kansanmusiikkiin kuuluva laulu From Wikipedia, the free encyclopedia
Kansanlaulu on kansanmusiikkiin kuuluva laulu, jonka tekijänoikeuksien haltijoita, säveltäjää, sanoittajaa tai sovittajaa tai mitään näistä ei tunneta. Joskus kansanlaulu merkitään nuotistoihin ”trad.”, traditionel eli perinteen mukainen.
Tunnettuja suomalaisia kansanlauluja ovat muun muassa "Säkkijärven polkka", "Karjalan kunnailla", "Seitsemän miehen voima" ja "Kalliolle kukkulalle". Neuvostoaikana suomalaisissa nuotistoissa merkittiin tunnettujenkin venäläissäveltäjien 1800-luvulla tai 1900-luvun alussa säveltämät teokset kansanlauluiksi. Neuvostoliitto liittyi tekijänoikeussopimukseen 1973.
Suomalaisen kansanmusiikin suosio oli suurimmillaan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Vuodesta 1968 järjestetyt Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ylittivät yli 100 000 hengen yleisön rajan 1970-luvun alussa ja Konsta Jylhän johtamien Kaustisen purppuripelimannien LP-levyt ohittivat iskelmälevyjen myynnin vuosina 1971−1972. [1] Vuonna 1970 Viktor Klimenko julkaisi venäläisiä kansanlauluja sisältäneen albumin Stenka Rasin, joka herätti huomiota myös ulkomailla. [2] Hortto Kaalo -yhtye puolestaan julkaisi useita romanimusiikkia sisältäneitä albumeja. Samoihin aikoihin myytiin menestyksekkäästi myös kisällilauluja ja muuta työväenmusiikkia sekä ns. "isojen poikien lauluja" sisältäviä levyjä. [3] Useiden kansanmusiikkilevyjen myynti ylitti kultalevyrajan, Viktor Klimenko sai Stenka Rasin -albumistaan jopa timanttilevyn. [4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.