Wikimedia-luetteloartikkeli From Wikipedia, the free encyclopedia
Tämä on luettelo henkilöistä, jotka ovat paenneet diplomaattisiin edustoihin turvapaikan saamiseksi. Luettelo on kronologinen.
Henkilö | Asema | Ajankohta | Syy pakenemiseen | Sijaintivaltio | Sijaintikaupunki | Diplomaattinen edustusto | Lopputulos |
---|---|---|---|---|---|---|---|
John William[1] | Syrjäytetty Espanjan pääministeri | 14. huhtikuuta 1726 – 25. toukokuuta 1727 | Syytetty petoksesta ja kavalluksesta | Espanja | Madrid | Britannia | Espanjan hallituksen poliisi vangitsi suurlähetystön sisältä |
José Tadeo Monagas | Venezuelan presidentti | 15. maaliskuuta 1858 – 31. elokuuta 1858 | Maaliskuun vallankumous | Venezuela | Caracas | Ranska | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti Ranskaan. |
José Manuel Balmaceda | Chilen presidentti | 29. elokuuta 1891 – 18. syyskuuta 1891 | Hävisi Chilen sisällissodan | Chile | Santiago | Argentiina | Teki itsemurhan |
Khalid bin Barghash[2] | Sansibarin sulttaani | 27.elokuuta 1896 – 2. lokakuuta 1896 | Hävisi Sansibarin sodan | Sansibar | Kivikaupunki | Saksa | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Saksan Itä–Afrikkaan. |
Augusto Roa Bastos[3] | paraguaylainen kirjailija | 1947 | Kritisoi hallitusta | Paraguay | Asunción | Brasilia | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Argentiinaan. |
Leonardo Argüello Barreto[4] | Nicaraguan presidentti | 26. toukokuuta 1947 – joulukuu 1947 | Syrjäytetty vallasta Anastasio Somoza Garcían johtamassa sotilasvallankaappauksessa | Nicaragua | Managua | Meksiko | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Meksikoon. |
Víctor Raúl Haya de la Torre[5] | perulainen poliittinen vaikuttaja, APRA–puoleen perustajajäsen | 3. tammikuuta 1949 – 9. huhtikuuta 1954 | Perun sotilasjuntta kielsi APRA–puolueen | Peru | Lima | Kolumbia | Kansainvälisen painostuksen jälkeen lähti maanpakoon |
Jacobo Arbenz Guzmán[6] | Guatemalan presidentti | 27. tammikuuta 1954 – 28. kesäkuuta 1954 | Syrjäytetty vallasta Carlos Castillo Armasin johtamassa sotilasvallankaappauksessa | Guatemala | Guatemala | Meksiko | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Meksikoon. |
Imre Nagy[7] | syrjäytetty Unkarin pääministeri | 4. marraskuuta 1956 – 22. marraskuuta 1956 | Unkarin kansannousu | Unkari | Budapest | Jugoslavia | Sallittiin lähteä suurlähetystöstä mutta Unkarin uusi hallitus pidätti hänet |
József Mindszenty[8][9] | unkarilainen roomalaiskatolilainen kardinaali | 4. marraskuuta 1956 – 4. marraskuuta 1971 | Unkarin kansannousu | Yhdysvallat | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Itävaltaan. | ||
Reino Häyhänen[10] | neuvostoliittolainen majuri | 4. marraskuuta 1956 – toukokuu 1957 | loikkaus | Ranska | Pariisi | Lähti Yhdysvaltoihin | |
Guillermo Pacanins Acevedo | liittovaltion piirin kuvernööri | 23. tammikuuta 1958 – 26. tammikuuta 1958 | Venezuelan vallankaappaus Marcos Pérez Jiménezin diktatuuria vastaan | Venezuela | Caracas | Brasilia | Lähti Puerto Ricoon, sitten myöhemmin –Yhdysvaltoihin[11] |
Sharif Ali bin al–Hussein | irakilainen prinssi | 15. heinäkuuta 1958 – syyskuu 1958 | Joutui pakenemaan maasta kenraali Abdulkarim Qasimin johtamassa vallankaappauksessa | Irak | Bagdad | Saudi-Arabia | Lähti maanpakoon ensin Egyptiin, josta Libanoniin ja sieltä edelleen Lontooseen |
