ylävartalon kuntoiluliike From Wikipedia, the free encyclopedia
Leuanveto on lihaskuntoharjoittelun liike, jossa vedetään vartaloa rekkitangossa ylös siten, että leuka ylittää tangon. Suorituksen alkuasennossa roikutaan suorilla käsillä. Liike voidaan suorittaa vastaotteella, jossa rystyset ovat itsestä poispäin tai myötäotteella, jossa rystyset ovat vetäjään itseensä päin.
Liike voidaan tehdä myös ristiotteella siten, että toisen käden ote on toisin päin kuin toisin. Lisäksi voidaan käyttää neutraalia otetta, jossa peukalot ovat itseen päin, jolloin kyynärnivelessä ei tapahdu ulkokiertoa eikä sisäkiertoa. Liikkeessä voidaan käyttää myös erilaisia oteleveyksiä.[1]
Leuanveto on moninivelliike, jossa tapahtuu aina ojennus olkanivelessä ja koukistus kyynärnivelessä. Leveällä otteella vedettäessä tapahtuu myös olkanivelen lähennys. Lisäksi leuanvedossa tapahtuu usein myös lapaluiden lähennystä. Lapaluiden lähennys tapahtuu etenkin silloin, kun leuka työnnetään myös sivuttaissuunnassa tangon ylitse. Tärkein olkanivelen ojentaja on leveä selkälihas, jota avustavat olkanivelen ojennuksessa iso liereä lihas, kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää ja hartialihaksen takaosa. Leveä selkälihas, iso liereälihas ja kolmipäisen olkalihaksen pitkä pää osallistuvat myös olkanivelen lähennykseen, johon myös iso rintalihas osallistuu. Kyynärniveltä koukistavat hauislihas, olkalihas ja olka-värttinäluulihas. Tärkeimmät lapaluiden lähentäjät ovat iso suunnikaslihas, pieni suunnikaslihas ja epäkäslihaksen keskiosa. Lisäksi leuanvetoon osallistuvat roikkumisen mahdollistavat sormien koukistajat ja vetosuorituksessa asentoa vakauttavat (ja jopa vetoa vauhdittavat) vatsalihakset ja selän ojentajalihas. Myös jaloilla on mahdollista vauhdittaa leuanvetoliikettä. Leveät selkälihakset ovat ulkoiselta pinta-alaltaan ihmiskehon suurimmat lihakset ja tuottavat leuanvedossa suurimman kehoa nostavan voiman kaikilla eri otteilla ja oteleveyksillä.[1]
Leuanvedossa kilpaillaan Suomen-mestaruustasolla neljässä eri kilpailumuodossa: toistoleuanvedossa, lisäpainoleuanvedossa, voimaleuanvedossa sekä Super Max One -kilpailussa. Toisto- ja lisäpainoleuanvetokilpailut järjestää Suomen Leuanveto ry, joka on Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n alainen lajiliitto. Voimaleuanvetokilpailujen järjestäjä on Rautakoura toiminta ja Super Max One -kilpailuja on järjestänyt Heavy-Sport ry.
Toistoleuanvedossa kilpailija suorittaa enimmäismäärän toistoja omalla kehonpainollaan. Toistoleuanvedossa jokaisen vedon saa aloittaa tuomarin merkin jälkeen. Merkki annetaan, kun kyynärnivelet ovat ala-asennossa täysin ojentuneina. Ylhäällä leuan kärjen tulee mennä tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Lisäksi 47,5 cm päässä vetotangon pystylinjasta on pleksi, joka rajoittaa heilumista ja keinuliikettä vetosuorituksessa. Vetäjän jalat saavat osua pleksiin, mutta siitä ei saa potkaista vauhtia vetoon. Jalkojen tulee olla jokaisen vedon aikana ristissä nilkkojen kohdalta.[2] Varpaat eivät saa nousta lantion yläpuolelle. Suoritus päättyy, kun toinen tai molemmat kilpailijan kädet irtoavat tangosta. Puristusotetta saa kuitenkin kohentaa käsiä tangosta irroittamatta. Otetta ei saa leventää eikä kaventaa kilpailusuorituksen aikana. Kilpailija ei saa painaa leukaansa tankoa vasten, eli siten tangon päällä lepääminen on kielletty. Videotuomarointi on käytössä.[3]
