Jyväskylän suuralue From Wikipedia, the free encyclopedia
Huhtasuo on Jyväskylän neljäs suuralue. Huhtasuon suuralueeseen kuuluvat Kangasvuoren ja Huhtasuon kaupunginosat sekä eteläinen osa Ankeriasjärven kaupunginosasta.[2] Suuralue on koostuu pääosin 1970-luvulla rakennetuista kerrostaloista, mutta alueella on myös rivi- ja omakotitaloja.[3]
Huhtasuo | |
---|---|
Huhtasuon rakennuksia |
|
Valtio | Suomi |
Maakunta | Keski-Suomi |
Seutukunta | Jyväskylä |
Kaupunki | Jyväskylä |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 5,3[1] km² |
Väkiluku (2022) | 9 588 |
– Väestötiheys | 1 717 as./km² |
Postinumero | 40320, 40340 |
Suuralueella on 9 588 asukasta (joulukuussa 2022)[4] ja sen pinta-ala on 5,3 neliökilometriä.[1]
Vuonna 1935 taimitarha aloitti toimintansa silloin vielä asumattomalla Huhtasuon alueella. Taimitarhan viereen avattiin Sotateknillinen varikko vuonna 1944.[5] 1950-luvulla alettiin rakentaa Kangasvuoren psykiatrista sairaalaa,[6] ja vuonna 1958 valmistuivat vanha sairaalarakennus sekä lääkärin ja työntekijöiden asuinrakennukset.[5]
Kangasvuoren asemakaava hyväksytiin vuonna 1963, ja se on suuralueen ensimmäisenä valmistunut asuinalue.[7] Sinne rakennettiin kerrostalojen lisäksi rivi- ja pientaloja 1960–1970-lukujen aikana.[6] Huhtasuon kaupunginosan rakentaminen alkoi vuonna 1971 Kangaslammen asuinalueesta,[8] jonka ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 1972.[9] Teknillisen varikon rakennukset purettiin ja pian alkoi Varikon ja Sulku-Kaakolammen asuinalueiden rakentaminen. Sulku-Kaakkolampi rakennettiin pääosin vuosien 1972–1978 aikana. Kangasvuoreen rakennettiin Pupuhuhdan lähiö, jonka rakennuskanta valmistui suurimmalta osin vuosien 1974–1979 aikana.[8] 1970-luvun rakennuskanta koostui lähinnä elementtikerrostaloista,[6] mutta Kaakkolammelle rakennettiin myös pientaloja.[10]
Vuonna 1971 Kangasvuoressa valmistui koulu, joka järjesti opetusta luokille 1–2. Vuonna 1975 Huhtasuon kaupunginosaan valmistui ala-aste.[11] 1980-luvulla suuralueella toiminnassa olivat Huhtasuon, Kangasvuoren ja Pupuhuhdan ala-asteet sekä Huhtaharjun yläaste ja Huhtarinteen erityiskoulu. Myös päiväkotitoimintaa otettiin käyttöön muun muassa Pupuhuhdassa ja Kangasvuoren koulun tiloissa.[12]
Suomen ensimmäinen Prisma-marketti avattiin Kangasvuoreen kuuluvalle Seppälän alueelle vuonna 1972.[13] Huhtasuon kaupunginosan ensimmäinen liikekeskus avattiin Kangaslammelle vuonna 1973.[10][8] Vuonna 1979 valmistui Huhtakeskuksen ostoskeskus, joka suunniteltiin sitä ympäröivien asumalähiöiden palvelukeskukseksi.[7][6] Huhtakeskuksen pienalueella sijaitseva Huhtasuon kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1986.[14] Huhtakeskuksen ostoskeskuksen laajennusosa valmistui vuonna 1988.[6]
Huhtasuon suuralueelle oli kehittynyt negatiivinen maine ja alueella oli paljon työttömyyttä, joten vuonna 1997 järjestettiin Huhtasuo 2000 -hanke, jolla aluetta pyrittiin kehittämään.[15][16] Vastaavanlainen hanke oli toteutettu Huhtasuolla jo aiemminkin.[15]
1990-luvulla Huhtasuolle alettiin rakentaa huomattavasti enemmän rivi- ja pientalovaltaista rakennuskantaa. Kehittyi uusia asuinalueita, kuten Kangasvuoreen kuuluva Rasinrinne. 2000-luvulla aloitettiin kaavoittaa Pysäkkivuoren asuinaluetta, joka liitettiin Huhtasuon kaupunginosaan vuonna 2009.[17]
Vuonna 2002 Kangasvuoren ostoskeskus tuhoutui tulipalossa. Tutkinnanjohtajan mukaan tulipalo sytytettiin tahallisesti.[18]
Vuosien 2013–2015 aikana Huhtasuolla toteutettiin Hyvinvointia Huhtasuolle -hanke, jolla pyrittiin kehittämään alueen asukkaiden hyvinvointia.[19] Hankkeen kanssa yhteistyössä Huhtasuolla järjestettiin myös lähiliikunnan palveluketjun kehittämishanke vuosina 2013–2016.[20]
Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun koulu ja Huhtarinteen erityiskoulu purettiin 2010-luvulla.[12] Vuonna 2015 otettiin käyttöön Huhtasuon yhtenäiskoulu.[21] Kangasvuoressa toimi päiväkoti, joka purettiin vuonna 2017.[22] Sen tilalle rakennettiin päiväkotikoulu, joka otettiin käyttöön vuonna 2019.[23][24]
Huhtasuon asuntokannasta kerrostalohuoneistojen osuus oli 85,4% vuonna 2022. 1–2 huoneen asuntojen osuus oli 62,2%. Asuntokannasta vuokra-huoneistoja oli 56,4%.[4]
Huhtasuon työllisten osuus oli 54,5% vuonna 2021. Työttömyysaste oli 24,2%, joka oli koko kaupungin korkein. Keskitulot olivat matalammat kuin muilla suuralueilla.[4]
Huhtasuon väestöstä 16–64-vuotiaita oli 64,7% vuonna 2022. Vieraskielisiä oli 17,6%. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 21,3% vuonna 2021.[4]
Vuonna 2021 Huhtasuon väestön perheistä lapsiperheitä oli 39,4%. Yksinhuoltajaperheiden osuus oli 34,2%. Asuntokunnista yksinasuvia oli 57,6%.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.