![cover image](https://wikiwandv2-19431.kxcdn.com/_next/image?url=https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Kallokibotion.jpg/640px-Kallokibotion.jpg&w=640&q=50)
Kallokibotion
From Wikipedia, the free encyclopedia
Kallokibotion (nimen merkitys: ”kaunis laatikko”[2]) on sukupuuttoon kuollut kilpikonnamaisten matelijoiden suku, joka eli myöhäisliitukauden Santonum-vaiheelta Maastricht-vaiheelle. Suvun ainoa kuvattu laji on Kallokibotion bajazidi, jonka fossiileja on löydetty Romaniasta, mutta määrittämättömälle lajille kuuluvia fossiileja on löydetty myös Itävallasta ja Unkarista. Kallokibotion ei ollut varsinainen kilpikonna (Testudines), mutta se edusti läheistä kehityshaaraa, jonka uskotaan eronneen kilpikonnista varhaisjurakaudella. Kallokibotioniin johtanut kehityshaara on kuitenkin hämärän peitossa, eikä yhtäkään Kallokibotionin lähisukulaista ei ole löydetty.[1][3][4]
Kallokibotion | |
---|---|
![]() Kilven palanen |
|
Myöhäisliitukausi Santonum-vaihe–Maastricht-vaihe[1] |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Matelijat Reptilia |
Alaluokka: | Diapsidit Diapsida |
Kladi: | Testudinata |
Kladi: | Perichelydia |
Suku: |
†Kallokibotion Nopcsa, 1923 |
Synonyymit | |
|
|
Lajit | |
|
|
Katso myös | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Kallokibotionin kilpi oli pitkänomainen ja hieman kupumainen, noin 50 senttiä pitkä ja 40 senttiä leveä.[3][4][5] Sen kallo oli lähes yhtä leveä kuin se oli pitkä, ja nykyisten kilpikonnien tavoin se oli hampaaton ja sillä oli luinen nokka.[4][6] Vaikka Kallokibotion ei luultavasti kyennyt vetämään päätänsä kilven sisään samalla tavalla kuin nykyiset kilpikonnat, on se silti saattanut pystyä jonkinlaiseen päänsä suojaamiseen taivuttamalla kaulaansa sivusuunnassa. Kallokibotion eli luultavasti enimmäkseen maalla, ja sen kilven tietyt piirteet muistuttavat nykyisten kaivavien maakilpikonnien kilpeä.[3]