Kulta-Into Pii
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kulta-Into Pii (engl. Flintheart Glomgold) on sarjakuvataiteilija Carl Barksin vuonna 1956 luoma fiktiivinen henkilö, joka asustaa Disneyn sarjakuvamaailmassa ja kilpailee jatkuvasti Roope Ankan kanssa maailman rikkaimman ankan tittelistä. Pii on yksi Roopen tunnetuimmista vastustajista Karhukoplan, Milla Magian ja Kroisos Pennosen ohella.
Kulta-Into esitetään viekkaana ja kunnianhimoisena liikemiehenä, jolla on samoja ominaisuuksia kuin Roopella, mutta kilpailijastaan poiketen hän ei kaihda rikollisia keinoja saavuttaakseen päämääränsä. Hän on lukuisia kertoja yrittänyt jopa tappaa Roopen sukulaisineen ja onkin tästä syystä yksi hänen vaarallisimmista vihollisistaan. Useimmista Roopen vastustajista poiketen Kulta-Into ei ole kiinnostunut Roopen suuresta omaisuudesta, vaan hän haluaa nähdä kilpailijansa tuhoutuvan, mikä tekisi hänestä itsestään maailman rikkaimman henkilön.
Kulta-Into Piin ensiesiintyminen tapahtui Carl Barksin piirtämässä ja käsikirjoittamassa tarinassa Maailman toiseksi rikkain ankka (The Second-Richest Duck), joka on Suomessa aikaisemmin julkaistu nimellä Roope-setä vaikeuksissa. Tarinan alussa Roope Ankka saa selville, että muuan afrikkalaismiljardööri on julistautunut maailman rikkaimmaksi henkilöksi. Roope matkustaa Etelä-Afrikkaan selvittääkseen asian ja tapaa Kulta-Innon, joka väittää olevansa Roopeakin vauraampi. Koska Roopen ja Kulta-Innon väliselle väittelylle ei näy loppua ja heidän omaisuutensa vaikuttavat yhtä suurilta, molemmat miljardöörit päättävät järjestää kilpailun, jonka voittaja saa laillisesti ottaa itselleen maailman rikkaimman miehen tittelin. Tämän jälkeen tarina seuraa Roopen ja Kulta-Innon kilpailua, kun he pyörittävät omaa purjelankakeräänsä pitkin Afrikan tasankoja ja samalla yrittävät jatkuvasti pysäyttää vastapuolen etenemisen. Tarinan loppuratkaisussa Roope voittaa ja Kulta-Into jää "vasta" maailman toiseksi rikkaimmaksi henkilöksi. Barks kuitenkin huomasi Kulta-Innon luomat mahdollisuudet tarinoissaan ja päätti käyttää hahmoa toistamiseen.
Kulta-Into teki paluun vuonna 1959 ilmestyneessä tarinassa Kova ottelu (The Money Champ), jossa hän haastaa Roopen uuteen kilpailuun. Viime tarinasta poiketen kilpailu sijoittuu Roopen kotiseudulle Ankkalinnaan. Tarinassa Roope ja Kulta-Into myyvät kaikki öljylähteensä, kaivoksensa ja muun omaisuutensa, minkä jälkeen he kasaavat rahavaransa yhdeksi suureksi vuoreksi nähdäkseen, kumman kasa on korkeampi. Kulta-Into yrittää käyttää likaisia keinoja Roopen päihittämiseksi, mutta menettääkin mahdollisuutensa voittoon ja häviää Roopelle toistamiseen.
