Remove ads
Pelastusopisto on Kuopiossa sijaitseva valtakunnallinen pelastusalan ammatillinen oppilaitos ja koulutuskeskus. Sen toiminta perustuu lakiin Pelastusopistosta.[4] Pelastusopistoa johtaa rehtorina toimiva Mervi Parviainen.
| Pelastusopisto Räddningsinstitutet |
|
|---|---|
 |
|
 Pelastusopiston toimipaikka Kuopiossa. |
|
| Perustettu | 1995 |
| Tyyppi | Sisäministeriön alainen oppilaitos |
| Ministeriö | Sisäministeriö |
| Sijainti |
Hulkontie 83 Kuopio |
| Valtio | Suomi |
| Rehtori | Mervi Parviainen[1] |
| Työntekijöitä | 142 (2023)[2] |
| Vuosibudjetti | 19,3 milj. € (2023)[3] |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Pelastusopisto vastaa pelastustoimen ja hätäkeskusten ammatillisesta perus- ja täydennyskoulutuksesta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävästä koulutuksesta sekä kansainvälisiin siviilikriisinhallintatehtäviin valmentavasta koulutuksesta. Koulutustehtävän ohella Pelastusopisto huolehtii osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Lisäksi Pelastusopisto vastaa pelastustoimen toimenpiderekisterin (PRONTO) ylläpidosta ja ylläpitää pelastusalan keskuskirjastoa.
Remove ads
Järjestelmällinen pelastusalan koulutus alkoi 26. maaliskuuta 1935 Helsingin Palopäällystökoulussa. Sieltä opetus siirtyi vuonna 1958 Espooseen perustetulle Valtion palokoululle.[5]
Palomieskoulutus käynnistyi vuonna 1969. Pelastushallinnon koulutuskeskuksen perustamisen myötä vuonna 1979 toiminta laajeni myös väestönsuojelukoulutukseen ja vuonna 1981 aluehälytyskeskusten päivystäjien koulutukseen.[5]
Vuonna 1992 Kuopiossa käynnistyi Valtion Pelastuskoulu, jossa koulutettiin miehistöä ja alipäällystöä. Sen sijoituspaikasta oli käyty kova kilpailu eri kaupunkien kesken. Vuonna 1995 Pelastuskoulu yhdistettiin Valtion Pelastusopiston kanssa Pelastusopistoksi.[5]
Pelastusopiston edeltäjiä ovat Palopäällystökoulu (Helsinki, 1935–1956), Palokoulu (Espoo, 1956-1958), Valtion palokoulu (Espoo, 1958–1970), Valtion palo-opisto (Espoo, 1970–1979), Pelastushallinnon koulutuskeskus (Espoo ja Lohja, 1979–1992), Valtion pelastusopisto (Espoo ja Lohja, 1992–1994) ja Valtion pelastuskoulu (Kuopio, 1992–1994), Pelastusopisto vuodesta 1995.[5][6]
Espoon toimipisteen rakennustyöt Otaniemessä alkoivat keväällä 1955 ja seuraavan vuoden kesäkuussa, 1.6.1956 Palopäällystökoulu jatkoi toimintaansa uusissa tiloissa Palokoulun nimellä.[7] Otaniemen toimipiste sijaitsi osoitteessa Kivimiehenkuja 2 ja nykyisin tiloissa toimii huoneistohotelli.[8]
Vuonna 2007 Pelastusopiston yhteyteen perustettiin Kriisinhallintakeskus pitämään yllä Suomen kriisinhallinnan operatiivisia valmiuksia. Vuoden 2019 siviilikriisihallintalain muutoksen nojalla Kriisinhallintakeskus irtautettiin Pelastusopistosta ja siirrettiin sisäministeriön hallinnon alaisuuteen omaksi itsenäiseksi keskuksekseen[7].
Remove ads
- Pelastajan koulutusohjelma (pelastajatutkinto)
- Hätäkeskuspäivystäjän koulutusohjelma (hätäkeskuspäivystäjätutkinto)
- Pelastustoimen alipäällystön koulutusohjelma (alipäällystötutkinto)
- Pelastusalan päällystötutkinto (AMK)[5]
Palopäällystön koulutusohjelma järjestetään yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Pelastusopisto huolehtii myös pelastustoimen tutkimus- ja kehitystoiminnasta, jota se harjoittaa yhteistyössä muun muassa Savonian ja Kuopion yliopiston kanssa.
Vuonna 2008 koulutusohjelmiin hyväksytyt ja hakeneet
- Pelastajat 120 (563)
- Hätäkeskuspäivystäjät 24 (156)
- Alipäällystö 40 (138)
- Päällystö amk 28 (391)[9]
Vuonna 2010 koulutusohjelmiin hyväksytyt ja hakeneet
- Pelastajat 128 (785)
- Hätäkeskuspäivystäjät 48 (299)
- Alipäällystö 40 (80)
- Päällystö amk 30 (433)
Vuosittain yksi tai kaksi naista hakee pelastajakurssille. Neljä naista on valmistunut pelastajaksi vuosina 1993–2006. Sen sijaan hätäkeskuspäivystäjäkurssille hakeneista ja valituista yli 90 % on naisia.[9]
Remove ads
Pelastusopiston tutkimus- ja kehittämisyksikkö vastaa pelastustoimen tutkimuksen koordinoinnista Suomessa. Tehtäviin kuuluu analysoida tutkimustarpeita, koota tietoa tutkimuksista seuraamalla ja tekemällä tarvittaessa yhteenvetoja suomalaisista ja ulkomaisista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä tehdä tutkimusta itsenäisesti ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa. Erityisenä painopisteenä on edesauttaa tutkimustulosten hyödynnettävyyttä pelastustoimessa muun muassa integroimalla tutkimustulokset Pelastusopiston opetussisältöihin.
Tutkimus- ja kehittämisyksikössä työskentelee noin 10 henkilöä erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa vuosittain. Tutkimus- ja kehittämisyksikön erikoisosaamisalueita ovat informaatioteknologian hyödyntäminen pelastustoimessa, CBRNE ja raja-alueiden onnettomuuksiin varautuminen, tilastotietojen hyödyntäminen sekä tulevaisuus- ja onnettomuustutkinta.
Pelastusopistoon kuuluu myös suuri harjoitusalue noin kymmenen kilometrin etäisyydellä koulutusrakennuksista. Harjoitusaluetta käytetään myös erilaisissa täydennyskoulutuksissa ja yrityksille suunnatussa kurssitoiminnassa. Alueelta löytyy monipuolisesti rakennuksia, harjoituskenttiä, luokkatilat ja oma harjoituspaloasema[10][11].
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads