Lahti (Pietari)
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Lahti[1][2] (myös Lahdenkylä, Lahenkylä, ven. Ла́хта, Lahta) on historiallinen kaupunginosa ja rautatieasema Pietarin Primorjen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Suomenlahteen yhtyvän Konnunlahden rannalla kaupungin luoteisosassa. Itäpuolella on Kivinenä, lännessä Olkina ja luoteessa Lahdenkontu (ven. Konnaja Lahta).[3] Paikkakunta kuuluu Lahti–Olkinan kunnallishallintoalueeseen.
Spasskin pogostaan kuulunut Lahden kylä mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1500. Sen asukkaat olivat 1600-luvun loppuun saakka etupäässä ortodokseja.[4] 1700-luvulla Lahdessa asui vajaat kaksisataa Pyhän Marian seurakuntaan kuulunutta luterilaista inkerinsuomalaista. Vuonna 1827 heidän määränsä kohosi 235 henkeen. Kantakyläksi kutsuttu kylänosa tuhoutui vuoden 1824 tulvassa, mutta rakennettiin uudelleen ylemmäksi muun kylän yhteyteen. Lahdenkonnulla asui vuonna 1827 yhteensä 108 seurakuntalaista. Sen kerrottiin aikaisemmin kuuluneen Toksovan kappeliseurakuntaan Valkeasaareen.[5] Molemmissa kylissä oli myös inkerikkoja[6].
1700-luvun alussa seudulla sijaitsi Pietari I:n kartano Bližnije Dubki[3]. Tarinan mukaan keisari osallistui Lahdessa veden varaan joutuneiden sotilaiden ja matruusien pelastamiseen, vilustui pahasti ja kuoli pian munuaistulehdukseen[7]. Vuosisadan lopussa kylä kuului Katariina II:n suosikille Grigori Orloville ja myöhemmin Stenbock-Fermorin kreivisuvulle. Lahden läheltä löydetty siirtolohkare vietiin vuonna 1770 Pietariin Vaskiratsastaja-patsaan jalustaksi.[3] Tämä ”Ukkoskivi” (ven. Grom-kamen) painoi yli tuhat tonnia, ja sen kuljetusta varten tarvittiin erityisiä rakennelmia, proomu ja laivoja[8].
Siestarjoelle johtavan rautatien rakentamisen jälkeen vuonna 1895 seudulle syntyi huvila-asutusta[3]. 1890-luvulla pystytettiin Stenbock-Fermorien kaksikerroksinen ”Metsästyslinna” (arkkitehti Aleksei Kuznetsov) ja vuosina 1893–1894 ortodoksinen apostoli Pietarin kirkko. Vuonna 1896 Lahdessa toimi narodnikkien maanalainen kirjapaino. Paikallinen tenniskerho järjesti 1910-luvulla Venäjän ensimmäiset tenniskisat.[9]
Suomalaisia oli 1900-luvun alussa puolet kylän asukkaista (noin 350 henkeä). Vuodesta 1860 lähtien Lahdessa toimi suomalainen koulu, jonka rakennuksessa alettiin 1890-luvulla järjestää suomen- ja saksankielisiä jumalanpalveluksia. Vuonna 1904 rakennettiin Pyhän Marian seurakuntaan kuulunut puinen rukoushuone (arkkitehti Ernst Schitt)[10], joka vihittiin kirkoksi vuonna 1922. Vuonna 1923 muodostettiin itsenäinen Lahden seurakunta, johon vuonna 1928 kuului noin 400 jäsentä. Kirkko suljettiin vuonna 1933[11], jolloin kuoli myös seurakunnan viimeinen hoitaja Fredrik Soittonen[12], ja purettiin vuonna 1939[10].
Vuonna 1938 kylästä tuli Lahtinskin kaupunkimainen taajama. Vuonna 1963 se liitettiin Leningradin kaupunkiin. 1960-luvulla aloitettu merenpohjan ruoppaus ja täyttömaan rakentaminen on muuttanut ympäristöä huomattavasti.[9] Stenbock-Fermorien linnassa toimii nykyään yleisöltä suljettu radion lähetyskeskus.[13] Elokuvateatterina käytetty apostoli Pietarin kirkko vihittiin uudelleen käyttöön vuonna 1991.[7] Suomenlahden rannalle on vuonna 2019 valmistunut Gazpromin toimisto- ja liikerakennus Lahta-tsentr, jonka keskeisenä osana on 462 metriä korkea pilvenpiirtäjä ja monitoimikeskus.[14]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
