Hyvinkää
kaupunki Uudenmaan maakunnassa / From Wikipedia, the free encyclopedia
Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Uudenmaan maakunnan pohjoisosassa. Sen väkiluku on noin 46 900 (2023), ja se on maakunnan viidenneksi suurin kaupunki Helsingin, Espoon, Vantaan ja Porvoon jälkeen. Hyvinkää kuuluu Keski-Uuteenmaahan ja Helsingin seudun kuntiin, ja se sijaitsee Suomen pääradan, valtateiden 3 ja 25, Vantaanjoen sekä Ensimmäisen Salpausselän varrella.
Hyvinkää Hyvinge |
|
---|---|
sijainti | |
Sijainti | 60°37′50″N, 024°51′35″E |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Helsingin seutukunta |
Kuntanumero | 106 |
Hallinnollinen keskus | Hyvinkään keskustaajama |
Perustettu | 1917 |
– kauppalaksi | 1926 |
– kaupungiksi | 1960 |
Kuntaliitokset |
Osa Nurmijärvestä (1925), Hyvinkään mlk (1969) |
Kokonaispinta-ala |
336,77 km² 253:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 322,69 km² |
– sisävesi | 14,08 km² |
Väkiluku |
46 901 23:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 145,3 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 15,1 % |
– 15–64-v. | 62,2 % |
– yli 64-v. | 22,7 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 91,2 % |
– ruotsinkielisiä | 0,9 % |
– muut | 7,8 % |
Kunnallisvero |
7,60 % 274:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Johanna Luukkonen |
Kaupunginvaltuusto | 51 paikkaa |
2021–2025[6] • Kok. • SDP • PS • Vihr. • Vas. • Kesk. • KD |
13 12 11 6 4 3 2 |
www.hyvinkaa.fi | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Hyvinkään kunta itsenäistyi omaksi kunnakseen Hausjärven ja Nurmijärven alueista vuonna 1917, ja sen alue kuuluu historiallisiin Hämeen ja Uudenmaan maakuntiin. Hyvinkään kauppala perustettiin erottamalla 1926 se yhdeksän vuotta aiemmin perustetusta Hyvinkään kunnasta, jonka nimeksi tuli tuolloin Hyvinkään maalaiskunta. Vuonna 1960 Hyvinkäästä tuli yksi Suomen kuudesta ensimmäisestä niin sanotusta uudesta kaupungista, ja vuonna 1969 Hyvinkään maalaiskunta liitettiin Hyvinkään kaupunkiin.
1900-luvun alussa Hyvinkää tunnettiin erityisesti puhtaan ilman sanatoriopaikkakuntana ja taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Tyko Sallisen asuin- ja rauhoittumispaikkana.[7] Sittemmin kaupunki on tunnettu villa- ja nykyään hissi- sekä nosturiteollisuudesta.[8] Kaupunki kuuluu pääradan ”kasvukäytävään”[9] ja on tunnettu rautatiekaupunkina.