Barks käytti Kulta-Intoa kolmannen ja viimeisen kerran vuoden 1966 tarinassa Afäärisafari (So Far and no Safari), joka Suomessa julkaistiin aiemmin nimellä Kultakaivoksen tarina. Afäärisafari oli yksi Barksin uran viimeisimpiä kertomuksia, ja siinä Kulta-Into esitettiin paljon synkempänä ja murhanhimoisempana hahmona kuin kahdessa aikaisemmassa esiintymisessään. Tarinassa Roope suunnittelee matkustavansa Afrikkaan ostaakseen ehtyneen Kaffir de Gaffir -kultakaivoksen, sillä hän uskoo kaivoksessa olevan yhä kultaa. Kulta-Innolla on kuitenkin samat suunnitelmat kaivoksen suhteen, joten yrittää tappaa Roopen sukulaisineen ampumalla vastustajansa yksityiskoneen alas. Roope ja tämän sukulaiset kuitenkin selviytyvät hengissä, joten Kulta-Into yrittää estää Roopea pääsemästä kaivoshuutokauppaan erilaisilla keinoilla, joihin kuuluu jopa pommituslento Kalaharin autiomaan yllä. Kulta-Innon lentokone kuitenkin vaurioituu ja hän putoaa aavikolle, mutta hän onnistuu poppamieheksi naamioituneena pääsemään ankkojen kyytiin. Loppuratkaisussa sekä Roope että Kulta-Into pääsevät huutokauppaan, mutta tarina jättää epäselväksi, kumpi lopulta saa ostettua kaivoksen itselleen.
Barksin tarinoiden mukaan Kulta-Into Pii on kotoisin Etelä-Afrikasta, ja Roopen tavoin hän aloitti tyhjästä ja ansaitsi omaisuutensa olemalla "ahkeraakin ahkerampi ja ovelaakin ovelampi". Roopesta eroten Pii kuitenkin käytti epärehellisiä keinoja omaisuutensa kasvattamiseksi. Roopen tavoin Kulta-Innolla on rahasäiliö, mutta siinä on kaksi huomattavaa eroa verrattuna kilpailijansa säiliöön: Piin säiliössä on kuvattuna dollarin tunnuksen sijasta punnan tunnus; ja siinä missä Roopen säiliö sijaitsee keskellä Ankkalinnan suurkaupunkia, Kulta-Innon rahasäiliö on Limpopon laaksossa luonnon ja villieläinten ympäröimänä. Toisinaan ahne ja jopa häijy Roope kykenee myötätuntoon ja hyväntahtoisuuteen, mutta Pii on aina luonteeltaan julma, säälimätön ja häikäilemätön. Hänellä ei myöskään vaikuta olevan perhettä eikä edes ystäviä. Kulta-Into elää kilpailijaansa ylellisemmin: hänellä on esimerkiksi palvelijoita ja komea kartano (Roope ei tuhlaa rahojaan tällaiseen "turhuuteen"). Häntä on monesti kuvailtu eräänlaiseksi Roopen "pimeäksi puoleksi" ja "pahaksi kaksoisolennoksi".
Kulta-Into Piillä on huomattava rooli Don Rosan tarinoissa, jotka sisältävät lukuisia viittauksia Barksin klassikkokertomuksiin. Kulta-Into nähtiin jo Rosan kaikkien aikojen ensimmäisessä ankkatarinassa, Auringon pojassa (The Son of the Sun) vuodelta 1987. Tarinan alussa Kulta-Into ilmestyy Ankallismuseoon, johon Roope on vienyt Barksin tarinoissa löytämiään aarteita museonäyttelyä varten. Hän pilkkaa Roopea ja toteaa, ettei hänen tarvinnut "alentua" metsästämään arvoesineitä luolista ja muinaisista temppeleistä, mutta samalla hän väittää olevansa kilpailijaansa etevämpi aarteenmetsästäjä. Pian tämän jälkeen Roope pääsee myyttisen inkakuningas Manco Capacin temppelin ja sen kätkemien kulta-aarteiden jäljille. Kulta-Into kuitenkin salakuuntelee temppelistä kertovaa keskustelua ja matkustaa Etelä-Amerikkaan löytääkseen temppelin ensimmäisenä. Tämän jälkeen tarina seuraa Roopen ja Kulta-Innon välistä kisailua Andien vuoristossa. Roope onnistuu löytämään ja rekisteröimään temppelin kulta-aarteet ensimmäisenä itselleen, mutta Kulta-Into löytää jalokivisen sädekehän ja julistaa sen omaisuudekseen (Roope rekisteröi vain temppelin kullan muttei itse rakennusta – kehässä ei ole kultaa ja se on arvokkain temppelistä löytyvä yksittäinen esine). Kulta-Into yrittää kuljettaa kehän pois temppelistä, mutta kompastuu ja kehä putoaa temppelin pihalla sijaitsevaan, vulkaanisia kaasuja syöksevään kuiluun. Kehä tukkii kuilun ja koska kaasu ei pääse kulkemaan, paine aiheuttaa valtaisan räjähdyksen ja koko temppeli lentää korkeuksiin. Ankat onnistautuvat selviytymään putoavasta rakennelmasta, mutta temppeli putoaa syvään järveen – Kulta-Innon epäonneksi Roope onnistuu ostamaan järven itselleen paikallisilta intiaaneilta ja täten omistaa laillisesti myös temppelin kaikkine aarteineen.