Narciso Campos Pontigo[12][13] [14][15] [16] | Kuuban armeijan sotilas | 1959 | Pidätettiin Kuuban vallankumouksen jälkeen | Kuuba | Havanna | Brasilia | Neuvoteltu maasta poistuminen Yhdysvaltoihin |
Humberto Delgado | portugalilainen ilmavoimien kenraali, joka vastusti António Oliveira de Salazarin valtaa | 12. tammikuuta 1959 – 20. huhtikuuta 1959 | Presidenttiehdokas, mutta hävisi vaalit vilpillisessä vaaleissa. Erotettiin armeijasta. | Portugali | Lissabon | Neuvoteltu maasta poistuminen Brasiliaan | |
Olga María Rodríguez Farinas ja William Alexander Morgan[12][13] [14][15] [16] | amerikankuubalaiset vallankumoukselliset (pariskunta) | 31. joulukuuta 1960 – maaliskuu 1961 | Fidel Castron hallinnon vaino | Kuuba | Havanna | Sallittiin lähteä suurlähetystöstä. Pidätettiin ja teloitettiin hallituksen toimesta. | |
José Serra | brasilialainen poliitikko | huhtikuu 1964 – heinäkuu 1964 | Brasilian sotilashallituksen vaino | Brasilia | Brasília | Italia | Neuvoteltu maasta poistuminen |
Kong Le[17][18] | Laosin kuninkaallisen armeijan kenraalimajuri | 17. lokakuuta, 1966 | epäonnistuneeseen vallankaappaukseen yrittäminen | Laos | Vientiane | Indonesia | Lähti maanpakoon Indonesiaan |
Leon Veillard[19] | Haitin tiedustelupalvelun Tonton Macouten agentti | 1967 | Salaliitto valtiota vastaan | Haiti | Port–au–Prince | Brasilia | Maasta poistuminen Floridaan[20] |
José Serra | brasilialainen poliitikko; tuolloin militantti Brasilian sotilasdiktatuuria vastaan | 1973 | paeta vainoa Brasilian sotilashallitukselta | Chile | Santiago | Italia | Neuvoteltu maasta poistuminen |
Dith Pran | kambodžalainen journalisti. | 17. huhtikuuta 1975-30. huhtikuuta 1975 | Ranskan Phnom Penhin suurlähetystö tarjosi väliaikaisen turvapaikan Phnom Penhin kukistumisen jälkeen. | Kambodža | Phnom Penh | Ranska | kambodžalaiset karkotettiin suurlähetystöstä Ulkomaalaiset saivat matkustaa maata pitkin Thaimaasee |
Sydney Schanberg | amerikkalainen journalisti | ||||||
Mam Manivan Phanivong | kambodžalainen prinsessa. | ||||||
Sisowath Sirik Matak | kambodžalainen prinnssi | ||||||
Elena Quinteros | uruguaylainen opettaja | 28. kesäkuuta 1976 | Paennut vankilasta | Uruguay | Montevideo | Venezuela | Suurlähetystön henkilökunta yritti auttaa Quinterosta, mutta uruguaylaiset poliisit ja sotilaat ottivat hänet väkisin kiinni, ja päiviä myöhemmin häntä kidutettiin ja tapettiin. Tapaus sai Venezuelan katkaisemaan diplomaattisuhteet Uruguayn kanssa. |
Donald Woods | eteläafrikkalainen apartheidin vastainen toimittaja | tammikuu 1978 | Apartheid–hallinnon vaino | Lesotho | Maseru | Britannia | Pakeni Lontooseen Britannian suurkomissaarin ja ja Lesothon hallituksen avulla |
Ange–Félix Patassé[21] | keskiafrikkalainen oppositiopoliitikko | 27. helmikuuta 1982 – 3. maaliskuuta 1982 | Keski–Afrikan presidentin André Kolingban hallituksen vastustaminen | Keski-Afrikan tasavalta | Bangui | Ranska | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Togoon. |
Francisco René Bobadilla Palomo | Guatemalan maatalousministeri | 1982 | Syrjäytettiin Efraín Ríos Monttin johtamassa sotilasvallankaappauksessa | Guatemala | Guatemala | Brasilia | Lähti maanpakoon |
