Helsingin kaupungin Vartiokylän kaupunginosan osa-alue From Wikipedia, the free encyclopedia
Marjaniemi (ruots. Marudd) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva merellinen ja pientalovaltainen osa-alue Itä-Helsingissä.
Marjaniemi | |
---|---|
Marudd | |
Kaupungin kartta, jossa Marjaniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
Kaupunki | Helsinki |
Suurpiiri | Itäinen suurpiiri |
Kaupunginosa nro | 455 |
Pinta-ala | 1,02 km² |
Väkiluku | 1 989 ()[1] |
Väestötiheys | 1925 as./km² |
Osa-alueet | on itse osa-alue Vartiokylän peruspiirissä |
Postinumero(t) | 00930, 00931 |
Lähialueet | Roihuvuori, Itäkeskus, Puotila, Meri-Rastila |
Marjaniemi sijaitsee Strömsinlahden ja Vartiokylänlahden rannalla, Itäkeskuksen eteläpuolella. Marjaniemen rannan edustalla sijaitsevat Iso Koivusaari sekä pienemmät Pieni Koivusaari, Syvännesaari, Harjakari ja Härkäsaari luetaan myös Marjaniemen osa-alueeseen.
Asukkaita Marjaniemessä on 1964 (1.1.2005); työpaikkoja alue tarjosi 257:lle (31.12.2003).lähde? Marjaniemeläiset maksoivat tuloveroja vuodessa keskimäärin 33 621 euroa taloutta kohti.[2]
Marjaniemen lähialueita ovat pohjoispuolella sijaitsevan Itäkeskuksen ohella Roihuvuori lännessä, Puotila koillisessa sekä Tammisalon, Vartiosaaren ja Vuosaaren Meri-Rastilan osa-alueet merenlahden toisella puolella.
Marjaniemen länsiosissa on uimaranta (Kivalontien vierellä). Marjaniemessä toimii kaksi pursiseuraa (Marjaniemen purjehtijat ja Marjaniemen venekerho), sekä melontaseura (Marjaniemen melojat).
Marjaniemi on ollut Vartiokylään kuuluvan osa-alueen virallisena nimenä vuodesta 1959 lähtien. Nimi on ollut yleisesti käytössä vuodesta 1925, jolloin perustettiin Oy Marjaniemen Huvilayhdyskunta – Marudds Villasamhälle Ab. Nimen lähtökohtana on jo vuoden 1751 kartassa esiintyvä paikannimi Marängen, josta suomenkielisen nimen alkuosa Marja on äänteellinen mukaelma. Ruotsin kielen sana mar tarkoittaa 'märkää rantaniittyä, vesijättömaata'. Marjaniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa osana Vartiokylää.[3]
Marjaniemi oli 1900-luvun alkupuolella kesähuvila-aluetta, ja sitä käytettiin kieltolain aikana pirtun salakuljetuksen tukikohtana.lähde?
1900-luvun loppupuolella Marjaniemen siirtolapuutarhan etelä- ja itäpuolella oli E-liikkeen rakennuksia, muun muassa koulutuskeskus E-instituutti. Kun siirtolapuutarhan muuttaminen asuinalueeksi sai suurta vastustusta, kaupunki hankki vaihtokaupalla itselleen vuonna 1986 E-liikkeen alueet asuinkäyttöön kaavoitettaviksi, ja siirtolapuutarha säilyi.[4] Kerrostalopitoinen kaava vahvistettiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1996 parin vuoden valituskierroksen jälkeen[5]. E-instituutilta vapautuneissa Strömsin kartanon tiloissa toimivat nyt Itä-Helsingin musiikkiopisto ja Helsingin kuvataidekoulu[6].
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Bussi 98 tarjoaa liityntäyhteyden Rastilan sekä Itäkeskuksen metroasemalle. Öisin Marjaniemen kautta ajaa bussi 95N rettiä Rautatientori–Tammisalo–Marjaniemi–Mellunmäki–Länsimäki.
Myös Tulisuontietä pitkin kulkee bussi 82: Herttoniemen metroasema-Roihuvuori-Itäkeskuksen metroasema.
J. Karjalainen Electric Sauna-yhtye julkaisi vuonna 2001 albumin Marjaniemessä, joka sisälsi singlen "Verinen mies". Laulu kuvailee tarinankertojan jännittäviä lapsuudenkokemuksia Marjaniemestä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.