Kemiönsaari
kunta Varsinais-Suomen maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta entiseen Angelniemen kuntaan kuulunutta saaren pohjoiskärkeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, sitä ennen vuodesta 1967 Halikon kuntaa.
| Kemiönsaari Kimitoön |
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
 Kemiön kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turunmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 322 |
| Hallinnollinen keskus | Kemiön kirkonkylä |
| Perustettu | 2009 |
| Kuntaliitokset |
Dragsfjärd (2009) Kemiö (2009) Västanfjärd (2009) |
| Pinta-ala ilman merialueita |
697,80 km² 142:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
2 800,97 km² 27:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 686,90 km² |
| – sisävesi | 10,90 km² |
| – meri | 2 103,17 km² |
| Väkiluku |
6 425 142:nneksi suurin 31.8.2024 [2] |
| – väestötiheys | 9,35 as./km² (31.8.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,9 % |
| – 15–64-v. | 53,3 % |
| – yli 64-v. | 34,8 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 30,0 % |
| – ruotsinkielisiä | 66,2 % |
| – muut | 3,7 % |
| Kunnallisvero |
7,10 % 286:nneksi suurin 2024 [5] |
| Työttömyysaste | 9,9 % (2019) [6] |
| Kunnanjohtaja | Erika Strandberg |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2021–2025[7] • RKP • SDP • FS/VY1 • Vas. • Kesk. • Vihr. • E852 • PS 1 Vapaa yhteistoiminta 2 Valitsijayhdistys Janne Salonen |
13 5 2 2 2 1 1 1 |
| www.kemionsaari.fi | |
Kemiönsaaressa asuu 6 425 henkilöä[2], ja sen pinta-ala on 2 800,97 km², josta 10,90 km² on sisävesiä ja 2 103,17 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 9,35 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 30,0 % sen asukkaista puhuu suomea ja 66,2 % ruotsia äidinkielenään.[4]
Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.[8]
Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kunnan kirkkorakennuksia ovat Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli.[9]
Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa, ja pääsy sinne on luvanvaraista.
Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori, Hanko, Parainen ja Sauvo.
Kemiönsaarella on runsaasti keskiaikaa edeltäviä muinaisraunioita. Keskiajalla alueelle saapui väestöä Ruotsin eri osista, jolloin alkuperäinen suomenkielinen väestö poistui tai pakeni paikalta. Tästä kertoo suomalaisperäisten paikannimien puuttuminen saaren keskiosista. Alueella on kuitenkin alun perin ollut suomalaista väestöä. Vaikka saarelta tunnetaan myöhempiä suomalaisia erisnimiä vuodelta 1378, on mahdollista että alkuperäisväestön ja tulokkaiden välillä on tapahtunut jonkinlainen konflikti, mikä johti suomenkielisen väestön poistumiseen alueelta. Toisaalta kylännimien Makila (Maakylä) ja Kalkila (Kalkkila) perusteella on ehdotettu, että Ruotsista tulleen muuttoliikkeen seurauksena myös uutta suomenkielistä väestöä olisi tullut saarelle Salon seudulta.[10]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kemiönsaaressa oli 6 793 asukasta, joista 3 472 asui taajamissa, 3 263 haja-asutusalueilla ja 58:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemiönsaaren taajama-aste on 51,6 %.[12] Kemiönsaaren taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken[13]:
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Kemiön kirkonkylä | 1 302 |
| 2 | Taalintehdas | 1 137 |
| 3 | Dragsfjärdin kirkonkylä (Kärra) | 608 |
| 4 | Lammala | 216 |
| 5 | Björkboda | 209 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Terveydenhuolto
Kemiönsaaren terveyskeskus vastaa alueensa asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Pääterveysaseman lisäksi terveyskeskuksella on lähipalvelupiste Taalintehtaalla.[14] Pääterveysaseman yhteydessä toimii terveyskeskussairaala.[15] Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Turussa. Tyks Turunmaan sairaala tuottaa aluesairaalatason ja Turun yliopistollinen keskussairaala yliopistosairaalatason palveluita. Sairaalat kuuluvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Tyks Akuutti tarjoaa ensihoidon ja päivystyksen palveluita
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemiönsaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[16]:
- Kemiönsaaren seurakunta (ruots. Kimitoöns församling)
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemiönsaaressa toimii Kimitoön Pingstförsamling.[17]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemiönsaaren alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[18]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kemiönsaaren kunnan nykyisellä alueella[16]:
- Dragsfjärdin seurakunta (ruots. Dragsfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Hiittisten seurakunta (ruots. Hitis församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Kemiön seurakunta (ruots. Kimito församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
- Västanfjärdin seurakunta (ruots. Västanfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
Dragsfjärd
Björkboda, Genböle, Dalen, Hammarsboda, Hertsböle, Kråkvik, Kulla, Kärra, Labbnäs, Lillfinhova, Långnäs, Nordanå, Purunpää, Rosendal, Rövik, Skinnarvik, Smedskulla, Storfallan, Storfinhova, Stusnäs, Sunnanå, Söderby, Söderlångvik, Söglö, Tynglax, Ytterölmos, Överölmos
Hiittinen
Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, Vänö
Kemiö
Albrektsböle, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalkarby, Degerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gräsböle, Gundby, Gästerby, Helgeboda, Hova, Hulta, Högmo, Kalkkila (Kalkila), Kastkärr, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kåddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Påvalsby, Reku, Rugnola, Santasaari (Sandö), Skarpböle, Skoböle, Skogsböle, Skålböle, Skäggböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Sjölax, Tavastrona, Tjuda, Tolfsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Vestlahti[19] (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Västankärr, Västermark, Östermark.
Västanfjärd
Billböle, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Illo, Kobböle, Misskärr, Nivelax, Norrlammala, Pörtsnäs, Sirnäs, Södersundvik, Söderlammala, Tappo, Västanfjärd, Östanå
|
Kemiönsaaren ilmastotilastoa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Murre
Kemiönsaaren alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Kemiönsaaren alueella puhuttuja ruotsin kielen murteita ovat turunmaanruotsin itäturunmaalaisiin murteisiin kuuluvat Kemiön, Västanfjärdin, Dragsfjärdin ja Hiittisten murteet.[20]
Tapahtumia
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
