Tämä on luettelo Aku Ankka -sarjakuvan hahmoista.
- Aku Ankka (Donald Duck) on äkkipikainen merimiesasuinen ankka.
- Tupu, Hupu ja Lupu (Huey, Dewey ja Louie) ovat Aku Ankan kolmossisarenpojat, jotka on jätetty hänen huostaansa. Ankanpojat ovat piirtäjä Al Taliaferron ja käsikirjoittaja Ted Osbournen luomuksia. Aluksi pojat olivat riidanhaluisia mekastajia, mutta liittyivät sittemmin Sudenpennut-järjestöön.
- Roope Ankka (Scrooge McDuck) on Akun äärimmäisen rikas ja saita eno. Roopea kutsutaan sedäksi, koska englanninkielinen sana ”uncle” merkitsee sekä setää että enoa, eikä varhaisilla suomentajilla ollut käytössään vasta myöhemmin vakiintuneita sukupuita. Roopen loi piirtäjä-käsikirjoittaja Carl Barks, joka pohjasi hahmon Charles Dickensin Saiturin joulun itaraan päähenkilöön, Ebenezer Scroogeen. Ankkavanhus ensiesiintyi tarinassa Joulu Karhuvuorella vuonna 1947 ja oli tarkoitettu kertakäyttöhahmoksi, mutta Barks muokkasi myöhemmin Roopesta yhden ankkamaailman vakiohahmoista.
- Iines Ankka (Daisy Duck) on Akun ikuinen tyttöystävä. Sarjan keston takia on vitsailtu Akun olevan ikuisen poikamiehen mallikappale. Iines esiintyi ensimmäisen kerran piirretyssä, nimellä Donna Duck. Samassa animaatiossa esiintyi ensi kerran myös Akun auto, American Bantam 1938 Roadster Blade. Akun ja hänen iänikuisen kilpakosijansa Hannu Hanhen ainainen nahistelu ärsyttää Iinestä suunnattomasti.
- Hannu Hanhi (Gladstone Gander) on Akun ärsyttävän onnekas serkku. Aku ja Hannu taistelevat jatkuvasti Iineksestä. Hannun loi Carl Barks, ja hanhi esiintyi ensi kerran vaatimassa Akun taloa omakseen tarinassa vuodelta 1951.
- Milla Magia (Magica de Spell) on italialainen Vesuvius-tulivuoren kupeessa asuva noita-ankka, joka yrittää napata Roopen ensilantin tullakseen maailman rikkaimmaksi henkilöksi. Millan loi Carl Barks, ja velhotar debytoi vuoden 1962 tarinassa Midaan kosketus.
- Kulta-Into Pii (Flintheart Glomgold) on Roopen kanssa maailman rikkaimman ankan tittelistä alati kisaava eteläafrikkalainen multimiljardööri, joka on aina saanut tyytyä toiseksi rikkaimman titteliin. Pii ei epäröi käyttää edes rikollisia keinoja Roopen tieltä raivaamiseen. Carl Barks loi hänet, ja Pii esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1956.
- Kroisos Pennonen (John D. Rockerduck) on pohatta, joka kilpailee Roopen ja Kulta-Innon lisäksi maailman rikkaimman ankan asemasta. Carl Barks loi Pennosen, mutta käytti häntä vain kerran, tarinassa Ihmebensiini vuodelta 1961. Jostain syystä italialaiset piirtäjät omivat Pennosen, ja hän on nykyään yksi italialaisen ankkauniversumin käytetyimmistä roistoista, apunaan yleensä Karhukopla.
- Karhukopla (The Beagle Boys) on rikollisjoukkio, joka hamuaa aina Roopen jättimäistä omaisuutta. Yleensä epäonnistuvat yrityksissään joko oman tyhmyytensä tai Roopen ja kumppaneiden oveluuden takia. Koplan jäsenet pitävät aina silmänympärykset peittäviä maskeja ja laattaa, jossa on kunkin vankinumero. Karhukoplan loi Carl Barks vuonna 1952 tarinaan Ankkalinnan pamaus. Barksin karhukoplaan kuului epälukuinen määrä kelmejä, määrältään yleensä puolisen tusinaa, ja myöhemmin Don Rosa on jatkanut tämän "suur-Karhukoplan" käyttämistä. Muiden piirtäjien tarinoissa kelmejä on kuitenkin vain kolme, ja heidän vankinumeronsa ovat 176-167, 176-761 ja 176-671. Vankinumerot palvelevat myös hahmojen niminä, sillä heidän oikeita nimiään ei tiedetä.
- Kaino-Vieno Ankka eli Mummo Ankka (Grandma Duck) on muun muassa Akun, Hannun, Touhon ja Dellan mummo. Mummo asustelee maalaistalossaan Ankkalinnan lähettyvillä renkinsä Hansun kanssa. Mummon leipomukset ovat voittaneet niin palkintoja kuin kaikkien sukulaisten suosionkin. Hän kasvatti Aku Ankkaa tämän äidin, Hortensian, ja isän, Aaronin, lähdettyä.
- Hansu Hanhi (Gus Goose) on Mummon laiska renki, jolla on loputon ruokahalu.
- Taavi Ankka (Ludwig Von Drake) on hajamielinen professori ja "kaikkien alojen asiantuntija".
Päähahmojen sukulaiset
- Augustus Ankka (engl. Andold "Wild Duck" Temerary) on Akun esi-isä, joka seikkailee viikinkien aikakaudella Kaledoniassa eli nykyisessä Skotlannissa. Hahmon loi Marco Rota. Augustus Ankka toimii Kaledonian rannikon suojaksi rakennetun Sorsalinnan käskynhaltijana ja puolustaa kreivi Itara O'Kituran kreivikuntaa viikinkien hyökkäyksiä vastaan. Augustuksen adjutanttina toimii järkälemäinen mutta lempeä ja hidasälyinen soturi Pikkuveikko. Augustus on monissa tarinoissa joutunut viikinkikylään, ja joutunut esittämään viikinkiä. Augustus on ihastunut erääseen hyvin paljon Iinestä muistuttavaan hahmoon. Suomessa Augustus Ankan tarinoita on julkaistu Aku Ankka -lehdessä sekä Aku Ankan taskukirjassa.
- Into Ankka (ital. Sgrizzo Papero) on Aku Ankan pikkuserkku ja Touho Ankkaakin pahempi säheltäjä. Into Ankka esiintyi ensimmäisen kerran Romano Scarpan piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa ”Into, maailman nurinkurisin ankka” (”Sgrizzo il più balzano papero del mondo”) vuonna 1964. Suomeksi se on julkaistu Roope-setä-lehdessä vuonna 2003. Hahmosta on käytetty suomennoksissa myös nimiä Toope Ankka ja Kummo Ankka.
- Petteri Peloton (engl. Ratchet Gearloose) on Pelle Pelottoman isoisä. Petteri tutustui nuoreen Roope Ankkaan auttamalla tätä tämän vielä toimiessa jokilaivurina. Petteri oli Roopen ja tämän sedän Angus McAnkan mukana aarrelaivajahdissa karhukonnien kanssa siipirataslaivalla ympäri Mississippijokea. Mississippin seikkailujen aikaan Petteri keksi pillereitä, jotka tekevät likaisesta ja sameasta vedestä kirkasta. Makua kuulat eivät kuitenkaan muuttaneet.
- Pietari Peloton (engl. Fulton Gearloose) on Pelle Pelottoman isä ja ensimmäinen sudenpentu.
- Sisuvius Ankka (engl. Abner "Whitewater" Duck) on Aku Ankan serkku, joka esiintyi ensimmäistä kertaa Carl Barksin tarinassa Aku Ankka tukinuitossa (Log Jockey) vuonna 1962. Sittemmin Sisuvius on vilahtanut myös Daniel Brancan kuvittamassa tarinassa Tosimiesten mittelö, joka julkaistiin Aku Ankassa 17/2004. Don Rosan piirtämän Aku Ankan sukupuun mukaan Sisuvius on Touho Ankan veli ja hänen vanhempansa ovat Aino ja Unto Ankka. Sisuvius esiintyi myös numerossa 13/2012.
- Tarmo (engl. Newton Gearloose) on Pelle Pelottoman lähes yhtä nerokas veljenpoika. Hän on kuin pienoisversio Pellestä ja auttaakin tätä joskus Pellen pajalla. Hän haluaa Pellen tapaan olla aikuisena keksijä. Tarmo kuuluu Sudenpentuihin Tupun, Hupun ja Lupun kanssa (ainakin jossakin tarinoissa), ja käyttää joskus keksimiään laitteita luonnossa liikkumiseen tai tehtävissä pärjäämiseen.
- Teodor Ankka (ital. Gedeone de' Paperoni) on Roope Ankan veli ja ammatiltaan sanomalehden päätoimittaja. Hahmo teki ensiesiintymisensä Romano Scarpan sarjakuvatarinassa Aku ja ravut punaviinissä, joka julkaistiin vuonna 1956, ja Scarpa käytti hahmoa uudelleen kahdesti, Poppi-tarinassa Paperetta Yè-Yè e i gatti indossatori vuodelta 1967 ja tarinassa Aku Ankka kaipaa työrauhaa (jonka käsikirjoitti Rodolfo Cimino) vuodelta 1969. Myös muutama muu italialainen Disney-sarjakuvien tekijä on käyttänyt hahmoa.
- Touko-serkku on Roope Ankan serkku Euroopan sukupuuhaarasta, joka on esiintynyt lähinnä Aku Ankan taskukirjoissa. Touko-serkku on Klondikesta, ja hän muistuttaa Roopea hyvin paljon. Hän on nuorempi kuin Roope, eikä hänellä ole yhtä hyvää kultavainua kuin Roopella. Yleensä kun Touko-serkku etsii kultaa Klondikesta, hän löytää katinkultaa, ja se harmittaa Toukoa. Toukoa on myös kutsuttu nimellä Verneri ja Taneli.
- Unkka T. Kumiankka on Roope Ankan serkku, mutta häntä on väitetty myös hänen veljekseen. Hahmon loi William Van Horn. Unkka on suurikokoinen, pitkäpartainen sekä pukeutuu vihreään takkiin ja knalliin. Unkka yrittää usein teeskennellä rikasta ja elääkin seurapiirielämässä Roopen siivellä.
Lemmikkieläimet
- Kenraali Nuuh (engl. General Snozzie) on Ankkalinnan sudenpentujen virallinen vainukoira, jonka loi Carl Barks. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran Barksin tarinassa Dodging Miss Daisy (suomeksi Kauhujen päivä ja Siivoushullu) kesäkuussa 1958. Sen jälkeen hahmo on seikkaillut noin 40 tarinassa. Suomessa hahmo on esiintynyt myös nimellä Lupsu. Kenraali Nuuhin lisäksi sudenpentujen maskottina ovat olleet Pulivari[1] ja Pluto[2].
- Kisumisu on valkoinen kissa, joka on yleensä laiska ja mukavuudenhaluinen. Kisumisu esiintyi ensi kerran vuonna 1964 Dick Kinneyn ja Al Hubbardin tarinassa Touho-serkun toilauksia. Älykkäänä kissana Kisumisu ei lainkaan pidä Touhon läsnäolosta, koska tietää siitä seuraavan vain ikäviä kommelluksia. Kisumisun hahmo esiintyi useimmin juuri 60-luvuilla ja samoissa tarinoissa kuin Touho Ankka. Nykyään Kisumisu tekee vain silloin tällöin cameorooleja Aku Ankka -tarinoissa.
- Pulivari (Bolivar) on Aku Ankan uskollinen ja suurikokoinen bernhardilainen koira.
Muut hahmot
- Antero Luiru esiintyy joskus Aku Ankan naapurina Teppo Tulpun sijasta. Tulpun kanssa Aku ei yleensä vedä yhtä köyttä, mutta Antero Luirun kanssa hän joutuu yhteistyöhön yleensä Tupun, Hupun ja Lupun suostuttelemina tai pakottamina, mutta myös muut (kuten Ankkalinnan pormestari Pösö) voivat pakottaa heidät toimimaan yhdessä. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran Rodolfo Ciminon käsikirjoittamassa ja Giovan Battista Carpin piirtämässä tarinassa Paperino e le vacanze solitarie vuonna 1965.
- Jaana Kapula (eng. Stella Curfew) on seriffi, joka esiintyy pääosin Kari Korhosen Mummon mysteerit -sarjassa.
- Juuso (ital. Battista) on Roope Ankan ahkera ja työteliäs hovimestari. Juuso on myös ehkä Neiti Näpsän ohella näkyvin Roope Ankan palveluskunnasta ja työntekijöistä. Tarkkaa aikaa, milloin Juuso ilmestyi Roopen hovimestariksi, ei tiedetä, mutta hyvin samannäköisiä hovimestareita on nähty suomalaisissa julkaisuissa jo 1970-luvulla.
- Klaara Kotko (engl. Clara Cluck) on Iineksen ystävä, joka kuuluu samaan naisyhdistykseen hänen kanssaan. Klaara teki ensiesiintymisensä 1930-luvulla lyhytpiiretyssä Orphan's Benefit (Orpojen hyväksi) vuonna 1934. Tosin hyvin samannäköinen hahmo nähtiin jo aikaisemmin samana vuonna Viisas Kana Kananen -lyhytpiiretyssä, jossa Aku Ankka teki ensiesiintymisensä. Sarjakuvissa Klaara esiintyy harvemmin.
- Kultu Kimallus (”Glittering” Goldie O’Gilt) on Klondikessa asuva kapakkalaulaja, johon Roope rakastui lähtemättömästi kultaryntäyksen aikaan.
- Kumi-Kalle (engl. Little Gum) on toisesta ulottuvuudesta kotoisin oleva hahmo. Kumi-Kalle tavattiin ensi kerran Topolinon lehden numerossa 1707 vuonna 1988, ja hänen ensiesiintyminensä Suomessa tapahtui Aku Ankan taskukirjan numerossa 139, Taikaviitta ja Kumi-Kalle. Kumi-Kallen kyky on muokata purukumista mitä vain: tuoleja, narua, tauluja jne. Ensimmäisessä seikkailussaan Kumi-Kalle oli rikollinen ja ryösti purukumia, mutta hän myöhemmin on parantanut tapansa ja lopettanut rikolliset toiminnat. Kumi-Kallen loi Giulio Chierchini vuonna 1988.
- Kuuno Kaakkuri (ital. Filo Sganga ja engl. Jubal Pomp) on touhukas mutta huono-onninen pienyrittäjä, jonka liiketoimet ovat sieltä surkeammasta päästä. Kuuno toimii sarjakuvissa useasti yhdessä Riitta Hanhen kanssa mitä uskomattomimmissa liikeideoissa. Hänet nähtiin ensimmäisen kerran Topolino-sarjakuvalehdessä 1. helmikuuta 1961, ja Suomessa vuonna 1972 Aku Ankan taskukirjassa 11 tarinassa ”Roope-setä ja villakaivos”. Hahmon loi italialainen sarjakuvapiirtäjä Romano Scarpa. Ennen kuin hahmon suomenkieliseksi nimeksi vakiintui Kuuno Kaakkuri, oli hahmolla useita eri nimiä, kuten Nikke Näykkä ja Nikke Näyhä.
- Lauri Lokki (Sammy Seagull) on Tupun, Hupun ja Lupun kaveri, jota poikien holhooja Aku Ankka ei arvosta. Hahmo on Huckleberry Finniä muistuttava yksin elävä kadun kasvatti, joka asuu rautatieasemalla entisestä kamiinasta rakentamassaan asunnossa. Hänen "vihollisensa" on asematarkastaja Rotta. Hahmon on luonut Daniel Branca.
- Moby Ankka on valaanpyytäjä. Hahmon loivat Tony Strobl ja Vic Lockman. Hän ei kuitenkaan kuulu Ankan sukuun, vaikka hänen sukunimensä onkin sama. Hän seikkailee Toope Ankka -nimisen kansipojan kanssa, joka muistuttaa Touho Ankkaa. Sarjakuvissa hänen kansipoikanaan on toiminut myös Touho itse. Hänen ja Touhon seikkailuja löytyy usein Roope-setä-sarjakuvalehdestä. Mobyn ja Toope Ankan seikkailuja julkaistiin lähinnä 1960- ja 1970-luvun Aku Ankka-lehdistä. Tarinat sijoittuvat useimmiten merille.
- Neiti Näpsä (Emily Quackfaster) on Roope Ankan ahkera sihteeri, joka työskentelee Roopen rahasäiliössä.
- Palle Pulppu (ital. Bum Bum Ghigno) (tunnetaan myös nimellä Tahvo) on Aku Ankan ja Pelle Pelottoman ystävä. Vuonna 1997 luotu hahmo esiintyi ensi kerran Corrado Mastantuonon tarinassa Osaamiskone vuonna 1997 (Suomessa Aku Ankan taskukirjassa 220 samassa tarinassa). Palle on ulkomuodoltaan pyöreä ja pukeutuu haalareihin ja punaiseen ruutupaitaan. Lisäksi hänellä on hessumaiset törröttävät etuhampaat ja paksut mustat kulmakarvat. Ensimmäisessä tarinassaan hän toimi Aku Ankan ja Pelle Pelottoman vastustajana, mutta on myöhemmin ystävystynyt heidän kanssaan ja he ovatkin kokeneet monia seikkailuja, aina Ranskassa asti.
- Paroni Pontus Jacobert von Petkunterä (engl. mm. Argus McSwine ja Foulcrook) on Roopen vihollinen. Hahmo esiintyi ensi kerran Carl Barksin tarinassa Kielletty laakso (The Forbidden Valley). Petkunterä on helppo tunnistaa ärsyttävästä naurustaan ja sikamaisesta käytöksestään. Petkunterä tunnetaan monilla eri nimillä, kuten R. Ketku ja Hassan Ben Petku, jotka eivät kuitenkaan ole aina täysin sama hahmo.
- Parta-Jussi (Hard Haid Moe) on maalaistollo (hillbilly), joka turvautuu usein haulikkoonsa. Hänellä on Hannibal-niminen koira. Parta-Jussin loivat Dick Kinney ja Al Hubbard 1960-luvulla, ja useimmiten hänen kuvittajanaan on toiminut Tony Strobl. Eurooppalaisissa sarjakuvissa Parta-Jussi on nykyään harvoin nähty hahmo, mutta Brasiliassa hänellä on ollut oma lehtensäkin.
- Poppi (ital. Paperetta Yè-Yè, engl. Dickie Duck) on naispuolinen ankkahahmo. Hahmon loi Romano Scarpa, joka sanoi käyttäneensä omaa tytärtään esikuvana.[3] Hahmo on suosittu Italiassa, Brasiliassa ja joissakin muissa maissa, toisissa maissa häntä taas ei juuri tunneta.
- Rankku Kanuuna (Umperio Bogarto) on melkoisen tohelo ja taitamaton yksityisetsivä. Roope Ankka turvautuu kuitenkin silloin tällöin hänen palveluksiinsa, koska Rankku on kuitenkin ylivoimaisesti halvin etsivä koko Ankkalinnassa. Rankku aloitti uransa hotellietsivänä, jonka tehtävänä oli jahdata maksamatta tiehensä häipyneitä asiakkaita. Siirryttyään isompien juttujen pariin on Rankku viime vuosina ruvennut yhteistyöhön myös Touhon kanssa. Hahmon loivat käsikirjoittaja Carlo Chendi ja piirtäjä Giorgio Cavazzano 1980-luvun alussa. Hahmosta on käytetty suomennoksissa myös nimeä Humppi Pokari.
- Riitta Hanhi (Brigitta MacBridge) on uuttera ja yritteliäs liikenainen ja samalla Roope Ankkaan rakastunut vanhapiika, joka kuuluu Romano Scarpan luomiin hahmoihin.
- Skotti McTerrier on Roope Ankan sukulinnan, Ankkapurhan linnan talonmies. Ensi kertaa McTerrier mainitaan Carl Barksin tarinassa ”Vanhan linnan salaisuus”, jossa rikollinen Timantti-Timo esiintyy hänenä. McTerrierin kronologisesti ensimmäinen (ja tiedettävästi myös ainut) esiintyminen on Don Rosan tarinassa "Ankantaan miljardööri".
- Säästöpää (Clerkly) on Roope Ankan harvoin nähty kirjanpitäjä.
- Teppo Tulppu (Neighbor J. Jones) on Akun naapuri, jonka kanssa hän tappelee aina. Yleensä heidän tappelunsa alkavat jostakin pikkuasiasta ja päätyvät katastrofiin.
- Tero Tuhluri (Chisel McSue) on Roope Ankan vihollinen. Harvoin nähty hahmo esiintyi Carl Barksin piirtämänä ensimmäisen kerran vuonna 1953.[4] Suomessa hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1956 tarinassa Roope-setä joutuu maksamaan vanhan velan.[5]
- Zantaf (engl. Dr. Zantaf) on maailmanvalloitusta tavoitteleva hullu tiedemies. Tunnetaan Suomessa myös nimellä professori Hoto.[6]
Ankronikka-sarjassa esiintyvät hahmot
- Ankenström (engl. Duckworth the Butler) on Roopen ahkera ja sivistynyt hovimestari.
- Heimo Huima (engl. Launchpad McQuack) on Roopen suurikokoinen, hieman vähä-älyinen lentäjä, joka yleensä romuttaa lentokoneensa laskeutuessaan. Hän on esiintynyt myös piirrossarjassa Varjoankka sarjan päähenkilön apurina.
- Maukka Munankuori / Turbo-Ankka (engl. Fenton Crackshell / Gizmo Duck) oli alun perin yksi Roope Ankan alaisista, josta tuli monien vaiheiden jälkeen superhahmo Turbo-Ankka. Hän asuu asuntovaunussa äitinsä kanssa. Ainoat, jotka tietävät Maukan olevan Turbo-Ankka, ovat hänen äitinsä ja Roope. Maukan tultua Turbo-Ankaksi Roope palkkasi hänet rahasäiliön vartijaksi.
- Selma Taateli (engl. Mrs. Bentina Beakley) on Roopen kotiapulainen ja Tepan isoäiti.
- Tepa (engl. Webbigail "Webby" Vanderquack) on Selma Taatelin tyttärentytär ja Tupun, Hupun ja Lupun ystävä.
- Mikki Hiiri (Mickey Mouse) ihmisenkaltainen hiiri, jolla on kaksi suurta pyöreää korvaa, siimahäntä ja punaiset pöksyt. Alussa ilkikurinen hahmo, myöhemmin herrasmiesmäinen arjen sankari, jolle päivittäiset askareet tai esimerkiksi metsästysretket Pluto-koiran kanssa tuottavat usein vaikeuksia, mutta joka osaa suhtautua ongelmiinsa huumorilla päinvastoin kuin Aku Ankka. Toimii usein poliisin apurina rikollisten jäljittämiseksi.