Kulta-Innon luultavasti merkittävin esiintyminen Rosan tarinoissa on Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuva-albumin kuudennessa osassa, Transvaalin tuittupäässä (The Terror of the Transvaal), joka sijoittuu vuosien 1886–1889 välille. Siinä nuori Kulta-Into yrittää varastaa timantteja kaivostyömaalta, mutta hänet otetaan kiinni ja häntä rangaistaan varkausyrityksestä sitomalla köysillä vesipuhveliin. Tämän jälkeen puhveli lähetetään savannille, mutta asiasta tietämätön nuori Roope ilmestyy paikalle ja pelastaa Kulta-Innon hengen. Kulta-Into kuitenkin ryövää pelastajansa yöllä ja pakenee Johannesburgiin, mutta Roope jäljittää hänet ja nöyryyttää Kulta-Innon julkisesti. Kulta-Into yrittää paeta ja ampua Roopen tämän vankkureissa olevalla kiväärillä, mutta joutuukin leijonan – jolla ratsastaen Roope saapui kaupunkiin – raatelemaksi. Roope pelastaa Kulta-Innon leijonalta, mutta vie tämän vankilaan. Vankisellistään Kulta-Into vannoo vaurastuvansa, mutta Roope toteaa omaisuuden olevan arvotonta, ellei sitä ansaitse rehellisin keinoin. On maininnan arvoista, ettei Roope saa selville Kulta-Into Piin nimeä Transvaalin tuittupäässä, sillä Maailman toiseksi rikkaimmassa ankassa hän ei vielä tunne tätä nimeltä, vaikka ensiesiintymisessään Kulta-Into itse vaikuttaakin tavanneen kilpailijansa aikaisemminkin. Nimi paljastetaan vasta tarinan viimeisessä ruudussa, ja silloinkin vain lukijalle.
Rosa suunnitteli alun perin käyttävänsä Kulta-Into Piitä myös Roope Ankan elämien ja tekojen yhdennessatoista luvussa, Maailman rikkaimmassa ankassa, mutta lopulta hän hylkäsi idean. Tästä huolimatta Kulta-Into nähtiin kyseisen tarinan varhaisen käsikirjoitusversion kohtauksessa, joka sijoittui vuodelle 1906. Tässäkään tilanteessa Roopelle ei paljasteta Kulta-Into Piin nimeä.[1]
Rosan tarinoissa Kulta-Into on vähintäänkin yhtä murhanhimoinen kuin Barksin tarinoissa, sillä jo Auringon pojassa hän muiden muassa uhkaili Roopea pistoolilla. Eldoradon viimeisessä valtiaassa (The Last Lord of Eldorado) hän vyöryttää valtaisan kivenjärkäleen alas syöstäkseen Roopen kuorma-auton syvään rotkoon, ja Kaikkien mieluisimmassa lahjassa (A Little Something Special) hän liittoutuu Karhukoplan ja Milla Magian kanssa ryövätäkseen Roopen ja turmellakseen tälle järjestetyn 50 vuotta Ankkalinnassa -juhlan. Koska Rosa sijoittaa tarinansa 1950-luvulle, hänen epävirallisen aikajanansa mukaan Kulta-Into kuoli vuonna 1965.