Fang Lizhi[22] | kiinalainen toisinajattelija, joka osallistui Tiananmenin aukion mielenosoitukseen | 5. kesäkuuta 1989 – 25. kesäkuuta 1990 | Pidätettiin mutta onnistui pakenemaan | Kiina | Peking | Yhdysvallat | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Yhdysvaltoihin. |
Olivia Forsyth[23] | eteläafrikkalainen apartheid–hallinnolle työskentelevä vakooja | 2. toukokuuta 1988 – 16. marraskuuta 1988 | Loikkasi ANC:n puolelle | Angola | Luanda | Britannia | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti Britanniaan. |
Hou Dejian[24] | kiinalainen toisinajattelija, joka osallistui Tiananmenin aukion mielenosoitukseen | kesäkuu 1989 – 16. elokuuta 1989 | Pidätettiin, mutta onnistui pakenemaan | Kiina | Peking | Australia | Karkotettiin takaisin kotimaahan Taiwaniin |
Manuel Noriega[25] | Panaman presidentti | 24. joulukuuta 1989 – 3. tammikuuta 1990 | Yhdysvaltain miehitys Panamassa | Panama | Panamá | Pyhä istuin | Neuvottelut antautumisesta. Vietiin oikeuden eteen Miamiin. |
Michel Aoun[26] | libanonilainen armeijan komentaja | lokakuu 1990 – 27. elokuuta 1991 | Koki tappion Libanonin sisällissodassa | Libanon | Beirut | Ranska | Lähti maanpakoon Ranskaan |
Tesfaye Gebre Kidan[27][28] [29] | Etiopian presidentti toukokuuhun 1991 asti | 27. toukokuuta 1991 | Mengistu Haile Mariamin Derg–hallinnon kaatuminen | Etiopia | Addis Ababa | Italia |
kuoli 2004.[30] |
Hailu Yimenu [27] [28] [29] | Etiopian Derg–hallituksen virkamies | 27. toukokuuta 1991 – 1993 | teki itsemurhan 2. kesäkuuta 1991[31] | ||||
Berhanu Bayeh[27][28] [29] | 27. toukokuuta 1991– 4. kesäkuuta 2004 | Jäivät suurlähetysöön siihen asti kun heidät päästettiin ehdonalaiseen joulukuussa 2020[32] | |||||
Addis Tedlan[27][28] [29] | 27. toukokuuta 1991– 30. joulukuuta 2020 | ||||||
Erich Honecker[33] | Saksan sosialistisen yhtenäisyyspuolueen pääsihteeri | 24. joulukuuta 1991 – 1. maaliskuuta 1992 | Syytettiin 192 itäsaksalaisen loikkarin murhasta | Venäjä | Moskova | Chile | Karkotettiin takaisin Saksaan |
Mohammad Najibullah[34] | Afganistanin presidentti | 1992 – 27. syyskuuta 1996 | Afganistanin sisällissodan päättyminen | Afganistan | Kabul | Yhdistyneet kansakunnat | Taliban pidätti |
Sylvestre Ntibantunganya[35] | Burundin presidentti | 23. keskuuta 1996 – kesäkuu 1997 | Sotilasvallankaappaus | Burundi | Bujumbura | Yhdysvallat | Neuvottelut pääsystä vapaaksi |
Abdullah Öcalan[36] | Kurdistanin työväenpuolueen perustaja | tammikuu 1999 – 15. tammikuuta 1999 | Syytettiin terrorismista Turkin valtiota vastaan | Kenia | Nairobi | Kreikka | Turkin turvallisuuspalvelu pidätti Nairobin lentoasemalla |
João Bernardo Vieira[37] | Guinea–Bissaun presidentti | toukokuu 1999 – kesäkuu 1999 | Guinea–Bissaun sisällissota | Guinea-Bissau | Bissau | Portugali | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Portugaliin. |
Alassane Ouattara | Norsunluurannikon presidentinvaaliehdokas | 19. syyskuuta 2002 – marraskuu 2002 | Norsunluurannikon sisällissota | Norsunluurannikko | Abidjan | Ranska | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon ensin Gaboniin ja sieltä Ranskaan. |
