From Wikipedia, the free encyclopedia
Länsi-Afrikan ebolaepidemia oli vuosien 2014 ja 2016 välisenä aikana esiintynyt ebolaepidemia. Se alkoi Guineasta helmikuussa 2014 ja levisi aiempia epidemioita laajemmalle niillä Afrikan alueilla, joilla ebolaa ei yleensä tavata. Epidemian seurauksena läntisessä Afrikassa kuoli yli 11 000 ihmistä, ja sitä on pidetty kaikkien aikojen pahimpana ebolaepidemiana.[2][3][4][5]
| Länsi-Afrikan ebolaepidemia 2014 | |
|---|---|
|
|
|
 Taudin levinneisyys Länsi-Afrikassa 30. marraskuuta 2014. |
|
| Yhteensä | 28 637 / 11 315 |
 Liberia | 10 675 / 4 809 |
 Sierra Leone | 14 122 / 3 955 |
 Guinea | 3 804 / 2 536 |
 Nigeria | 20 / 8 |
 Mali | 8 / 6 |
 Yhdysvallat | 4 / 1 |
 Espanja | 1 / 0 |
 Senegal | 1 / 0 |
 Yhdistynyt kuningaskunta | 1 / 0 |
 Italia | 1 / 0 |
| Sairastuneet / kuolleet | |
Guineasta epidemia levisi laajana sen naapurimaihin Liberiaan ja Sierra Leoneen tartuttaen tuhansia ihmisiä. Joitakin tapauksia oli myös Nigeriassa ja Senegalissa.[6] Vaikka varotoimia lisättiin, ebola levisi lokakuun 2014 alussa yhä hallitsemattomasti Länsi-Afrikassa.[7] Yksittäisiä tartuntoja ilmeni lokakuussa myös Yhdysvalloissa ja Espanjassa ebolapotilaiden hoitajilla.[8] Lokakuun lopulla todettiin ensimmäinen ebolatapaus myös Malissa. 3. tammikuuta 2016 mennessä vahvistettuja, todennäköisiä ja epäiltyjä ebolatapauksia oli yhteensä 28 637 ja tilastoituja kuolemia 11 315.[1]
Lokakuun 2014 puolivälin arvion mukaan epidemian kuolleisuus oli noin 70 prosenttia.[9] Pahin epidemia laantui tammikuussa 2015 Liberiassa[10], muttei Sierra Leonessa ja Guineassa[11]. Maailman terveysjärjestö julisti epidemian päättyneeksi alkuvuodesta 2016[5].
Ensimmäinen tunnettu Länsi-Afrikan ebolaepidemian tapaus oli kaksivuotias Emile-poika Guéckédoun prefektuurin syrjäisessä, Guéckédoun kaupungin läheisessä Meliandoun kylässä Guineassa lähellä Liberian rajaa.[12] Hän sai tartunnan todennäköisesti kuolleesta lepakosta. Pojalle nousi korkea kuume, hän oksenteli ja kuoli kahden päivän kuluttua 28. joulukuuta 2013.[13] Pojan 3-vuotias sisar, äiti ja isoäiti menehtyivät ebolaan tammikuussa 2014. Lisää pojan isoäidin hautajaisissa olleita sukulaisia sairastui, ja luultavasti nämä veivät taudin kotikyläänsä. Ensimmäisiä sairastuneita hoitanut sairaanhoitajakin sairastui.[8]
Meliandousta tauti levisi lähikyliin ja sairastuneita alkoi saapua Guéckédoun sairaalaan. 10. maaliskuuta 2014 Guéckédoun ja Macentan terveysviranomaiset varoittivat Guinean terveysministeriötä alueella leviävästä tappavasta taudista.[14] 28. maaliskuuta 2014 mennessä ebola levisi Guinean pääkaupunkiin Conakryyn.[15][16]
Koska ebolaa ei ollut aiemmin havaittu Länsi-Afrikassa, tautia ei alussa tunnistettu siellä ebolaksi ja se levisi vapaasti muutamia kuukausia.[14] Kun sairaus tunnistettiin maaliskuussa 2014, se oli levinnyt Guineassa ja tautiepäilyjä alkoi ilmetä myös Liberiassa ja Sierra Leonessa.[17]
Tauti ei tartu ilmateitse (esimerkiksi hyttysten tai hengityksen välityksellä) eikä ruoan tai juoman kautta, vaan se edellyttää kontaktia sairastuneen ruumiinnesteiden, kuten veren, oksennuksen tai syljen kanssa.[18] Virus säilyy hengissä vain lyhyen aikaa kuivuneilla pinnoilla.[19]
.jpg)
Lääkärit ilman rajoja -järjestö varoitti ennennäkemättömästä epidemiasta jo 2. huhtikuuta 2014, jolloin ebola oli tappanut 80 ihmistä Guineassa, levinnyt sieltä useisiin paikkoihin ja alkanut levitä Liberiaan.[20] Vapaaehtoisten ulkomaisten auttajien resurssipula vaikutti osittain ebolan leviämiseen Länsi-Afrikassa.[21] Ebolaa torjuvat ryhmät joutuivat myös paikoin hyökkäysten kohteeksi. Huhtikuussa 2014 suuttunut väkijoukko hyökkäsi ebolakeskukseen Guineassa ja avustusjärjestö joutui evakuoimaan paikan.[22] Taudin leviämistä edisti myös epätietoisuus sen tartuntatavoista. Ongelmaksi muodostuivat myös alueen perinteiset hautaustavat, joihin kuuluu ruumiiden koskettelu.[23][24]
