![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Coat_of_arms_of_the_Karadjordjevic_dynasty_.png/640px-Coat_of_arms_of_the_Karadjordjevic_dynasty_.png&w=640&q=50)
Karađorđević
serbialainen hallitsijasuku / From Wikipedia, the free encyclopedia
Karađorđević on serbialainen hallitsijasuku, joka hallitsi Serbian ruhtinas- ja kuningaskuntaa sekä sittemmin Jugoslaviaa vuosina 1842–1858 ja 1903–1945.[1]
![Thumb image](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cd/Coat_of_arms_of_the_Karadjordjevic_dynasty_.png/640px-Coat_of_arms_of_the_Karadjordjevic_dynasty_.png)
Suku polveutuu kapinajohtaja Karađorđesta. Ensimmäinen sukuun kuulunut hallitsija oli hänen poikansa Aleksanteri Karađorđević, joka toimi Serbian ruhtinaana vuosina 1842–1858. Hänen jälkeensä valta siirtyi lähes puoleksi vuosisadaksi takaisin kilpailevalle Obrenovićin suvulle.[1]
Karađorđevićit palasivat valtaan kuninkaina vuonna 1903, minkä jälkeen hallitsijoina toimivat Pietari I (1903–1921), Aleksanteri I (1921–1934) ja Pietari II (1934–1945). Serbian kuningaskunnan seuraajaksi syntyi 1918 Serbien, Kroaattien ja Sloveenien kuningaskunta, jonka nimi muutettiin vuonna 1929 Jugoslaviaksi. Monarkia lakkautettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945.[1] Suku oli vuodesta 1941 alkaen pitkään maanpaossa.
Pietari II:n poika, kruununprinssi Aleksandar Karađorđević palasi Serbiaan vuonna 2001 ja sai takaisin suuren osan suvun entisestä maa- ja muusta omaisuudesta.[1] Hän asuu nykyään entisessä kuninkaallisessa palatsissa Belgradissa.