suomalainen sotilaslentäjä From Wikipedia, the free encyclopedia
Eino Ilmari "Illu" Juutilainen (21. helmikuuta 1914 Lieksa – 21. helmikuuta 1999 Tuusula) oli toisen maailmansodan aikana Suomen ilmavoimien menestyksekkäin taistelulentäjä.[1][2] Hän saavutti sotien aikana kaikkiaan 94 ilmavoittoa, ja on kansainvälisissä toisen maailmansodan lentäjien ilmavoittojen vertailussa eniten pudotuksia tehnyt ei-saksalainen lentäjä.[3] Juutilainen oli yksi neljästä kaksinkertaisesta Mannerheim-ristin ritarista. Sotilasarvoltaan hän oli lentomestari. Juutilainen oli Aarne Juutilaisen nuorempi veli.
Ilmari Juutilainen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Muut nimet | Illu |
Syntynyt | 21. helmikuuta 1914 Lieksa |
Kuollut | 21. helmikuuta 1999 (85 vuotta) Tuusula |
Ammatti | lentäjä |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) | Suomi |
Palvelusvuodet | 1932–1947 |
Taistelut ja sodat | |
Sotilasarvo | lentomestari |
Kunniamerkit | |
Juutilainen kävi kansakoulun Sortavalassa.[5] Hän astui asepalvelukseen 9. syyskuuta 1932 ja toimi ilmavoimissa aliupseerilentäjänä vuodesta 1935 alkaen. 1. huhtikuuta 1935 hänet ylennettiin alikersantiksi ja 1. toukokuuta 1937 kersantiksi[6]. Juutilainen sai siirron Lentorykmentti 3:n Lentolaivue 24:ään 3. maaliskuuta 1939. Talvisodassa hän lensi Fokker D.XXI -hävittäjällä. 31. joulukuuta 1939 hänet ylennettiin ylikersantiksi, 25. tammikuuta 1940 vääpeliksi ja 1. maaliskuuta 1941 lentomestariksi[6].
Jatkosodassa Juutilainen palveli Lentolaivue 24:ssä kesäkuusta 1941 alkaen 8. helmikuuta 1943 saakka lentäen Brewster -hävittäjillä. BW-364 "Oranssi 4" oli hänen nimikkokoneensa, jolla hän ampui alas 28 viholliskonetta. Hänet nimitettiin Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 56 26. huhtikuuta 1942.
Vuonna 1943 hänet siirrettiin vastaperustettuun Lentolaivue 34:ään, joka käytti uusia Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä. Niillä hän saavutti 56 ilmavoittoa. Hänelle myönnettiin toistamiseen 2. luokan Mannerheim-risti 28. kesäkuuta 1944. Juutilainen lensi 437 taistelulentoa, joissa hän sai 94 ilmavoittoa. YLE TV2:n haastattelussa Juutilainen laskeskeli saaneensa todennäköisesti 128 ilmavoittoa.[8]
Juutilaisesta kerrotun tarinan mukaan hänen koneeseensa ei koko sodan aikana ilmataistelussa osunut yhtäkään vihollishävittäjän luotia. Tämä tekisi hänestä ainutlaatuisen maailman hävittäjä-ässien joukossa. Sen sijaan ilmatorjuntatulessa hänen koneensa kärsi vaurioita; vakavin tilanne sattui 12. kesäkuuta 1944 suoritetulla tiedustelulennolla, kun kranaatinsirpale rikkoi Juutilaisen Messerschmitt-hävittäjän moottorin öljyrenkaan ja hän joutui tekemään pakkolaskun Suulajärven lentokentälle.[9][10]
Sodan jälkeen Juutilainen palveli Utin Lentorykmentti 3:ssa vuoteen 1947, jonka jälkeen hän siirtyi ansiolentäjäksi. Hän palasi vielä Ilmavoimiin Lentorykmentti 4:ään syyskuussa 1948, jossa palveli reserviin siirtymiseensä saakka heinäkuussa 1949. Tämän jälkeen hän toimi ansiolentäjänä omalla Karhumäki Karhu 48 -koneellaan vuoteen 1956. Ennen Karhu-konetta Juutilaisella oli ansiolentotoimintaa varten DH Tiger Moth -kaksitaso nelisen vuotta.
Ilmari Juutilainen kuoli Tuusulan terveyskeskuksessa 85-vuotispäivänään 21. helmikuuta 1999.[2] Hänet on haudattu Tuusulan kirkkopihalle.[11]
Hänen entisen kotitalonsa paikalla Lieksan rautatieaseman pihapiirissä on muistomerkki.[12]
Ilmari Juutilaiselle myönnettiin muun muassa seuraavat kunnianosoitukset:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.