Lammelan muinaislinna
From Wikipedia, the free encyclopedia
Lammelan muinaislinna on Pirkanmaalla Sastamalassa sijaitseva mahdollinen muinaislinna. Muinaislinnan alueelta on löydetty hienosti säilyneitä rakenteita, joiden arvellaan olevan varustuksen jäänteitä. Kohdetta ei ole arkeologisesti tutkittu eikä ajoitettu.[1][2]
| Lammelan muinaislinna | |
|---|---|
 Lammelan muinaislinnan kivimuuria |
|
| Sijainti | |
  Lammelan muinaislinna |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Sastamala |
| Historia | |
| Tyyppi | Linnavuori |
| Huippukausi | ajoittamaton |
| Aiheesta muualla | |
Kohde sijaitsee Kiikan kirkolta 5,5 kilometriä etelään ja Kaukosen talosta kilometri etelä-kaakkoon. Kun Huittisista kuljetaan Tampereelle, käännytään Kiikkaan johtavasta toisesta tienhaarasta vastakkaiseen suuntaan eli oikealle. Tietä kuljetaan 3,5 kilometriä ja kohde löytyy metsästä vielä 150 metrin kävelymatkan päästä. Paikka sijaitsee Jokiniitunkallion eteläpuolella. Viereinen oja on nimeltään Pieskanoja, joka on pienen Lamminjärven laskuoja.[2][3]
Muinaislinnana pidetty kohde on noin 80 metriä pitkä ja 30 metriä leveä kivillä aidattu alue. Kivivalli on paikoin melkein parimetriä korkea ja lähes yhtä leveä. Eteläpäässä on vallissa aukko ja kulmauksessa sijaitsee suuri siirtolohkare. Valli oli Salmon mukaan hyvin samantyyppinen kuin suomalaisissa muinaislinnoissa ylennsäkin. Ainoa ero on siinä, että valli on paikoitellen sortumatonta kivimuuria, mikä on muinaislinnoissa harvinaista. Parhaimmillaan saattaa muurissa nähdä 5–6 kerrosta kiviä päällekkäin. Muurin päällinenkin oli "pinnaltaan" tasainen ja vaikutelmaa lisää kivikerrosten päällä kasvava tasainen sammalpeite.[3]
Vuonna 1955 lähetti kartoittaja Paul Koskinen Turun tie- ja vesirakennuspiiristä Muinaistieteelliselle toimikunnalle vihjeen uudesta muinaisjäännöksestä Teukkulan kylässä. Helmer Salmo kävi pari kuukautta myöhemmin tutkimassa muinaisjäännöstä. Samaa muinaisjäännöstä oli ylioppilas Unto Salo kuvaillut jo vuonna 1950.[3]
Siihen aikaan oltiin suunnittelemassa Turun ja Tampereen välistä pikatietä, joka tunnetaan nykyään nimellä valtatie 12. Silloinen tielinjaus olisi leikannut muinaislinnan noin 20 metrin matkalla kahtia, joten tienlinjausta muutettiin tämän takia.[2][3]
Muuri kauempaa ojan takaa kuvattuna
Ehjää muuria Pieskanojan puolella
Sortuma muurissa ja takana linnapihan pyöreä mäki
Muurin kivet ovat ilmeisesti linnapihan sisältä
Pohjoispuolella osa muurista on matalaa
Muuri on paikoitellen jopa pari metriä leveää
Reunakivet on aseteltu taitavasti kuin kirkon hautausmaalla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
