Kallion kirjasto
julkinen kirjasto Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Kallion kirjasto on Helsingin kaupunginkirjaston sivukirjasto, joka toimii Kallion kaupunginosassa osoitteessa Viides linja 11. Sen toinen osoite on Porthaninkatu 12. Se oli vuonna 2021 kävijämäärältään kaupunginkirjaston toiseksi suurin toimipiste Keskuskirjasto Oodin jälkeen.[1] Kirjastorakennuksen on suunnitellut arkkitehti Karl Hård af Segerstad ja se on valmistunut vuonna 1912.[2] Talo on Suomen ensimmäinen kunnan varoilla rakennettu kirjasto.[3] Kirjasto on korttelinsa ainoa rakennus.[4] Muun osan korttelista käsittää Matti Heleniuksen puisto.
| Kallion kirjasto | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Torkkelinmäki, Helsinki, Suomi |
| Koordinaatit | 60.18361°N 24.95364°E |
| Rakennustyyppi | Rakennus ja yleinen kirjasto (en) |
| Käyttö | Kirjastorakennus (d) |
| Suunnittelija | Karl Hård af Segerstad |
| Valmistumisvuosi | |
 Kallion kirjasto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kallion kirjasto perustettiin vuonna 1889 yksityisenä Sörnäisten Kansankirjastona. Se toimi vuodet 1890–1912 osana Alli Tryggin perustamaa Sörnäisten Kansankotia, jonka tarkoituksena oli sivistää työläiskaupunginosan asukkaita ja kannustaa heitä hyvien harrastusten pariin. Lainakirjaston ja lukusalin lisäksi Kansankodissa oli lastentarha, työnvälitystoimisto ja eri työväenyhdistysten tiloja. Se toimi Hämeentien varrella suuressa puutalossa, jonka paikalla on nykyisin Alli Tryggin puisto eli Ässärinne.[5]
Sörnäisten Kansankirjasto otettiin vuonna 1899 kaupungin haltuun, ja se muuttui Helsingin kaupunginkirjaston Sörnäisten sivukirjastoksi. Vuonna 1904 kaupunginvaltuusto päätti rakennuttaa uuden talon, jossa olisi tilat sekä Sörnäisten sivukirjastolle että työväenopistolle. Suunnittelijaksi valittiin aluksi arkkitehti Waldemar Aspelin, joka kuitenkin vaihdettiin 1909 kaupunginarkkitehti Karl Hård af Segerstadiin.[6] Samalla työväenopisto pudotettiin pois suunnitelmista ja talo varattiin pelkälle kirjastolle. Hård af Segerstadin suunnittelema kirjastotalo valmistui 1912 Porthaninkadun päähän. Rakennus sai viralliseksi nimekseen Kallion kirjasto vuonna 1913, kun uudessa kaupunginosajaossa syntyi Kallion kaupunginosa.[5]
Punatiilinen kirjastorakennus edustaa hillittyä myöhäisjugendia, jossa on runsaasti klassistisia vaikutteita. Hård af Segerstad käytti mallina yhdysvaltalaisia kirjastoja ja suunnitteli pohjakaavan niin sanotun butterfly-periaatteen mukaisesti.[7] Kaksikerroksinen, kupolikattoinen lainaussali muodostaa rakennuksen toiminnallisen keskipisteen, ja muut toiminnot levittäytyvät sen ympärille kuin perhosen siivet.[2] Suomalaisen kirjastoperinteen mukaisesti rakennuksessa korostettiin lukusalien asemaa, ja siinä olikin alun perin neljä suurta lukusalia: pohjakerroksessa sanomalehtisali ja lasten lukusali, toisessa kerroksessa nuorten lukusali ja aikuisten lukusali.[5] Taiteilija Oskari Paatela suunnitteli kirjastoon lasimaalauksen vuonna 1923. [8]
1920-luvulla juoksija Paavo Nurmi asui kirjaston pohjakerroksessa vahtimestari Amanda Miettisen alivuokralaisena.[9]
Kallion kirjastossa noudatettiin aluksi suljettua hyllyjärjestelmää. Kirjat olivat lainaussalissa tiskien takana asiakkaiden ulottumattomissa, ja ne piti pyytää kirjastovirkailijalta. Kirjasto vaurioitui pommituksissa sotavuonna 1944, ja näiden vahinkojen korjaamisen yhteydessä siirryttiin avohyllyjärjestelmän käyttöön.[10] Samalla sisäseiniin avattiin kaariaukot, jolloin aiemmin suljetut lukusalit yhdistettiin lainaustiloihin ja muutettiin kirjastosaleiksi.[11] Vuosina 1988-1990 toteutetun peruskorjauksen yhteydessä ullakkotila otettiin käyttöön ja siitä tehtiin lasten- ja musiikkiosasto.[12]
Suomen Dekkariseura lahjoitti Helsingin kaupunginkirjastolle vuonna 1996 jännityskirjakokoelman, joka sijoitettiin Kallion kirjaston pohjakerrokseen. Tila sai nimekseen Dekkarikirjasto. Kokoelma on karttunut vuosien aikana ja vuonna 2022 kokoelmaan kuului noin 3000 kirjaa.[13] Kirjastoon luotiin vuonna 2015, ensimmäisenä Suomessa, Sateenkaarihylly.[14] Sateenkaarihylly on pienoiskokoelma, johon on koottu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvää kauno- ja tietokirjallisuutta, sarjakuvia ja elokuvia.[15] Vuonna 2016 kirjastoon luotiin yhdessä alueen asukkaiden kanssa Straight Outta Kallio -niminen kokoelma, jossa on kalliolaisten bändien kirjastolle lahjoittamia, pääosin omakustanteisia kasetteja, vinyylejä, cd-levyjä ja zinejä.[16]
Koko rakennuksessa on saatavilla langaton verkkoyhteys Stadinetti, ja asiakkaiden käyttöön on tietokoneita, kannettavia tietokoneita, tabletteja, skanneri ja kopiokone.[17] Musiikkiosastolta voi lainata erilaisia soittimia, kuten ukuleleja, kanteleita, cajoneita tai lasten kitaran.[18] Asiakkailla on mahdollisuus varata kirjastosta näyttelytilaa.[19]
1. kerros
- asiakaspalvelu
- aikuisten tietokirjallisuus, elokuvat, Kallio-kokoelma, Sateenkaarihylly
- palautusautomaatti, tapahtumatila Kupolisali, ryhmätyötilat Otso ja Kontio, tietokoneet, kannettavat tietokoneet, tabletit, kopiokone, tulostusmahdollisuus[17]
2. kerros
3. kerros
- asiakaspalvelu
- lasten aineisto, musiikkiaineisto, Straight Outta Kallio -kokoelma, lainattavat soittimet
- tapahtumatila Satulinna, näyttelytilaa
Lehtiparvi
- sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjojen kierrätyspiste[21]
Pohjakerros
- vuokrattava kokoustila Dekkarikirjasto[22]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