Lucio Gutiérrez | Perun presidentti | 15. huhtikuuta 2005 – 24. huhtikuuta 2005 | Epäilty vaalivilpistä | Ecuador | Quito | Brasilia | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon ensin Brasiliaan ja sieltä edelleen Peruun ja edelleen Yhdysvaltoihin. Palasi kotimaahansa. |
Morgan Tsvangirai[38] | Zimbabwen presidentinvaaliehdokas | 22. kesäkuuta 2008 – 25. kesäkuuta 2008 | Väkivaltaiset mielenosoitukset Zimbabwen presidentinvaalien 2008 aikana | Zimbabwe | Harare | Alankomaat | Useiden neuvotteluiden jälkeen presidentti Robert Mugaben hallituksen kanssa nimitettiin Zimbabwen koalitiohallituksen pääministeriksi |
Anwar Ibrahim[39] | malesialainen oppositiojohtaja | 29. kesäkuuta 2008 – 30. kesäkuuta 2008 | Syytteet sodomiasta | Malesia | Kuala Lumpur | Turkki | Sallittiin vapaa lähtö, mutta pidätettiin kuukauden päästä. Vapautettiin ilman syytteitä. Voitti vaalit jälleen ja palasi parlamenttiin opposition johtajaksi. |
Andry Rajoelina[40] | Antananarivon kaupungin pormestari | 16. maaliskuuta 2009 – 16. maaliskuuta 2009 | Pidätysmääräys | Madagaskar | Antananarivo | Ranska | Nimitettiin Madagaskarin presidentiksi, kun Marc Ravalomanana erosi ja lähti maanpakoon |
Alberto Pizango[41] | perulainen alkuperäiskansan johtaja | 8. kesäkuuta 2009 – 17. kesäkuuta 2009 | Vastusti Perun hallituksen suunnitelmia kaasukenttien avaamisesta Amazonin sademetsän alueella | Peru | Lima | Nicaragua | Neuvoteltu maastapoisto. Matkusti maanpakoon Nicaraguaan. |
Manuel Zelaya[43] | syrjäytetty Hondurasin presidentti | 21. syyskuuta 2009 – 28. tammikuuta 2010 | Syytteet perustuslain manipuloinnista | Honduras | Tegucigalpa | Brasilia | Neuvoteltu maastapoisto. Matkusti maanpakoon Dominikaaniseen tasavaltaan. |
Wang Lijun | Chongqingin kaupungin poliisipäällikkö | 6. helmikuuta 2012 – 7. helmikuuta 2012 | Työkiista Chongqingin kommunistisen puolueen paikallisosaston kanssa | Kiina | Chengdu | Yhdysvallat | Lähti vapaaehtoisesti, pidätettiin |
Amadou Toumani Touré[44] | Malin syrjäytetty presidentti | 18. huhtikuuta 2012 – elokuu 2012 | Malin sotilasvallankaappaus | Mali | Bamako | Senegal | Pakeni Senegaliin |
Chen Guangcheng[45] | sokea kiinalainen ihmisoikeusaktivisti | 26. huhtikuuta 2012 – 22. toukokuuta 2012 | Pakeni kotiarestista | Kiina | Peking | Yhdysvallat | Lähti sairaalasta tuntemattoman syyn takia. Sallittiin lähteä maanpakoon Yhdysvaltoihin. |
Roger Pinto[46] | bolivialainen senaattori | 28. toukokuuta 2012 – 23. elokuuta 2013 | Syytetään poliittisesta salaliitosta Bolivian presidenttiä Evo Moralesia vastaan | Bolivia | La Paz | Brasilia | Lähti suurlähetystöstä diplomaattiautossa Brasilian asiainhoitajan kanssa Brasiliaan[47] |
Julian Assange[48] | australialainen internet–aktivisti | 19. kesäkuuta 2012 –11. huhtikuuta 2019 | Mahdollinen karkotus Ruotsiin | Britannia | Lontoo | Ecuador | Turvapaikka peruttiin Ecuadorin toimesta. Luovutettiin Suur–Lontoon poliisiille[49] |
Mohamed Nasheed[50] | Malediivien entinen presidentti, joka syrjäytettiin vallasta vuonna 2012 | 13. helmikuuta 2013 – 23. helmikuuta 2013 | Pelko mahdollisesta salamurhasta | Malediivit | Malé | Intia | Lähti suurlähetystöstä vapaaehtoisesti[51] |
Bosco Ntaganda[52] | entinen Maaliskuun 23. päivän liikkeen komentaja | 18. maaliskuuta 2013 – 22. maaliskuuta 2013 | Maaliskuun 23. päivän liikkeen välinen valtataistelu | Ruanda | Kigali | Yhdysvallat | Antautui Kansainväliselle rikostuomioistuimelle |
