Kassaatio
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kassaatio (ital. cassazione < lat. cassare 'peruuttaa') on ulkoilmasoittoon tarkoitettu sävellystyyppi, joka kukoisti 1700-luvun jälkipuoliskolla erityisesti Itävallassa. Kassaatio on sukua divertimentolle ja serenadille.[1] Kassaatiossa on tavallisesti viisi osaa, ensimmäisenä useimmiten marssi.
Tämä artikkeli käsittelee musiikin muototyyppiä; oikeustieteen termistä katso artikkelia kassaatio (prosessioikeus).
Kassaatioita ovat säveltäneet muiden muassa Joseph Haydn, Michael Haydn, W. A. Mozart, Carl Ditters von Dittersdorf ja Antonio Salieri.
Uudemmista säveltäjistä mm. Jean Sibelius on säveltänyt Cassazionen op. 6 (1904), mutta tämä teos on yksiosainen, konsertoiva, ja sen työnimenä oli "Fantasia".[2]