- Hessu Hopo (Goofy) on Mikin hyväsydäminen mutta hölmö ystävä. Hän saa usein varsin tolkuttomia päähänpistoja mutta toteuttaa niitä erinomaisen ennakkoluulottomasti. Tämä auttaa usein häntä ja Mikkiä seikkailuissa eteenpäin.
- Pluto (Pluto) on Mikin koira. Pluto ei ole antropomorfinen samassa mielessä kuin valtaosa muista Disney-sarjakuvien vakiohahmoista.
- Heluna Ammu (Clarabelle Cow) on Polle Koninkauluksen tyttöystävä ja yksi Minni Hiiren parhaista ystävistä. Hänet on toisinaan esitetty myös Hessun tyttöystävänä.
- Mustakaapu (The Phantom Blot) on rikollisnero ja yksi Mikin pahimmista vihollisista. Hän allekirjoittaa kaikki viestinsä mustetahralla.
- Poliisimestari Simo Sisu (Chief O'Hara) on Ankkalinnan poliisipäällikkö. Sisu on kokenut ja rehellinen lainvalvoja, joka usein turvautuu nokkelamman Mikin apuun ratkoessaan visaisimpia rikospulmia.
- Mortti ja Vertti (Morty and Ferdie) ovat Mikin sisarenpojat. He ovat Akun sisarenpoikien tapaan aivan toistensa näköiset.
Päähahmojen sukulaiset
- Indiana Hopo (engl. Arizona Goof) arkeologi ja seikkailija sekä Hessu Hopon sukulainen. Indianalla on kummallinen tapa olla käyttämättä muun muassa sänkyjä, ovia ja portaita. Näiden sijaan hän käyttää telttaa nukkumiseen ja ikkunoita sekä köyttä talossa liikkumiseen. Indiana pitää lakuista, erityisesti Tujulaku-merkkisistä, ja ajelee vanhalla Hoppa-maastoautolla, jota hän kutsuu Karoliinaksi. Indianan kilpailija on toinen arkeologi tohtori Kaivanto. Indianan loivat vuonna 1988 käsikirjoittaja Bruno Sarda ja piirtäjä Maria Luisa Uggetti elokuvahahmo Indiana Jonesin pohjalta. Indiana Hopon ensiesiintyminen on julkaistu Suomessa Aku Ankan taskukirjassa 139, Taikaviitta ja Kumi-Kalle, tarinassa Kadonneen temppelin metsästys.
- Pikku-Pelle (engl. Gilbert) on yksi Hessu Hopon (engl. Goofy) monista sukulaisista. Pikku-Pelle käyttää hattunaan amerikkalaista ylioppilaslakkia, ja yleensä hänen muu vaatetuksensa on valkoinen T-paita ja mustat shortsit. Pikku-Pelle näyttää aivan Hessulta, mutta hän on paljon pienempi ja paljon älykkäämpi. Pikku-Pellellä on yleensä kädessään kirja. Joissakin tarinoissa Pikku-Pelle myös auttaa Superhessua vaikeasti selvitettävissä tehtävissä.
- Tytti (engl. Melody) ja Titti (engl. Millie tai Melinda) ovat Minni Hiiren veljentyttäret.
Rikolliset
- Helmeri Piippu (engl. Joe Piper; tunnetaan myös nimillä Putkimies Piippu, Jooseppi Toope ja Helmeri) on rikollinen, joka esiintyi ensi kerran Floyd Gottfredsonin tarinassa The Plumber's Helper (Putkimieskopla) vuodelta 1938. Helmeri Piipun koplaan kuuluu hänen itsensä lisäksi kaksi muuta hahmoa, joista ei paljonkaan tiedetä. He kuitenkin pitävät Helmerin tavoin paljon teatterista. Helmeri Piippu ei ole varsinaisesti täysin paha hahmo, sillä hän kehuu usein Mikkiä reippaaksi sekä mukavaksi pojaksi eikä ole aina kovinkaan pettynyt, kun hän Mikin ansiosta jää monien tarinoidensa lopussa kiinni.
- Hertta (engl. Trudy Van Tubb) on Mustan Pekan tyttöystävä (tai puoliso, asiaa ei koskaan ole virallisesti tarinoissa mainittu). Hertta esiintyi ensimmäisen kerran Romano Scarpan tarinassa Mikki Hiiri ja irokeesikaulanauha vuodelta 1960, mutta vielä nimellä Tytteli. Suomessa Hertta esiintyi ensimmäisen kerran tarinassa Mikki saippuakaupungissa (Aku Ankan taskukirja 7), jossa Musta Pekka kutsuu häntä nimellä Emma. Hertta esiintyy monissa tarinoissa, joissa Musta Pekkakin, yleensä jonkinlaisena apurina (kuten alibin vahvistamisessa tai vankilasta pakenemisessa). Vaikka monissa tarinoissa hän auttaakin Pekkaa rikoksissa, jostain syystä hän ei aina joudu vankilaan (usein syytä ei edes kerrota).
- Jeri (myös mm. Rankku ja Lusku, engl. Scuttle; tunnetaan sekä englanniksi että suomeksi lukuisilla nimillä) on Mustan Pekan parrakas apuri pääosin Paul Murryn piirtämissä Mikki Hiiri -sarjakuvissa. Ei ole varmaa tietoa, onko kyseessä aina sama hahmo vai ei, sillä jossain tarinoissa on esiintynyt useampiakin Jerin näköisiä hahmoja. Jeri ei aina toimi Pekan kanssa, vaan voi toimia jonkun muun, yleensä kertakäyttöisen hahmon, kanssa.
