Karlivka
kaupunki Ukrainan Pultavan alueella From Wikipedia, the free encyclopedia
Karlivka (ukr. Карлівка; vuoteen 1711 asti Ortšyk, 1735-1742 Minihpol; ven. Карловка, Karlovka[3]) on kaupunki Ukrainan Pultavan alueen Pultavan piirissä.[1][2][4] Karlivka sijaitsee Dneprin vesistön Orel-sivujoen Ortšyk-sivuhaaran varrella, 47 kilometriä aluekeskus Pultavan keskustasta itäkaakkoon.[1][3]
| Karlivka Карлівка |
|
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Karlivka |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ukraina |
| Alue | Pultavan alue |
| Piiri | Pultavan piiri |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Kokonaispinta-ala | 16 km² |
| Väkiluku (2021) ([2]) | 14 172 |
Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 14 172 asukasta vuoden 2021 alussa.[2] Vuonna 2001 Karlivkan väkiluku oli 17 995 ja asukkaat olivat etniseltä taustaltaan pääosin ukrainalaisia.[1]
Karlivka on Ukrainan vuonna 2020 tehdyn aluehallintouudistuksen jälkeen kuulunut Pultavan piiriin;[4] tätä ennen se oli Karlivkan piirin hallintokeskus (1923-2020).[1]
Kaupungin alueelta on löydetty pronssikauden hautapaikkoja (3 000-1 000 eaa.) ja hopeariimuja (100-200-luvulta jaa.). Kirjallinen maininta (1670) Dneprin (?) oikeanpuolen asukkaiden muuttamisesta seudulle ja siellä sijaitsevasta Ortšykin slobodasta. Se kuului Pultavan 1. sotilasrykmentin alueisiin. 1700-luvun alusta maat omisti Venäjän keisarikunnan armeijan kenraali I.-B. Weisbach. Hän nimesi Ortšykin vuonna 1711 Karlivkaksi; tätä pidetään kaupungin perustamisvuotena. Hänen kuoltuaan keisarinna Anna Ivanovna lahjoitti tilan 1735 kenttämarsalkka B.-K. Minihille, joka kutsui sitä Minihpoliksi. Keisarinna Elisabet lähettytti Minihin 1742 Siperiaan, jolloin asutus ympäristöineen siirtyi kreivi O. Rozumovskylle. Paikkakunnan nimi palasi Karlyvkaksi. Karlivka oli hallinnollisesti Pultavan kuvernementin Konstantynohradin kihlakuntaan kuuluva kylä, vuodesta 1863 volostin keskus. 1849 paikkakunnan maat myytiin suurruhtinatar Elena Pavlovnalle, jonka jälkeen ne kuuluivat suurruhtinatar Katarina Mikhailovnalle ja hänen jälkeläisilleen. Vuonna 1856 Karlivkan talonpojat vapautettiin maaorjuudesta. [1]
Vuonna 1859 kylässä asui 3 345 ihmistä, vuonna 1900: 4 926 as., vuonna 1923 4 774 as. (naapurikylän kanssa 8 064), 1939: 10 409 as. Piirikeskus vuodesta 1923. Stalinin aika kurjisti oloja, kylä kärsi muun muassa holodomorin vaikutuksista erityisesti vuosina 1932-1933. Kaupunkityyppisen taajaman asema 1939. Natsien miehitttämänä 21. syyskuuta 1941 - 20. syyskuuta 1943. Kaupungin asema vuonna 1957. Vuonna 1959 noin 14 500 asukasta, 1979 jo 19 300 asukasta. [1]
Hyökkäyssotansa (2022-) aikana Venäjä tuhosi kaupunkia muun muassa ohjuksia käyttäen.[5]
Karlivkan kaupungintalo.
Karlivkan rautatieasema.
Karlivkan lukio.
Stadion.
.jpg)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