SM-kisoissa ja Suomen Cup -kilpailuissa telineen korkeus lattiasta mitattuna on 260 cm ja vetoalustan korkeus on säädettävissä kilpailijan haluamalle korkeudelle. Kaikissa kilpailuissa tangon halkaisija on 28 millimetriä, ja se on 120 cm leveä. Tanko on karhennettu, suora ja taipumaton. Tangossa ei saa olla teippauksia.[3]
Miesten sarjassa kilpailijan vaatetuksena on oltava urheiluhousut, sukat ja hihaton paita, joka jättää olkapäät näkyviin. Kilpailija voi tehdä suorituksensa myös paidatta ja avojaloin. Naisten sarjassa kilpailijan vaatetuksena on oltava urheiluhousut ja hihaton paita. Kilpailija voi tehdä suorituksensa myös avojaloin.[3]
Kilpailija ei saa käyttää käsissään siteitä, teippauksia eikä pihkaa. Ainut käsissä sallittu aine on kisajärjestäjän tarjoama magnesium. Pitkäpartaisten kilpailijoiden on tuomarin pyynnöstä sidottava partansa kumilenkillä, hiuslenkillä tai muulla vastaavalla. Mikäli tuomari ei urheilijan parran vuoksi kykene varmuudella havaitsemaan leuan kärjen ylittäneen tankoa sekä pysty- että sivuttaissuunnassa, tuomitaan veto hylätyksi. Myös sääntöjenvastainen varustus kilpailusuorituksen aikana aiheuttaa kilpailusuorituksen hylkäämisen.[3]
Lisäpainoleuanvedossa kilpailija vetää yhden leuan mahdollisimman suurella lisäpainolla. Lisäpainot roikkuvat lisäpainovyöhön kiinnitettyinä jalkojen välissä. Veto lähtee suoriltä käsin roikkuen, ja päätuomarin "Vedä!"-komennon jälkeen kilpailija saa tuottaa koko kehollaan kaiken mahdollisen voiman saadakseen leuan tangon ylitse. Veto on hyväksytty, kun leuan kärki ylittää vetotangon sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Tärkeimmät lihakset leuanvedossa ovat olkaniveltä ojentavat selän lihakset, mutta myös kyynärniveltä koukistavilla lihaksilla on tärkeä osa lisäpainoleuanvedossa. Lisäksi keskivartalo ja jalat tuovat oman pienen lisänsä kokonaisvaltaiseen lisäpainoleuanvetosuoritukseen.[4]
Lisäpainoleuanvedossa käytetään samanlaista tankoa kuin toistoleuanvedossa. Myös kilpailijoiden vaatetussäännöt ovat samanlaisia kuin toistoleuanvedossa. Otetta ei saa korjata, mutta puristusotetta saa kohentaa otetta irroittamatta. Virallinen lisäpainovyö painaa 3 kilogrammaa. Levypainojen koot ovat 50 kg, 25 kg, 20 kg, 15 kg, 10 kg, 5 kg, 2 kg, 1 kg ja 0,5 kg. Kilpailun toimitsijat lastaavat lisäpainovyön mahdollisimman symmetrisesti eikä kilpailijalla ole mahdollisuutta vaikuttaa käytettäviin levypainoihin. Painojen lastauksessa käytetään korkeintaan kolmea isoa levypainoa (5–50 kg) ja kolmea pientä levypainoa (0,5–2 kg). Videotuomarointi on käytössä.[3]
Voimaleuanvedossa suoritetaan yksi leuanveto, ja vetäjän lopputulokseksi lasketaan yhteen leuanvetäjän oma massa ja lisäpainojen massa. Tämä sääntö tekee lisäpainoleuanvedosta ja voimaleuanvedosta aivan erilaiset lajit. Lisäksi vetosuorituksen säännöt ovat erilaiset. Lisäpainoleuanvedossa suhteellisen ja absoluuttisen voiman optimaalinen suhde ratkaisevat, kun taas voimaleuanvedossa vain absoluuttinen voima ratkaisee. Voimaleuanvedossa hyväksytty veto lähtee suorilta käsiltä heilumattomasta roikunnasta ja ylhäällä leuan tulee mennä tangon yli sekä pysty- että sivuttaissuunnassa. Jalkojen kulma ei saa ylittää 45 astetta lattiasta ja voimaleuanvedossa vauhdin potkiminen jaloilla on kielletty. Suurin sallittu oteleveys tangosta on 81 cm. Pienin sallittu korotus lisäpainoissa ensimmäisen suorituksen jälkeen on 2,5 kg. Sen jälkeen nostaja saa päättää korotuksen. Lisäpainot roikkuvat jalkojen välissä lisäpainovyöhön kiinnitettyinä. Myös itse vyön massa lasketaan mukaan tulokseen.[5]