Muutkin ankkataiteilijat kuin Barks ja Rosa ovat käyttäneet Kulta-Into Piitä, mutta heidän tarinoissaan hahmo ei ole yleensä yhtä murhanhimoinen. Koska miltei jokaisella ankkapiirtäjällä ja -käsikirjoittajalla on oma näkemyksensä Roopen menneisyydestä, on olemassa eurooppalaisia tarinoita, joiden mukaan Roope ja Kulta-Into olivat alun perin ystävyksiä ja rikastuivat yhdessä Klondiken kultaryntäyksen aikana. Monissa tarinoissa Kulta-Into asustaa Ankkalinnassa ja on Miljardööriklubin jäsen – Aku Ankka -lehden antaman selityksen mukaan Kulta-Into asustaa toisinaan Yhdysvalloissa voidakseen tarkkailla Roopen liikeimperiumin kehittymistä.lähde?
1980-luvun loppupuolen suosituimpiin piirrosanimaatioihin kuulunut Ankronikka pohjautui pitkälti Barksin luomiin tarinoihin ja hahmoihin, joten myös Kulta-Into esiintyi siinä. Ankronikan suomenkielisessä versiossa äänen Kulta-Intolle antaa näyttelijä Risto Aaltonen. Ankronikan suomenkielisessä versiossa äänen Kulta-Intolle antaa näyttelijä Pekka Saaristo. Koska Etelä-Afrikka oli sarjan ilmestymisen aikoihin poliittisesti arka paikka ja Disney-yhtiö halusi välttää viittauksia apartheidiin, Kulta-Innosta tehtiinkin Roopen tavoin syntyperältään skotlantilainen. Hänen skotlantilaisuutta korostetaan sillä, että hän pukeutuu kilttiin ja puhuu voimakkaalla skottilaisella aksentilla. Hän usein värvää Karhukoplan kätyreikseen suorittamaan erilaisia Roopea vastaan suunnattuja rikollisia tehtäviä. Kulta-Into myös tekee cameoroolin eräässä Varjoankan jaksossa. Kulta-Into Pii esiintyy myös useita kertoja DuckTalesissa ja toimii sarjassa Roopen arkkivihollisena. DuckTalesin suomenkielisessä versiossa äänen Kulta-Intolle antaa näyttelijä Petri Hanttu. Tässäkin sarjassa Kulta-Innolla on skottilainen vaatetyyli ja aksentti (kuten Roopella), mutta hän on huomattavasti suurikokoisempi kuin 80-luvun Ankronikassa.
Kulta-Into Pii esiintyy myös kolmessa Ankronikka-TV-sarjaan pohjautuvassa tasohyppelypelissä. Kaksi peleistä on Capcomin kehittämiä ja ne julkaistiin sekä Nintendo Entertainment Systemille että Game Boylle. Vuonna 1989 julkaistussa DuckTalesissa Kulta-Into kamppailee Roopen kanssa aarteesta aivan pelin lopussa. Vuonna 1993 julkaistussa DuckTales 2:ssa hän on Roopen kintereillä havitellessaan Fergus MacAnkan aarretta, minkä lisäksi hänet nähdään pelin kannessa.
Vuonna 1990 julkaistussa DuckTales: The Quest for Goldissa Kulta-Into haastaa Roopen kilpailuun, jossa nähdään, kumpi heistä on maailman rikkain ankka. Pelaajalla, eli Roopella, on 30 päivää aikaa kerätä aarteita kaikkialta maailmasta voidakseen voittaa Kulta-Innon. Pelin kehitti Incredible Technologies ja sen julkaisi Walt Disney Computer Software. Peli julkaistiin Amigalle, Apple II:lle, Commodore 64:lle sekä MS-DOS:ille.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