Ri Ji–u, Kim Uk–il, ja Hyon Kwang–song |
Epäillyt Kim Jong–namin murhasta | helmikuuta 2017– 30. maaliskuuta 2017 | Kim Jong–namin murha tutkinta | Malesia | Kuala Lumpur | Pohjois-Korea | Malesian poliisin väärinkäyttö syiden takia sallittiin palata Pohjois–Koreaan |
Freddy Guevara Cortéz[53][54] | Venezuelan kansalliskokouksen varapuheenjohtaja | 4. marraskuuta 2017–9. syyskuuta 2020 | Venezuelan hallituksen poliittinen vaino hallintoa vastaan esitetyistä protesteista | Venezuela | Caracas | Chile | Lähti suurlähetystöstä kun Venezuelan presidentti Nicolás Maduro oli hänet armahtanut[55] |
Leopoldo López[56] | venezuealailainen oppositiojohtaja, ja Saharov–palkinnon saaja | 30. huhtikuuta 2019– 25. lokakuuta 2020 | Vapautettu kotiarestista vuoden 2019 kapinan aikana | Espanja | Neuvoteltu maasta poistuminen. Matkusti maanpakoon Espanjaan[57] | ||
Mariela Magallanes [58] | Venezuelan kansalliskokouksen varapuheenjohtajat | 8. toukokuuta 2019– 30. marraskuuta 2019 | Venezuelan hallituksen poliittinen vaino vuoden 2019 kapinan jälkeen | Italia | pakeni Italiaan[59] | ||
Américo de Grazia[60] | |||||||
Richard Blanco[61] | 9. toukokuuta 2019– 17. kesäkuuta 2019 | Argentiina | pakeni Kolumbiaan[62] | ||||
Franco Casella[63] | 14. toukokuuta 2019–20. syyskuuta 2019 | Meksiko | pakeni Espanjaan[64] | ||||
Félix César Navarro | Evo Moralesin ministerit | 23. joulukuuta 2019[65][66]– 1. helmikuuta 2020 | Bolivian poliittinen kriisi | Bolivia | La Paz | Pakeni Meksikoon Perun kautta[67] | |
Pedro Damián Dorado | Poistui suurlähetystöstä vuoden 2020 Bolivian parlamenttivaalien jälkeen[68] | ||||||
Héctor Enrique Arce | 23. joulukuuta 2019–3. marraskuuta 2020 | ||||||
José Hugo Moldiz | |||||||
Eduardo Zavaleta | 23. joulukuuta 2019–4. marraskuuta 2020 | ||||||
Wilma Alanoca | 23. joulukuuta 2019–5. marraskuuta 2020 | ||||||
Juan Ramón Quintana | 23. joulukuuta 2019–8. marraskuuta 2020 | ||||||
Nicolás Laguna | 23. joulukuuta 2019–Marraskuu 2020 | ||||||
Víctor Hugo Vásquez | 23. joulukuuta 2019–Marraskuu 2020 | ||||||
Jorge Glas | Ecuadorin entinen varapresidentti | 18. joulukuuta 2023–5. huhtikuuta 2024[69][70] | Väitetty poliittinen vaino Ecuadorissa sen jälkeen, kun hänet tuomittiin kahdesti korruptiosta.[71] | Ecuador | Quito | Ecuadorin poliisi pidätti hänet Meksikon suurlähetystön sisältä (rikkoen kansainvälistä lakia). Meksiko katkaisi suhteet ja haastoi Ecuadorin oikeuteen kansainvälisessä tuomioistuimessa. | |
Ricardo Martinelli[72][73][74] | Panaman entinen presidentti | 7. helmikuuta 2024 | Tuomio rahanpesusta | Panama | Panamá | El Salvador | oleskelee edelleen suurlähetystössä |
Magalí Meda | Venezuelan oppositijohtajat[75][76][77] | 25. maaliskuuta 2024 | Venezulan hallituksen poliittinen vaino oppositioehdokas María Corina Machadon kiellon jälkeen vuoden 2024 Venezuelan presidentinvaaleissa | Venezuela | Caracas | Argentiina | oleskelevat edelleen suurlähetystössä |
Claudia Macero | |||||||
Humberto Villalobos | |||||||
Pedro Urruchurtu | |||||||
Omar González | |||||||
Fernando Martínez Motolla |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.