- Kapteeni Oranki (engl. Doctor Vulter) on suuruudenhullu merirosvo ja yksi Mikki Hiiren vanhimmista ja vaarallisimmista – sekä hulluimmista – vihollisista. Sukellusveneellään operoiva Kapteeni Oranki on kuin kieroutunut Kapteeni Nemo. Mikki kohtasi hänet ensi kerran Floyd Gottfredsonin klassikkotarinassa The Pirate Submarine (Mikki Hiiri ja merten kauhu), joka ilmestyi Suomessa Minä Mikki Hiiri -kirjassa.
- Karvakatti (ital. Plottigat) (joskus myös professori Kölli tai professori Sepeteus) on paha tiedemies. Hän kuuluu Mikki Hiiren vaarallisimpiin vihollisiin ja on myös Mustan Pekan serkku, mistä syystä he tekevät usein yhteistyötä[7]. Karvakatti esiintyi sarjakuvissa ensi kertaa Romano Scarpan vuoden 1977 tarinassa Topolino e il Pippo-Lupo (Hessususi, julkaistu Suomessa vuonna 2006) ja on sen jälkeen esiintynyt silloin tällöin muidenkin tekijöiden tarinoissa[7].
- Salomo (engl. Eli Squinch) on ilkeä kitupiikki, joka joskus tekee yhteistyötä Mustan Pekan kanssa Hän esiintyi ensi kerran tarinassa "Bobo the Elephant" ilkeänä elefantin omistajana, elefantin, jonka Mikki myöhemmin pakottaa hänelle myymään. Hänen toisessa esiintymisessään, tarinassa Mikki Hiiri ja Helunan aarre (Race to Riches), hän tekee yhteistyötä ensimmäistä kertaa Mustan Pekan kanssa Mikkiä vastaan. Suurin osa hänen sen jälkeisistä esiintymisistä onkin yleensä Mustan Pekan kanssa ja hän on kaksikosta se, joka johtaa.
- Samu Suutari (myös Luihu-Linssi, engl. Sylvester Shyster) on ilkeä lakimies, joka usein liittoutuu Mustan Pekan kanssa Mikkiä vastaan. Hän esiintyi ensi kerran sarjakuvaseikkailussa Mikki Hiiri Autiolaaksossa (Mickey Mouse in Death Valley), joka oli ensimmäinen varsinainen Mikki Hiiren jatkotarina. Walt Disney kirjoitti itse osan seikkailusta.
- Sikari-Sakari (engl. Idgit the Midget) on rikollinen, jonka parina on Viiksi-Vallu. Molemmat hahmot esiintyivät ensimmäisen kerran Paul Murryn piirtämässä sarjakuvatarinassa Aarrekätkö Afrikassa (englanniksi The Treasure of Oomba Loomba).[8] Sikari-Sakari on esiintynyt sarjakuvatarinoissa myös nimillä Pieti Pikkarainen ja Kääkkä.[9]
- Tohtori Kaivanto (myös professori Kaivanto) (ital. Doctor Kranz) on arkeologi ja Indiana Hopon arkkivihollinen, vaikka he ovatkin entisiä opiskelutovereita. He aloittivat uransa yhdessä, mutta eräällä tutkimisreissulla Kaivanto paljasti todelliset kasvonsa ja osoittautui häikäilemättömäksi voitontavoittelijaksi, joka ei piittaa tippaakaan arkeologian jaloista päämääristä. Kaivanto toimii melkein aina yksin ja tuntuu seuraavan Indianaa lähes missä maailmankolkassa tahansa tämä liikkuukin. Tohtori Kaivannon loivat vuonna 1988 käsikirjoittaja Bruno Sarda ja piirtäjä Maria Uggetti elokuvahahmo Indiana Jonesin vihollisen Rene Belloqin pohjalta. Tohtori Kaivannon ensiesiintyminen on julkaistu Suomessa Aku Ankan taskukirjassa 139, Taikaviitta ja Kumi-Kalle, tarinassa Kadonneen temppelin metsästys.
- Velmu Viurusilmä (engl. Emil Eagle) on rikollinen ja keksijä. Velmu Viurusilmä esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1960 Donald Duck -lehden tarinassa "The Evil Inventor" Pelle Pelottoman päävastustajana. Myöhemmin hän on ollut Mikki Hiiren ja etenkin Superhessun vastustaja. Yleensä Viurusilmä toimii yksin, mutta joskus hän liittoutuu Karhukoplan tai Sikari-Sakarin ja Viiksi-Vallun kanssa. Keksijänä Velmu ei ole yhtä taitava ja lahjakas kuin Pelle Peloton. Toisinaan Viurusilmä varastaakin Pelottoman keksintöjä omiin tarkoituksiinsa, mutta pääsääntöisesti hän rakentaa omat laitteensa. Hän on siitä poikkeuksellinen hahmo, että hän voi yhtä hyvin esiintyä säännöllisesti niin Hiiri- kuin Ankka-tarinoissakin.
- Viiksi-Vallu (engl. Dangerous Dan McBoo) on rikollinen ja Sikari-Sakarin kumppani.[10]
Muut hahmot
- Atomiinus (ital. Atomino Bip-Bip) on suurennettu atomi. Atomiinus voi sylkeä suustaan mesoneita, joiden avulla hän voi muokata esineiden atomirakennetta esimerkiksi muuttamalla teräksen suklaaksi. Atomiinus esiintyi ensimmäistä kertaa vuonna 1959 Romano Scarpan tarinassa Mikki ja neljäs ulottuvuus. Suomessa tarina on ilmestynyt taskukirjassa 73 Mikin hurjat jutut. Suomessa Atomiinuksen ensiesiintyminen oli Aku Ankan taskukirjassa 1. Atomiinuksella oli myös kaksoisveli Betamiinus (engl. Atomino Bep-Bep), joka tarinan Mikki ja neljäs ulottuvuus lopussa kutistetaan takaisin atomiksi. Tarinassa Betamiinus kääntyy rikollisille poluille ja yhdistää voimansa Mustan Pekan kanssa.