Kesäkuun 2014 alussa tauti levisi myös Sierra Leonessa.[25] 4. heinäkuuta 2014 mennessä ebolaan oli kuollut 467, ja tauti oli tarttunut ainakin noin 800:aan.[26] Maailman terveysjärjestö WHO kertoi 1. elokuuta 2014 viruksen leviävän Länsi-Afrikassa hallitsemattomasti.[27] Syyskuun 2014 loppuun mennessä tautiin oli kuollut Länsi-Afrikassa WHO:n mukaan noin 3400 ihmistä.[28] Lokakuun 2014 alkuun mennessä ebola levisi ennen näkemättömän laajalle Guineassa, Liberiassa ja Sierra Leonessa.[29]
17. lokakuuta 2014 WHO julisti Senegalin vapaaksi ebolasta, koska maassa ei ole todettu uusia tartuntatapauksia 42 päivään.[30] 20. lokakuuta 2014 WHO totesi myös Nigerian ebolavapaaksi.[31]
24. lokakuuta 2014 Malissa varmistui ensimmäinen ebolatapaus.[32] Sairastunut pikkutyttö menehtyi seuraavana päivänä.[33] 12. marraskuuta 2014 Malissa paljastui aiempaan liittymätön toinen tapaus, jossa guinealaista ebolapotilasta Malin pääkaupungissa Bamakossa hoitanut sairaanhoitaja menehtyi ebolaan.[34] Myös kaksi muuta kuoli samassa yhteydessä saadusta tartunnasta.[35][36]
Ebolan leviäminen alkoi hidastua marraskuussa 2014. Liberiassa tuli vähemmän uusia tautitapauksia 30. lokakuuta 2014 mennessä[37]. Marraskuun lopussa Sierra Leonessa haudattiin yhä enemmän ihmisiä niin, ettei ebola levinnyt kuolleista[38].
Sierra Leone kielsi joulukuussa 2014 uskonnolliset juhlat ja muut suuret kokoontumiset. Viranomaiset aloittivat myös ebolaan sairastuneiden kotietsinnät ja lisäsivät maan sisäisiä matkustusrajoituksia[39][40].
Ebolan löytäjä Pierre Piotin mukaan ratkaisevaa edistystä ebolan torjunnassa oli tapahtunut joulukuuhun 2014 mennessä, mutta että epidemia jatkuisi hänen mukaansa vielä vuoden 2015 loppuun asti.[41]
Sierra Leone julisti ebolan vuoksi kansallisen hätätilan 31. heinäkuuta[28] ja Liberia 7. elokuuta 2014[42]. Afrikan ebolamaiden viranomaiset pyrkivät estämään ebolan leviämistä sulkemalla rajoja maiden välillä ja maan sisällä sekä pitämällä päivien mittaisia työtaukoja.[43] Guinea sulki rajansa Sierra Leoneen ja Liberiaan elokuussa 2014.[17] Senegal sulki Guinean-rajansa maaliskuussa[44] ja syyskuussa 2014[45].
Ebolan hoitoa hankaloittivat paikallisen terveydenhoitohenkilöstön puutteelliset työskentelyolosuhteet. Osa Liberian terveydenhoitoalan työntekijöistä meni lokakuussa 2014 lakkoon, koska heiltä puuttui kunnollisia suojavarusteita.[46] Lisäksi hoitajat vaativat ebolapotilaista vaarallisen työn lisää. Lokakuun 2014 puoliväliin mennessä 201 Liberian terveydenhuollon työntekijää oli saanut ebolan ja 95 sairastuneista kuollut.[47] Lakosta huolimatta Liberian sairaaloista suurin osa kykeni toimimaan normaalisti.[48] Lokakuussa 2014 hautaustyöntekijät menivät lakkoon Sierra Leonessa maksamattomien palkkojen vuoksi.[49] Marraskuussa 2014 neljäsataa sierraleonelaista terveydenhoidon työntekijää lakkoili maksamattomien vaarallisen työn lisien vuoksi.[50]
Lääkärit ilman rajoja -järjestö ilmoitti marraskuussa 2014 aloittavansa nopeutetulla aikataululla kolmen kokeellisen lääkkeen ihmiskokeet Liberiassa ja Guineassa joulukuun alkupäivinä.[51]
Ebolan leviäminen hidastui huomattavasti tammikuussa 2015 kaikissa ebolamaissa[52][53]. Varsinkin Liberiassa epidemia oli lähellä tyrehtymistä[54][55]. Silti taudin leviämistä ei vieläkään oltu saatu kuriin[56]. Sierra Leonessa oli yhä paljon sairastuneita, ja taudin leviäminen kiihtyi Guineassa. Liberia avasi rajansa helmikuussa 2015. Tällöin epidemia levisi enää kymmenesosavauhdilla siitä, mitä huipussaan[57]. WHO hyväksyi 20. helmikuuta 2015 ebolan toteamiseen soveltuvan pikatestin[58].
