Kello (kaupunginosa)
Oulun kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Kello on Oulun kaupunginosa Kellon suuralueella entisen Haukiputaan kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Kaupunginosa muodostettiin 1. tammikuuta 2013 kuntaliitoksen myötä.
| Kello | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Kello korostettuna. |
|
| Kaupunki | Oulu |
| Suuralue | Kellon suuralue |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | 121 |
| Väkiluku | 6 030 [1] 31.12.2023 |
| Työpaikkoja | 869 kpl [2] (31.12.2011) |
| Osa-alueet | Holstinmäki, Kiviniemi, Pohjois-Kello, Takkuranta, Virpiniemi |
| Postinumero(t) | 90820, 90810 |
Kaupunginosaan kuuluvat Holstinmäen, Kiviniemen, Virpiniemen, Takkurannan ja Pohjois-Kellon kylät ja alueet.
Kylän uskotaan saaneen nimensä kirkonkellosta. Vielä keskiajalla Kellon kylä oli suurempi kuin Haukiputaan kylä, ja kylässä oli oma kirkko. Hävitysretkillään venäläiset tuhosivat kirkon, ja uusi kirkko rakennettiin Kiiminkijoen suulle.[3][4]
Hallinnollisesti Kellon ja Haukiputaan kylät kuuluivat 1300-luvulla perustettuun Iin pitäjään. Kello oli tuohon aikaan Haukiputaan seudun merkittävin kylä. Se mainitaan Vatikaanissa jo 16. elokuuta 1488 päivätyssä asiakirjassa Iin anneksina. Noina aikoina anneksilla tarkoitettiin seurakuntaa, jossa oli oma kirkko mutta ei omaa pappia. Se merkitsi sitä, että Iin ja Limingan seurakuntien välisellä pitkällä rannikolla vain Kellossa kuultiin pitkään kirkonkellon kumahtelua. Oulun kaupunki sai kirkkonsa vasta perustamisensa jälkeen 1600-luvun alussa.[5] Vuonna 1630 Kellosta ja Haukiputaasta muodostettiin Iin seurakunnan alaisuudessa toimiva kappeliseurakunta.[6][7]
Luultavasti Satalahdenmäellä sijainneen Kellon oman kirkon tuhouduttua seuraava kirkko rakennettiin 1640-luvun alussa Kiiminkijoen suulle Haukiputaalle, jotta se palvelisi paremmin myös Kiimingistä ja Yli-Kiimingistä tulevia seurakunnan jäseniä.[5][8] Seurakunta toimi Kiimingin kappelina eli sivukirkkona vuosina 1838–1873, minkä jälkeen perustettiin itsenäinen Haukiputaan seurakunta.[6][7]
Haukiputaan kunta muodostettiin vuonna 1866, jolloin Kellosta tuli Haukiputaan kunnan eteläisin osa.[7]
1800-luvun lopulla Kellon ja Oulun rajalle alkoi kehittyä teollisuusyhdyskunta Pateniemen sahan ympäristöön. Siitä muodostuikin yksi Oulun läänin suurimmista sahoista. Vuoden 1963 keväällä noin 2 000 Pateniemen asukasta allekirjoitti kirjeen, jossa ehdotettiin Herukkaojan eteläpuolisen alueen liittämistä Ouluun. Haukiputaan kunta ja Oulun kaupunki sopivat yhteisymmärryksessä aluemuutoksesta. Valtioneuvoston päätöksellä Pateniemen alue irrotettiin Haukiputaaseen kuuluneesta Kellosta ja liitettiin Ouluun 1. tammikuuta 1965.[9]
1900-luvun alussa Kellon alueella toimi kolme kyläkoulua: Pohjois-Kellon eli Oravan koulu, Hietalanmäen koulu, joka tunnettiin myös Keski-Kellon tai Mannisen kouluna sekä Etelä-Kellon eli Kuivasojan koulu.[10][11] Sittemmin kyläkoulut on lakkautettu ja oppilaat ovat siirtyneet isompiin yksiköihin. Maakunnallisesti arvokkaat koulurakennukset on suojeltu.[12] Oravan koulussa toimii nykyisin koulumuseo, joka on perustettu vuonna 1983.[13]
Alueen tärkeimmät tiet ovat seututie 847 eli niin sanottu Vanha nelostie sekä kauemmas kylästä linjattu valtatie 4. Valtatie 4 kulkee Kellon alueen ohitse moottoritienä.[14]
Joukkoliikennettä hoitaa Oulun joukkoliikenne. Kellon lävitse kulkevat linja-autolinjat Iistä ja Haukiputaalta Ouluun.