- Eka Vekara (engl. Eega Beeva) on tulevaisuuden ihminen, jonka lannevaatteen taskuun mahtuu mitä vain. Hän on allerginen rahalle, syö kumkvatteja (aiemmissa käännöksissä naftaliinia)[11], nukkuu mieluiten sängyntolpalla ja lisää joissain tarinoissa konsonanttialkuisten sanojen alkuun p-kirjaimen. Eka Vekaralla on Pflip-niminen koira, jolla on kyky aistia vaaraa. Hahmo esiintyy Aku Ankan taskukirjoissa. Eka Vekaran loivat Bill Walsh ja Floyd Gottfredson. Ensimmäisen kerran se esiintyi vuonna 1947 sarjassa ”The Man of Tomorrow” (Tulevaisuuden mies).[12] Suomessa sarja on julkaistu Aku Ankan numeroissa 27–29/2010 sekä Mikki Hiiren hatunnosto -kirjassa 1988. Pflip puolestaan teki ensiesiintymisensä vuonna 1947 strippisarjassa ”Mickey Makes a Killing”[13], jota ei ole julkaistu koskaan Suomessa.
- Etsivä Kaasi (engl. Detective Casey) on poliisimestari Simo Sisun apulainen. Hänet on useimmin kuvattu yksinkertaisena, epäpätevänä ja jopa välinpitämättömänä poliisihahmona. Kaasin ensiesiintyminen tapahtui tarinassa ”Putkimieskopla” (”The Plumber's Helper”) vuonna 1938. Suomessa Kaasi esiintyi ensi kertaa Helsingin Sanomien strippisarjassa samana vuonna. Hahmon ovat luoneet käsikirjoittaja Merrill de Maris ja piirtäjä Floyd Gottfredson. Suomessa Kaasi on esiintynyt myös nimillä Manni ja Sakkonen.
- Hekla Velho (engl. Witch Hazel) on noita, joka esiintyi ensi kerran lyhytpiiretyssä Trick or Treat (Karkki tai kepponen) vuonna 1952 äänenään June Foray. Hänet keksi Ralph Wright ja animoi Bill Justice, Volus Jones, Don Lusk ja George Kreisl. Sarjakuviin hän ilmestyi samana vuonna Carl Barksin lyhytpiirettyyn perustuvassa tarinassa. Myöhemmin Luciano Bottaro ja Carlo Chendi käyttivät hahmoa tarinoissaan. Hekla Velho on perusnoidan näköinen ja kokoinen. Hän myös lentää Pahakurki-nimisellä luudalla. Hän esiintyy harvoin, mutta esiintyessään hänet nähdään sekä hiiri- että ankkatarinoissa. Yleisin tarina-aihe, jossa Hekla Velho esiintyy, on tarinoissa, joissa hän yrittää saada Hessun uskomaan tämän olevan oikea noita, mitä hän ei ole vielä tähän päivään mennessä onnistunut tekemään. Hessun epäusko ja hessumaiset selitykset Heklan taikuuteen saavat Heklan aina raivon partaalle ja hän on useammin kuin kerran menettänyt malttinsa Hessun kanssa. Lähes kaikki muut hahmot (jopa Mikki, joka ei yleensä usko yliluonnollisiin asioihin) uskovat Heklan olevan oikea noita ja muutamat heistä ovat auttaneetkin Heklaa yrityksissään vakuuttaa Hessu.
- Herlokki Solmunen (engl. Shamrock Bones) on salapoliisi. Hänen nimensä on nimiväännös Sherlock Holmesista, ja hän pukeutuukin hyvin samaan tyyliin. Herlokki Solmunen esiintyi pääasiallisesti Paul Murryn piirtämissä ja Carl Fallbergin käsikirjoittamissa tarinoissa.
- Kapteeni Kirkonrotta (engl. Captain Churchmouse) on merikapteeni., joka on yksi Mikin vanhimpia ystäviä ja he ovat joutuneetkin yhdessä moniin jännittäviin seikkailuihin. Hän teki ensiesiintymisensä Floyd Gottfredsonin tarinassa Mickey Mouse Sails for Treasure Island, joka on julkaistu Suomessa jättikirjassa Mikin oma sanomalehti – Floyd Gottfredsonin parhaita tarinoita. Tässä tarinassa myös hänen vaimonsa (Rouva Kirkonrotta) esiteltiin.
- Kapteeni Koiramo (tunnetaan useilla nimillä, kuten Kenraali Kuulas) on Floyd Gottfredsonin jo 1930-luvulla keksimä hahmo, joka esiintyy joskus Mikki Hiiri -tarinoissa maan tai koko maailman turvallisuuteen liittyvissä seikkailuissa (esim. Mikki postilentäjänä tai Mikki Hiiri ja merten kauhu). Kapteeni Koiramosta tiedetään hyvin vähän, mutta hänen persoonallisuuttaan voi kuvailla sotilaalliseksi ja hyvin viralliseksi, hän ei myöskään vaikuta olevan kovinkaan huumorintajuinen (ainakaan usein).
- Kuru Korppi on Mikin ystävä. Bill Walsh ja Manuel Gonzales keksivät Kuru Korpin vuonna 1949. Alun perin hahmo oli Hessu Hopon lemmikkikorppi, mutta myöhemmin siitä tuli itsenäinen, antropomorfinen hahmonsa. Yleensä Kuru Korppi pitää yllään punaoranssia paitaa ja vihreää lakkia. Suomessa Kuru Korppi on esiintynyt muun muassa Aku Ankan taskukirjoissa, ensimmäistä kertaa vuonna 1990 taskukirjassa numero 127 (Tähtien takana), tuolloin tosin nimellä Bruno.[14] Joissakin sarjakuvissa on mukana myös Kurun ottopoika Bruno (ital. Bruto). Bruno esiintyi ensi kerran Romano Scarpan tarinassa vuonna 1975 Kurun kasvattipoika, joka julkaistiin Suomessa vuonna 2008 Roope-setä -lehdessä.