Maailman terveysjärjestö WHO katsoi pandemiariskin pienentyneen huhtikuussa 2015[59].
Huhtikuun alussa 2015 ebola oli lähellä hiipumista myös Sierra Leonessa[60]. Tautia oli yhä varsinkin Guineassa ja Sierra Leonessa, ja WHO piti tautia yhä kansainvälisenä uhkana[61].
Epidemia päättyi lopulta virallisesti alkuvuodesta 2016. Sierra Leonessa ja Guineassa epidemia todettiin päättyneeksi loppuvuodesta 2015. Liberia julistettiin vapaaksi ebolasta tammikuussa 2016, ja WHO julisti Länsi-Afrikan ebolaepidemian päättyneeksi pian tämän jälkeen.[5]
Ebolasta toipuneilla on ilmennyt monenlaisia ikäviä vaivoja, kuten näkö- ja kuulohäiriöitä. Vielä keväällä 2015 ei tiedetty johtuvatko ne itse taudista vai esimerkiksi desifiointiaineista.[62]
.png)
Lokakuussa 2014 havaittiin yksittäisiä ebolatapauksia Yhdysvalloissa[63] ja Espanjassa.[64] Sairastuneet saivat ebolan Afrikasta tai hoitamalla kotimaassa siellä tartunnan saaneita. Afrikasta ebolan saanut liberialaismies kuoli Dallasissa 8. lokakuuta 2014.[8][65] 12. lokakuuta 2014 miestä hoitaneella sairaalatyöntekijällä todettiin ebola.[66][63][67] 15. lokakuuta 2014 varmistui myös toisen sairaanhoitajan saama tartunta.[68]
23. lokakuuta 2014 New Yorkissa todettiin tartunta 33-vuotiaalla Guineasta palanneelta mieslääkärillä.[69] Lääkäri parantui taudista ja pääsi kotiin sairaalasta 12. marraskuuta 2014.[70]
Skotlannin Glasgow’ssa ilmeni ebola eräällä Länsi-Afrikasta palanneella avustustyöntekijällä 29. joulukuuta 2014.[71]
Useat valtiot reagoivat ebolan leviämisuhkaan. Esimerkiksi Britanniassa järjestettiin maanlaajuinen ebolantorjuntaharjoitus.[72] Yhdysvallat[73][74], Kanada ja Britannia[75] alkoivat 8.–11. lokakuuta 2014 tarkastaa ebolamaista saapuvia matkustajia ja kehottivat kansalaisiaan välttämään ebolamaihin matkustamista ja poistumaan ebolamaista.[76] Tarkastusten ongelma oli, ettei esimerkiksi kuumeen mittaus varmasti paljasta, onko henkilöllä ebola vai ei.[77] Muutamissa maissa eristettiin joitain epäiltyjä tautin kantajia ja näiden kontakteja.[78][79]
Syyskuussa 2014 Yhdysvaltain presidentti Barack Obama[80] ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto[81] julistivat ebolan uhkaavan maailman turvallisuutta, mikäli tautia ei saada hillityksi. Lokakuussa 2014 Obama ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon neuvottelivat ebolaepidemiaan liittyvistä toimenpiteistä ja Obama kehotti kaikkia YK:n jäsenmaita osallistumaan kriisin hoitoon.[82]
YK varoitti 15. lokakuuta 2014, että maailmalla on 60 päivää aikaa pysäyttää Afrikan ebolaepidemia.[83] Yhdysvaltain presidentti Barack Obama arvosteli voimakkaasti ebolan vastaisten toimien riittämättömyyttä.[84]
Marraskuussa 2014 Marokko ilmoitti kieltäytyvänsä järjestämästä jalkapallon Afrikan mestaruusturnausta 2015 ebolan mahdollisen leviämisen välttämiseksi. Turnaus oli tarkoitus järjestää maassa tammi–helmikuussa 2015.[85] Kisojen uudeksi isäntämaaksi valittiin myöhemmin Päiväntasaajan Guinea.[86]
Ebolan löytänyt tutkija Piot varoitti Eurooppaa 16. joulukuuta 2014 siitä, että sen maiden pitäisi ottaa ebola vakavasti kansallisena uhkana, ja tiedustella ebolatilannetta Yhdysvalloista riippumatta. Hänen mielestään Euroopan mailla pitäisi olla koulutetut, kokeneet ebolantorjuntajoukot, joita voisi liikutella tarpeen mukaan.[87][88]