Oulun ja Tornion välinen rautatie sivuaa Kellon kylää. VR ylläpitää rautatien henkilöliikennettä Oulun ja Kemin välillä, joskaan välipysähdyksiä ei enää ole. Kellon rautatieasema lakkautettiin 1980-luvulla.
- Kellon Lyönti (KeLy)
- Kellon Työväen Urheilijat (KTU)
- Matti Ahde, entinen eduskunnan puhemies, ministeri ja kansanedustaja (SDP)[15][16]
- Osmo Hekkala, entinen raskaan sarjan painija, pitkäaikainen vasemmistopoliitikko[17]
- Tytti Isohookana-Asunmaa, entinen ministeri ja kansanedustaja (Suomen Keskusta)[18][19][20]
- Mirja Vehkaperä, entinen kansanedustaja (Suomen Keskusta), europarlamentaarikko ja nykyinen Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja[21]
- Jukka Rasila, näyttelijä[22]
- Jukka Poika (oik. Jukka Rousu), laulaja[23]
- Minna Viitalähde, graafinen suunnittelija[24][25][26][27]
- Teemu Roivainen, laulaja, muusikko[28][29]
- Juho Meriläinen, jalkapalloilija[30][31]
- Sakari Manninen, jääkiekkoilija, kaksinkertainen maailmanmestari, olympiavoittaja[32][33]
- Arttu Paaso, jääkiekkoilija[34]
- Kelepo (oik. Ville Ahtinen), rap-artisti[35][36][37]
- Blind Channel -yhtyeen Joonas Porko (kitaristi, taustalaulaja), Olli Matela (basisti) ja Tommi Lalli (rumpali)[38][39]
Kellossa toimii evankelisluterilainen Haukiputaan seurakunta, joka jatkoi itsenäisenä kuntaliitoksen jälkeenkin, mutta osana Oulun seurakuntayhtymää. Varsinaista kirkkoa Kellossa ei ole, mutta alueella sijaitsee useita muita kirkkotiloja. Kristillistä toimintaa järjestetään muun muassa Kellon seurakuntakodissa[40] sekä Isoniemen leirikeskuksessa (nyk. leirikeskus Loisto).[41]
Lisäksi Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kellossa kristillisen loma- ja kurssikeskus Kellonkartanon, jonka jumalanpalveluksien järjestämisestä vastaavat useat eri herätysliikejärjestöt, kuten Pohjois-Pohjanmaan Kansanlähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä, Oulun Rauhan Sana, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ja Suomen Raamattuopisto.[42]
Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä seudulla vaikuttaa vanhoillislestadiolaisuus ja sen paikallisorganisaatio Kellon Rauhanyhdistys[43]. Muita kirkkokuntia edustaa Haukiputaan helluntaiseurakunta, jonka kokoustila sijaitsee Kellon keskustan pohjoispuolella. Jehovan todistajilla on Kellossa kaksi erillistä kokoustilaa: valtakunnansali sekä suurempi konventtisali[44], joka on Suomen kolmesta konventtisalista pohjoisin.[45]
- Kellon Kiviniemi, historiallinen kalasatama ja sen ympärille rakentunut asuinalue
- Virpiniemi, laajalti tunnettu urheilun ja vapaa-ajan alue Kellossa
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
