Kesäolympialaiset 1900
urheilukilpailut Pariisissa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Vuoden 1900 kesäolympialaiset järjestettiin Pariisissa. Ne olivat toiset nykyaikaiset olympiakisat. Kisojen osallistujamäärä kohosi huomattavasti vuoden 1896 Ateenan kisoista. Suomi ei ollut mukana, mutta emämaa Venäjä oli mukana ensimmäistä kertaa.
II olympiadin kisat | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Kisojen juliste. |
|||||||
Isäntäkaupunki | Pariisi, Ranska | ||||||
Osallistujamaita | 26 | ||||||
Osallistujat | 1 241 (1 217 miestä, 24 naista) | ||||||
Kisatapahtumat | 95 kilpailua 22 lajissa | ||||||
Avajaiset | 14. toukokuuta 1900 | ||||||
Päättäjäiset | 28. lokakuuta 1900 | ||||||
Urheilijoiden vala | ei ohjelmassa[1] | ||||||
Tuomareiden vala | ei ohjelmassa[2] | ||||||
Olympiatulen sytyttäjä | ei ohjelmassa | ||||||
Olympiastadion | Vélodrome de Vincennes | ||||||
|
|||||||
Infobox OK |
Kisojen aikaan järjestettiin myös maailmannäyttely. Kisojen aikaan oli niin paljon kaikenlaisia esityksiä ja tapahtumia, että koko urheilu uhkasi jäädä varjoon. Parhaiten tätä havainnollistaa se, että kisoissa jaettujen mitalien etupuolella luki ”Pariisin maailmannäyttely 1900”, ja olympialaisista mainittiin vain mitalin kääntöpuolella.
Kisat kestivät suhteettoman pitkään, useita kuukausia. Kalastuskisat käytiin Seinejoen varrella. Ohjelmassa olivat muun muassa golf, hevospoolo, jalkapallo, jousiammunta, kriketti, kroketti, purjehdus, ratsastus, rugby, soutu ja vesipallo. Maailmannäyttelyyn kuuluneita epävirallisia lajeja oli monta, kuten hengenpelastus, ilmapallopurjehdus ja leijanlennätys. Iso-Britannia voitti jalkapallon, hevospoolon ja vesipallon, Ranska oli paras kriketissä ja rugbyssä. Maratonille saatiin liikkeelle kokonaista 16 urheilijaa. Maraton tarjoili myös draamaa, kun kisaa johtanut ruotsalaisjuoksija Ernst Fast ohjattiin risteyksessä ”vahingossa” väärään suuntaan. Tällä välin isäntämaata edustanut, mutta myöhemmin luxemburgilaiseksi osoittautunut Michel Théato ehätti hänen edelleen ja voitti kilpailun, jonka pituus oli 40 260 metriä.
Näissä kisoissa mukaan pääsivät myös naiset, vaikka nykyaikaisen olympialiikkeen perustanut ranskalaisparoni Pierre de Coubertin vastusti tätä erittäin jyrkästi. Naisten lajeja olivat kroketti, golf ja tennis. Kaikkien aikojen ensimmäinen naisvoittaja olympialaisissa oli tennispelaaja Charlotte Cooper[3].
Kisojen kuninkaisiin lukeutui Saksassa syntynyt, mutta Yhdysvaltoja edustanut Alvin Kraenzlein, joka voitti 60 metrin juoksun, 110 metrin ja 200 metrin aitajuoksut sekä pituushypyn. Ray Ewry oli toinen kuninkaista: hän otti voitot vauhdittomassa pituudesta, vauhdittomasta kolmiloikasta ja vauhdittomasta korkeushypystä. Kisojen järjestäjämaa Ranska rohmusi eniten mitaleita, yhteensä sata, joista 25 oli kultaa.