Karunki (Suomi)
Suomen entinen kunta, nykyisin osa Torniota From Wikipedia, the free encyclopedia
Karunki (ruots. Karungi) on Peräpohjolassa, Lapin läänissä sijainnut entinen Suomen kunta. Karungin kunta liitettiin 1973 Tornioon. Karungin puukirkon on suunnitellut Anton Wilhelm Arppe, ja se on valmistunut vuonna 1817.
| Karunki | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Tornio |
|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Lapin lääni |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Kemi-Tornion seutukunta |
| Kuntanumero | 229 |
| Hallinnollinen keskus | Karunki |
| Perustettu | 1859 |
| – emäpitäjä | Alatornio |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat |
Alatornio Tornio Karunki |
| – syntynyt kunta | Tornio |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 247,3 km² |
| Väkiluku |
2 181 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 9,08 as./km² |
Karungin naapurikunnat olivat Alatornio ja Ylitornio sekä Ruotsin-puoleinen Karunki eli Karl Gustav, josta suomenpuoleinen Karunki erotettiin valtakunnanrajan siirryttyä Tornionjokeen.[3] Karungilla oli maarajaa myös Tervolan kanssa Alatornion koillisosassa sijainneen ulkopalstan kautta,[4] sekä Tornion kaupungin kanssa kaupunkiin kuuluneen ulkopalstan kautta.[5]
Itsenäisyytensä aikana Karunki oli pinta-alaltaan Lapin läänin pienin ja samalla tiheimmin asuttu maalaiskunta.[6] Entisen kunnan alueella sijaitsee Karungin taajama.
Karunki sijaitsee Tornionjoen itärannalla Ruotsin rajalla. Entisen kunnan etelärajalla Tornionjoen pinta on noin kuusi metriä merenpinnan yläpuolella, mistä se nousee pohjoisrajan 30 metriin. Karungin eteläosassa maasto on samanlaista kuin etelämpänä Alatornion puolella: lähinnä jokea on leveähkö savi- ja lietetasanko, jonka pinnalla on monin paikoin hiekka- tai hietakerros. Idempänä on alava korpien ja lettosoiden sekä matalien metsäisten vaarojen muodostama vyöhyke. Karungin kirkonkylän pohjoispuolella maasto muuttuu kumpuilevammaksi. Karungin alueen korkein maastonkohta on 124 metrin korkeudelle merenpinnasta kohoava Nivavaara.[6]
Karungissa sijaitsevat Tornionjoen suurimmat ja näyttävimmät kosket, Kukkolankoski ja Matkakoski.[6]
Nimistöntutkimuksen perusteella Karungin varhaisin asutus syntyi Satakunnasta käsin. Tornion suurpitäjä kuului alun perin Ruotsiin, vaikka asutus oli kauttaaltaan suomalaista tai lappalaista. Myöhemmän Karungin kunnan alueella oli vuonna 1543 kaikkiaan 25 taloa, jotka jakaantuivat kylittäin siten, että Kukkolassa oli 14, Karungissa viisi ja Korpikylässä kuusi taloa. Vuoteen 1600 mennessä edellä mainittujen kylien yhteinen taloluku oli kohonnut 45:een. Aapajoki syntyi muita kyliä myöhemmin: vuonna 1741 siellä oli vain kaksi uudistilaa, mutta 30 vuotta myöhemmin jo 14 taloa.[6]
Suomen sodan päättäneen Haminan rauhan mukainen uusi valtakunnanraja kulki Tornionjokea pitkin. Suomen puolelle jäänyt osa Karungista muodostettiin vuonna 1812 Alatornion kappeliksi, ja siitä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1859. Vuonna 1810 Karungissa oli 676 asukasta, mutta väkiluku kasvoi vuoteen 1880 mennessä 1 663:een.[6] Ruotsin puolelle jäänyt osa Karungista oli siellä itsenäisenä Karungin kuntana (ruots. Karl Gustav) vuoteen 1967, jolloin se liitettiin Haaparantaan.
Karunki oli elinkeinorakenteeltaan hyvin alkutuotantovaltainen kunta. Vuoden 1960 väestönlaskennan mukaan 73 prosenttia Karungin asukkaista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 18 prosenttia palveluammateista ja loput teollisuudesta ja rakennustoiminnasta.[6]
Karungin kautta kulkevat valtatie 21 ja Tornio–Kolari-rata.[6]
Aapajoki, Aapajärvi, Karunki, Korpikylä, Kukkola.
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Karungin taajamat olivat kirkonkylä (562 asukasta) ja Kukkola (242 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 620 asukasta ja Kukkolassa 250 asukasta.[7]
Kylien lapset käyvät pääasiassa Karungin koulua ennen siirtymistä ylemmille luokille Raumon- ja Putaan kouluihin.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Karungin väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
| Karungin väestönkehitys 1880–1970 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 1 663 | |||
| 1890 | 1 831 | |||
| 1900 | 2 057 | |||
| 1910 | 1 973 | |||
| 1920 | 2 142 | |||
| 1930 | 2 489 | |||
| 1940 | 2 557 | |||
| 1950 | 2 917 | |||
| 1960 | 2 627 | |||
| 1970 | 2 246 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[8] | ||||
- Veikko Hanhirova, poliitikko
- Jukka Keskitalo, Oulun hiippakunnan piispa
- Hilja Mörsäri, opettaja ja kirjailija
- Lasse Näsi, poliitikko
- Valde Näsi, lehtimies, Kalevan päätoimittaja
- Artturi H. Virkkunen, historiantutkija
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
