Kanatha
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kanatha (myös Kanata; m.kreik. Κάναθα, lat. Canatha) oli antiikin aikainen kaupunki Koile-Syyriassa nykyisen Syyrian alueella. Se oli yksi Dekapoliin kaupungeista.[1][2] Kaupunki sijaitsi nykyisen, siitä nimensä perineen Qanawatin kylän paikalla.[3]
| Kanatha | |
|---|---|
| Κάναθα | |
 Rabboksen temppelin rauniot. |
|
| Sijainti | |
  Kanatha |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Syyria |
| Paikkakunta | Qanawat, As-Suwayda |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri |
antiikki varhaiskeskiaika |
| Valtakunta |
Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Koile-Syyria, Syyria |
| Aiheesta muualla | |
Kanatha sijaitsi Koile-Syyriassa eli historiallisen Syyrian ja myös nykyisen Syyrian valtion eteläosissa nykyisin nimellä Jabal al-Duruz eli Jabal al-Arab -vuoren luoteispuolella, noin seitsemän kilometriä koilliseen nykyisestä As-Suwaydasta. Kaupunki oli rakennettu ympäristöään ylemmälle tasangolle. Sen itäpuolella oli rotko, jossa virtasi joki.[1]
Kanatha oli hellenistinen kaupunki, ja luettiin hellenistisen kauden lopulla ja varhaisella roomalaisella kaudella Dekapoliin kaupunkeihin.[1][2] Sen mainitsevat muun muassa Josephus,[4] Klaudios Ptolemaios[5] ja Plinius vanhempi.[6]
Kanathan historiasta tiedetään vain vähän. Ensimmäisellä vuosisadalla siitä tuli osa Syrian provinssia. Keisari Septimius Severuksen aikana 100-luvun jälkimmäisellä puoliskolla se nimettiin uudelleen nimelle Septimia Canatha. 100-luvun lopulla kaupungista tuli osa Arabian provinssia. Varhaiskristillisellä ajalla Kanatha oli piispanistuin. Arabit valtasivat kaupungin vuonna 637, jonka jälkeen se taantui.[7][8]
Kanatha oli ympäröity kaupunginmuureilla. Kaupungin huomattavimmat rakennukset sijaitsivat muurein ympäröidyn alueen eteläosassa kaupungin korkeimmalla kohdalla. Tärkein rakennuskokonaisuus oli roomalaisaikainen palatsi, joka ajoitetaan 100-luvulle. Se koostui kahdesta basilikan mallisesta rakennuksesta, jotka oli rakennettu vierekkäin pohjois-eteläsuunnassa. Lännenpuoleista basilikaa on arvioitu praetoriumiksi tai temppeliksi. Sen pohjoissivulla oli korinttilaista tyyliä edustanut sisäänkäyntipylväikkö ja eteläsivulla eksedra, joka koostui kolmesta puolikaarenmuotoisesta syvennyksestä. Rakennus muutettiin 300–400-luvuilla itä-länsisuunnassa sijoitetuksi kirkoksi, jonka alttari oli tavan mukaan itäpäässä. Idänpuoleisen basilikan pohjoispäässä oli atrium. Myös tämä basilika muutettiin kirkoksi.[1][7][9]
Toinen tärkeä rakennusryhmä sijaitsi palatsikokonaisuuden lounaispuolella. Sieltä on löydetty kaksi temppeliä, joista toinen on ollut omistettu Zeus Megistokselle eli roomalaisittain Juppiterille. Muihin muurien sisäpuolisiin löydöksiin lukeutuu muun muassa forum, roomalainen kylpylä sekä sisternejä eli vesisäilöitä.[1][7]
Muurien ympäröimän alueen itäpuolelta on löydetty suureksi osaksi kallioon kaiverrettu odeion, ja sen eteläpuolelta nymfaion.[1][7] Kaupungin länsipuolella sijaitsi puolestaan niin kutsuttu Rabboksen temppeli.[7] Kaupungin hautausmaita on löydetty erityisesti sen pohjois-, itä- ja länsipuolilta. Osa hautarakennuksista on tornimaisia.[1][7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