Monien maiden viranomaisten mukaan ebolan leviäminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi oli hyvin epätodennäköistä.[89] WHO oli antanut ebolasta pandemiavaroituksen. Lääkärit ilman rajoja totesi, ettei epidemia ole hallinnassa ja uhkana on maailmanlaajuinen pandemia.[90] YK:n mukaan sairastuneiden määrä kaksinkertaistuu joka kolmas viikko.[91] Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n ennusteen mukaan ebolaan olisi voinut sairastua Länsi-Afrikassa 550 000 – 1,4 miljoonaa ihmistä tammikuuhun 2015 mennessä.[92]
Maailmanpankin johtaja Jim Kim katsoi ebolan riskin kasvaneen länsimaissa merkittävästi.[93] Toiset asiantuntijat katsoivat ebolan tyyppisen sairauden uhkaavan eniten köyhiä maita, muun muassa Intiaa.[94] Minnesotan yliopiston tartuntatautien laitoksen johtaja Michael T. Osterholm spekuloi syyskuussa 2014, että ebolavirus saattaisi mahdollisesti muuttua ilmateitse leviäväksi ja näin erittäin vaaralliseksi, ruttoa muistuttavaksi.[95]
26. syyskuuta 2014 yksi viruksen löytäjistä, belgialainen mikrobiologi Peter Piot kertoi näkevänsä tilanteen käsittämättömänä katastrofina, jos epidemia leviää laajasti Nigerian metropoleihin, kuten Lagosiin tai Port Harcourtiin.[96][97] Marraskuun 2014 alussa Piot kertoi olevansa huolestunut viruksen mahdollisesta leviämisestä Kiinaan, Guangdongin alueelle.[98]
Yhdysvaltojen ja Espanjan tapausten pelättiin lisäävän taudin leviämisen riskiä myös muihin teollisuusmaihin.[99] WHO varoitti tulevista yksittäisistä ebolatartunnoista Euroopassa.[100] Ennusteen mukaan ebola leviäisi lokakuussa 2014 Afrikan-lentoliikenteen solmukohtiin Ranskaan ja Britanniaan.[97] 10. lokakuuta 2014 ebolan pelkoa pidettiin itse tautia suurempana haittana Afrikan taloudelle.[101]
Suomen ulkoministeriö suositteli elokuussa 2014 välttämään kaikkea matkustamista Sierra Leoneen ja Liberiaan, sekä tarpeetonta matkustamista Guineaan.[102] 17. lokakuuta 2014 ulkoministeriö kehotti välttämään kaikkea matkustamista Guineaan, Sierra Leoneen ja Liberiaan.[103]
Syyskuussa 2014 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS antoivat Suomen sairaanhoitopiireille ohjeistukset ebolan varalta.[104] HUSissa harjoiteltiin ebolapotilaiden hoitoa.[105] Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) oli koulutettu satoja sairaanhoitajia ebolan torjuntaa varten ja luotu valmius ainakin muutaman ebolapotilaan hoitoon.[106] Suunnitelmien mukaan OYSissa oli tarkoitus todeta, onko potilaalla ebola, ja lähettää tämä hoitoon HUSiin.[107]
Lokakuun 2014 alussa sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Taneli Puumalainen ei nähnyt ebolaa suurena uhkana Suomelle, toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloille, jolla on paljon liikennettä Länsi-Afrikan maihin.[108] Ylilääkäri Asko Järvisen mielestä Suomeen olisi saattanut tulla yksittäisiä ebolatapauksia, mutta tauti ei leviäisi maassa laajemmalle.[109] Ebolan uhka Suomessa kasvaa huomattavasti, jos tauti alkaa levitä muissa teollisuusmaissa. Suomi selvitti yhdessä EU-maiden kanssa hätätilanteen varalta Länsi-Afrikan evakuointisuunnitelmaa EU-kansalaisten osalta.[110]
13. lokakuuta 2014 Istanbulista Helsinkiin kulkeneessa koneessa oli ensimmäinen Suomea koskeva ebolatartuntaepäily[111], mutta se oli aiheeton.[112] 30. lokakuuta 2014 Meilahden sairaalan infektio-osastolle tuotiin toinen ebolaepäilty korkeakuumeisen infektion vuoksi[113], mutta myös tämä osoittautui aiheettomaksi.[114]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
