan vesialueiden suojelemisen kokonaisuudessaan, ja siinä tunnustetaan niiden merkitys elämän monimuotoisuuden säilyttämisessä. Alkuperäisiä sopijavaltioita oli 18, mutta nyttemmin sopimuksen on allekirjoittanut 158 valtiota, ja siihen kuuluu 1 752 kohdetta, joiden yhteispinta-ala on noin 161 miljoonaa hehtaaria.
Sopimuksen allekirjoittaneet valtiot sitoutuvat:
Vuosien kuluessa sopimuksen allekirjoittaneet tahot ovat tulkinneet ja laajentaneet näitä velvoitteita ja laatineet ohjeistusta kyseisten kohtien käytännön toteutuksesta.
Ramsarin sopimus tekee tiivistä yhteistyötä kuuden muun järjestön kanssa, joita kutsutaan kansainvälisiksi yhteistyökumppaneiksi. Nämä yhteistyöjärjestöt tukevat yleissopimuksen työtä antamalla teknistä asiantuntija-apua, auttamalla kenttätutkimusten toteuttamisessa ja antamalla taloudellista tukea. Järjestöt ovat: [2]
Kosteikkoalueet luokitellaan tyyppinsä mukaisesti eri luokkiin. Vrt. Ramsarin sopimuksen vesiperäiset alueet
Suomessa on 49 Ramsar-aluetta, joiden yhteispinta-ala on 799 518 hehtaaria.[3] Kaikki Suomen Ramsar-alueet kuuluvat Natura 2000 -verkostoon[4], ja niiden rajaukset noudattavat Natura-rajauksia.
| 1. | Hangon ja Tammisaaren lintuvedet | 55 196 ha | |
| 2. | Lepinjärvi | 199 ha | |
| 3. | Vanhankaupunginlahti ja Laajalahti | 3FI008 | 508 ha |
| 4. | Porvoonjoen suisto – Stensböle | 3FI007 | 958 ha |
| 5. | Söderskärin ja Långörenin saaristo | 3FI002 | 18 219 ha |
| 6. | Pernajanlahti | 1 143 ha | |
| 7. | Aspskär | 3FI001 | 731 ha |
| 8. | Torronsuon kansallispuisto | 3FI046 | 3 093 ha |
| 9. | Kutajärven alue | 1 051 ha | |
| 10. | Valkmusan kansallispuisto | 3FI047 | 1 710 ha |
| 11. | Haminan Kirkkojärvi ja Lupinlahti | 649 ha | |
| 12. | Kirkon-Vilkkiläntura | 3FI022 | 194 ha |
| 13. | Siikalahden alue | 682 ha |
| 14. | Kangasalan Kirkkojärven alue | 305 ha | |
| 15. | Vanajaveden lintuvedet | 3FI019 | 702 ha |
| 16. | Merenkurkun saaristo | 63 699 ha | |
| 17. | Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto | 3FI021 | 5 510 ha |
| 18. | Levaneva | 3FI032 | 3 343 ha |
| 19. | Pilvineva | 3FI037 | 3 667 ha |
| 20. | Salamajärven kansallispuisto | 3FI040 | 9 261 ha |
| 21. | Lapväärtin lintuvedet | 3FI017 | 1 224 ha |
| 22. | Vassorfjärden | 3FI048 | 1 537 ha |
| 23. | Lågskärin ja Björkörin saaristo | 3FI003 | 6 309 ha |
| 24. | Signiskärin – Märketin saaristo | 3FI004 | 22 566 ha |
| 25. | Rantasalmen lintujärvet | 3FI013 | 1 109 ha |
| 26. | Suurenaukeansuo-Isosuo ja Pohjalampi | 3FI044 | 1 640 ha |
| 27. | Rääkkylän ja Kiteen lintujärvet | 3FI012 | 1 227 ha |
| 28. | Sysmäjärvi | 3FI027 | 734 ha |
| 29. | Patvinsuon kansallispuisto | 3FI009 | 12 727 ha |
| 30. | Heinä-Suvanto ja Hetejärvi | 3FI029 | 1 224 ha |
| 31. | Krunnit | 3FI006 | 4 436 ha |
| 32. | Haapaveden lintujärvet | 3FI014 | 3 616 ha |
| 33. | Hailuodon lintuvedet | 6 512 ha | |
| 34. | Liminganlahti | 12 275 ha | |
| 35. | Siikajoen lintuvedet | 2 691 ha | |
| 36. | Aittojärvi ja Kongasjärvi | 703 ha | |
| 37. | Veneneva-Pelso | 12 039 ha | |
| 38. | Olvassuo | 27 073 ha | |
| 39. | Oulangan kansallispuisto | 29 390 ha |
| 40. | Martimoaapa-Lumiaapa-Penikat | 14 086 ha |
| 41. | Kainuunkylän saaret | 1 005 ha |
| 42. | Riisitunturin kansallispuisto | 12 461 ha |
| 43. | Luiron suot | 12 345 ha |
| 44. | Teuravuoma-Kivijärvenvuoma | 5 788 ha |
| 45. | Koitelainen | 38 840 ha |
| 46. | Lemmenjoen kansallispuisto | 285 990 ha |
| 47. | Sotkavuoma | 2 602 ha |
| 48. | Lätäsenon-Hietajoen suot | 43 367 ha |
| 49. | Sammuttijänkä-Vaijoenjänkä | 51 749 ha |
Venäjän federaatiossa on 35 Ramsar-aluetta, joiden yhteispinta-ala on 10 323 767 hehtaaria.[5]
| 1. | Koiviston saaret (Берёзовые острова, Berjozovyje ostrova), Suomenlahti | 12 000 ha |
| 2. | Kurkolanniemi (Кургальский полуостров, Kurgalski poluostrov) | 65 000 ha |
| 3. | Mšinskin suo (Мшинское болото, Mšinskoje boloto) | 75 100 ha |
| 4. | Lepäsi (Лебяжье, Lebjažje), Suomenlahden etelärannikko, Itämeri | 6 000 ha |
| 5. | Ala-Syvärin luonnonsuojelualue (Нижнесвирский заповедник, Nižnesvirski zapovednik), Syvärin suisto | 60 500 ha |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