- Lasse (engl. Butch) on Mikin ystävä joka on parannuksen tehnyt pikkurikollinen. Hahmo esiintyi jonkin aikaa 1930-luvun Floyd Gottfredsonin piirtämissä Mikki-sarjakuvissa sanomalehdissä mutta jäi sitten yli 50 vuodeksi unohduksiin. Hahmon suomalaiseksi nimeksi annettiin aikoinaan Teurastaja-Lasse (vrt. Butch - Butcher (teurastaja). Mutta parannuksen tehtyään nimeksi lyheni pelkkä Lasse.
- Marlin ja Zapotek (ital. Zapotec) ovat italialaisten Massimo De Vitan ja Bruno Concinan kehittämiä hahmoja, jotka työskentelevät Ankkalinnan museossa. Zapotek esiintyi ensimmäisen kerran De Vitan tarinassa Salaperäinen Mu-manner (AATK 137, Italiassa 1979 Topolino e l'enigma di Mu)[15]. Myöhemmin hänen apurikseen tuli Bruno Concinan käsikirjoittaman ja De Vitan piirtämän tarinan Topolino e il segreto della Gioconda (ensijulkaisu Italiassa 1985) myötä professori Marlin ja tämän aikakone[16]. Hahmot ovat lähinnä italialaisten Topolino-sarjakuvataiteilijoiden käytössä: Zapotek-tarinoita on yli 200, joista lähes kaikki ovat italialaista alkuperää. Suomessa tarinoita on julkaistu yli 70, monet niistä Aku Ankan taskukirjoissa ja yksi tarina Mikin mainiot -sarjan albumina Mikki ja viisauden kivi.[17]
- Mortimer-setä Minni Hiiren vauras setä, joka omistaa kultakaivoksen. Hahmon loi Floyd Gottfredson ja se esiintyy esimerkiksi tarinassa Mikki autiomaassa.
- Tohtori Staattinen on keksijä, joka on Mikin hyvä ystävä. Ajan myötä tohtori Staattinen on korvannut tohtori Ykskorvan Mikin tiedemiesystävänä. Suurin osa tarinoista, joissa hän esiintyy, on jo Suomessa julkaistu ja ne ovat usein Paco Rodriguezin käsialaa. Hahmo pukeutuu muun muassa silmälaseihin, liiviin ja muihin normaaleihin vaatteisiin.
- Tohtori Ykskorva (engl. Doctor Einmug) (tunnetaan myös nimillä Kari Katyyri, Armas Ahteri ja tohtori/professori Ihmeinen) on nerokas tiedemies. Hän teki ensiesiintymisensä Floyd Gottfredsonin Mikki Hiiri -tarinassa Island in the Sky (Saari taivaalla) vuonna 1936. Hahmoa ei nähty tämän jälkeen vuosiin, mutta hän palasi kuvaan Romano Scarpan vuoden 1959 tarinassa Mikki ja neljäs ulottuvuus, jossa paljastuu, että hän on vastuussa Atomiinuksen synnystä. Tämän jälkeen hän on esiintynyt harvakseltaan.
- Sepe Susi on iso paha susi, joka yrittää ottaa kiinni kolmea porsasta siinä kuitenkaan koskaan onnistumatta.
- Kolme pientä porsasta ovat toistuvasti Sepen jahtauksen kohteena.
- Pikku Hukka on Sepen poika. Hän myös kolmen pienen porsaan ystävä, isänsä harmiksi.
- Veli Kani (engl. Br'er Rabbit) on Takametsässä asuva kani. Hänen vastustajiaan ovat Mikko Repolainen ja Veli Nalle, jotka yrittävät napata hänet siinä kuitenkaan koskaan onnistumatta. Veli Kani perustuu samannimiseen veijarihahmoon, josta kerrotaan tarinoita afrikkalaisamerikkalaisissa kansantarinoissa. Hahmo esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1946 musikaalielokuvassa Vanhat tarinat, joka perustuu näihin tarinoihin.
- Pupu Söpö on Veli Kanin tyttöystävä. Hän esiintyy joskus tarinoissa, joiden päähenkilönä on Veli Kani, mutta ei aina. Mikko Repolainen ja Veli Nalle yrittävät usein napata Pupu Söpön samaan tyyliin kuin Veli Kaninkin, mutta harvemmin ja silloinkin usein kiristysmielessä.
- Mikko Repolainen (engl. Br'er Fox) yrittää pyydystää Veli Nallen kanssa Veli Kania. Repolainen on esiintynyt myös Pikku Hukka -sarjoissa. Hänen entisiä suomenkielisiä nimiään ovat Veli Kettu, Veli Mikko ja Kettu Repolainen. Hän kuuluu Kelmien kerhoon yhdessä Sepen ja Veli Nallen kanssa.
- Veli Nalle (engl. Br'er Bear) esiintyy Pikku Hukasta ja Veli Kanista kertovissa tarinoissa. Veli Kani -sarjoissa Veli Nalle yrittää saada Mikko Repolaisen kanssa kiinni Veli Kania, kun taas Pikku Hukan tarinoissa hän usein sankarillisesti pelastaa kolmea pientä porsasta Sepe Suden kynsistä. Hän kuuluu Kelmien kerhoon yhdessä Sepen ja Mikko Repolaisen kanssa.
esimerkiksi Barksin tarinassa Kun Jyskyvuori järisi, ks. INDUCKS: Kun Jyskyvuori järisi, viitattu 16.11.2007 Unohtumaton Romano Scarpa. Aku Ankka 41/2005.
Zantaf INDUCKS. Viitattu 16.8.2020.