Super Max One -kilpailussa pyritään tekemään yksi leuanveto mahdollisimman suurella lisäpainolla. Suoritukseen lähdetään siten, että vetäjän jalkaterät ovat kiinni lattiassa. Vedon aikana nilkat on pidettävä tukipuolan takana ja jalkoja ei saa koukistaa siten, että jalkaterät ovat kiinni tukipuolassa. Veto katsotaan loppuun viedyksi, kun vetäjän leuankärjen alapinta on käynyt vähintään vetotangon yläpinnan tasolla.[6]
Voimassa olevat ennätykset, jotka on pääosin päivitetty 28. kesäkuuta 2019, toistoleuanvetoennätykset 18.–19. lokakuuta 2022:[7][8]
(suluissa edustusseura)
(suluissa edustusseura)
Leuanveto on yksi kuntosaliharjoittelun perusliikkeistä.[20] Se on monipuolinen harjoite ylävartalon lihaksille.[20] Käytännössä leuanveto on voimaharjoittelua.[21] Suotava tulos työikäiselle leuanvedossa on 5–10 leukaa.[20] Tosin, naisilla on selkeästi vähemmän lihasmassaa ylävartalossa miehiin verrattuna.[22] Tämä tekee leuanvedon lähtökohdat naisille haastavammiksi kuin miehillä.[22] Siksi hyvä leuanvetotulos naisilla on 1–5 leukaa.[20][22] Hyvä miesten tulos on lähempänä kymmentä leukaa kuin viittä.[22] Nykyisin moni työikäinen Suomessa ei saa vedettyä yhtään leukaa.[20]
Omalla kehonpainolla tehtävä toistoleuanveto määritellään enimmäisvoimaa tai kestovoimaa vaativaksi lajiksi sen perusteella, onko leuanvetäjä aloittelija vai ei. Aloittelijoilla kyse on usein enimmäisvoiman käytöstä. Jos henkilö kykenee vetämään kerralla useita leukoja, suorituksesta tulee asteittain kestovoimaa vaativa. Jos esimerkiksi 55 kiloa painava nainen pystyy vetämään yhden leuan 13,75 kilon lisäpainoilla, niin hän on siirtymässä toistoleuanvedossa käyttämään kestovoimaa enimmäisvoiman sijaan.[21]
Monesti leuanvedon harjoittelun ongelmana on, että monilla ei ole tarpeeksi puristusvoimaa roikkua ja kannatella omaa painoaan. Mikäli kuntoilija ei saa vedettyä yhtään leukaa, on leuanvetoharjoittelu suotavaa aloittaa roikkumisharjoituksilla. Peruskuntoilijan olisi hyvä pystyä kannattelemaan itseään vähintään 30 sekuntia. Usein on tavallista, että kuntoilijan kehittyessä pisteeseen, jossa hän saa vedettyä yhden leuan, harjoittelu helpottuu selvästi. Liikettä voi keventää myös vastuskuminauhalla.[20] Aloittelijat voivat harjoitella myös liikkeen jarruttavaa vaihetta, mikäli yhden leuan vetäminen ei onnistu.[22]
Suomessa pelastusopiston kuntotesteissä kuudella toistolla saa hyväksytyn ja 14 leualla täydet pisteet.[22] Poliisiammattikorkeakoulun pääsykokeissa leuanveto ei ole pakollinen liike, mutta miehet voivat suorittaa sen myötäotteella ja jalat ristissä ylätaljavedon sijaan. Tulos hylätään, mikäli kokelas saa alle neljä leukaa. Täydet pisteet saa vetämällä yli 15 leukaa.[23] Sukeltajakoulussa kokelaan vähimmäistoistomäärä on 10, ja täydet pisteet saavuttaa 18 toistolla.[24] Laskuvarjojääkärikoulutukseen Uttiin päästäkseen on vedettävä 6 leukaa, ja täydet pisteet saavuttaa 14 leualla.[25] Suomen Jääkiekkoliiton kansainvälinen tavoitearvo nuorisomaajoukkueiden pelaajille toistoleuanvedossa on 25 leukaa kaikissa ikäluokissa: alle 16-vuotiaiden, alle 17-vuotiaiden, alle 18-vuotiaiden ja alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkueissa.[26]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
