Honda Motor Company, Ltd. (jap. 本田技研工業株式会社, Honda Giken Kōgyō Kabushiki-gaisha) on japanilainen autojen ja moottoripyörien valmistaja. Lisäksi valikoimiin kuuluvat mönkijät, generaattorit, perämoottorit, ruohonleikkurit ja puutarhavälineet.
| Honda Motor Company, Ltd. | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | The Power of Dreams |
| Yritysmuoto | Pörssiyhtiö |
| Osake |
TYO: 7267 NYSE: HMC |
| ISIN | JP3854600008 |
| Perustettu | 24. syyskuuta 1948 |
| Perustaja |
Soichiro Honda Takeo Fujisawa |
| Toimitusjohtaja | Takahiro Hachigo |
| Puheenjohtaja | Toshiaki Mikoshib |
| Kotipaikka | Minato, Tokio, Japani |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen |
| Toimiala |
Autoteollisuus Ilmailu Telematiikka |
| Tuotteet |
Autot Moottoripyörät Skootterit Sähkögeneraattorit Vesipumput Puutarhatyökalut ja varusteet Puutarhajyrsimet Perämoottorit Robotiikka |
| Liikevoitto |
 544,8 miljardia ¥ (2013) |
| Nettotulos |
367,1 miljardia ¥ (2013) |
| Henkilöstö | 179 060 (2012) |
| Kotisivu |
global |
Honda oli vuonna 2015 maailman suurin moottorinvalmistaja.[1] Se valmistaa joka vuosi noin 14 miljoonaa polttomoottoria. Toisaalta Honda lopetti polttomoottoristen autojen markkinoinnin Euroopassa jo 2022 ja aikoo lopettaa niiden tuotannon vuoteen 2040 mennessä[2][3] Bensiinikäyttöisten puutarhakoneiden tuotannon se lopetti 2024[4].
Soichiro Honda aloitti valmistamalla männänrenkaita marraskuussa 1937. Pian hänestä tuli Toyotan alihankkija. Sen jälkeen Honda laajensi muihin moottorin osiin ja jopa lentokoneen potkureihin.[6]
Toisen maailmansodan jälkeen Soichiro Honda saavutti etulyöntiaseman Japanin markkinoilla. Hän suunnitteli ja valmisti ensin puuöljyllä toimivan mopedin, sitten itse suunnittelemansa kaksitahtimoottoriversion ja lopulta nelitahtisen moottoripyörän.[6]
1960-luvulla Honda valloitti suurimman osan maailmanmarkkinoista. 1980-luvulla Honda hallitsi 60 % maailman moottoripyörämarkkinoista ja 1990-luvulla tehtaat tuottivat kolme miljoonaa moottoripyörää vuodessa.[6]
Honda aloitti autojen valmistamisen Japanin markkinoille 1960. Kansainväliseen moottoriurheiluun osallistumisesta huolimatta Hondalla oli suuria vaikeuksia myydä autoja Yhdysvaltoihin. Hondan pienet autot eivät saaneet tarvittavaa huomiota amerikkalaisilta ostajilta.lähde?
Vuonna 1972 Honda sai jalan ovenväliin amerikkalaisille markkinoille uudella Civicillä, joka oli suurempi kuin aikaisemmat mallit, mutta silti selvästi pienempi verrattuna tyypilliseen amerikkalaiseen autoon. Civicin etuna oli myös se, että se täytti uudet yhdysvaltalaiset päästönormit ilman katalysaattoria, kun sen kilpailijat joutuivat lisäämään autoihinsa hintoja nostaneen katalysaattorin.[6]
Vuonna 1976 Accord oli heti suosiossa ja Honda löysi markkinaraon Yhdysvalloissa.
Vuonna 1982 Honda oli ensimmäinen japanilainen autonvalmistaja Yhdysvalloissa, Honda of America aloitti autojen valmistuksen ja Japanista tuotiin uusia malleja: Prelude sekä Accordin ja Vigorin viistoperämallit.
Vuonna 1989 Honda lanseerasi VTEC-järjestelmän moottoreihinsa. Nykyisin tämä tekniikka on vakiona suurimmassa osassa Hondan autoja.
Yhtiö alkoi vuonna 1996 kehittää HondaJet-lentokonetta.
Vuonna 2004 yritys alkoi valmistaa dieselmoottoreita, jotka ovat hiljaisia eivätkä tarvitse erilaisia suodattimia läpäistäkseen päästöstandardit.lähde?
Vuonna 2015 Honda osoittautui yhdeksi monista autonvalmistajista, joiden dieselautojen päästöt olivat realistisimmissa ajotesteissä suuremmat kuin laboratoriotesteissä, mutta laittomasta toiminnasta ei ollut mitään todisteita.[7]
Helmikuussa 2019 Honda ilmoitti sulkevansa Britannian Swindonissa sijaitsevan autotehtaansa, mikä merkitsi irtisanomista noin 3 500 työntekijälle. Hondan mukaan päätös ei liittynyt brexitiin eli Britannian eroon Euroopan unionista.[8]
Lokakuussa 2019 Honda ja Hitachi ilmoittivat tytäryhtiöiden yhdistämisestä Hitachi Automotiveen, josta sekä Hitachi että Honda omistavat osuuden.[9]
Vuoden 2021 huhtikuussa Honda ilmoitti että Hondan tähtäimessä on myydä vuoteen 2040 mennessä enää pelkästään sähköautoja.[10]
Lokakuussa 2023 Honda ja General Motors kertoivat, että suunniteltu yhteistyö sähköautojen valmistuksessa on peruttu. Aiemmin kerrottiin, että Honda alkaisi valmistaa sähköautoja, jotka käyttäisivät General Motorsin Ultium-akkuja ja ensimmäiset autot julkaistaisiin vuonna 2027. Yhteisessä lausunnossa Honda ja GM kertoivat, että markkinat olisivat vaikeita edullisille sähköautoille ja yritykset etsivät ratkaisua erillään. GM julkaisi LG Chemin kanssa kehitetyt litium-ioni -tekniikkaan perustuvat Ultium-akut vuonna 2020 ja niiden piti olla valmiita sarjatuotantoon, mutta GM:llä ja LG Chemillä on ollut tässä vaikeuksia.[11]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Helsinkiläinen Oy Otto Brandt Ab aloitti Honda-moottoripyörien tuonnin Suomeen vuonna 1960. Autojen tuonnin aloitti sama yrittäjä viisi vuotta myöhemmin, samoihin aikoihin monen muun japanilaismerkin Suomeen tulon kanssa. Ensimmäiset Suomeen saadut Hondan automallit olivat muutamina yksittäiskappaleina tuodut S600- ja S800-urheiluautot. Vuonna 1968 Hondan maahantuonti siirtyi Berner Oy:lle ja markkinoille tulivat pikkuautot N360 ja N600.[12] Vuoden 1969 lopussa Honda-autoja oli Suomen ajoneuvorekisterissä vain 321 kappaletta – vähemmän kuin esimerkiksi itäsaksalaista Ifaa, jonka tuotanto oli lopetettu jo kauan aiemmin –, mutta kymmenen vuotta myöhemmin jo liki 4 000 autoa. Vuonna 1973 alkoi Honda Monkey-mopon tuonti saman yrityksen puolesta. Vuonna 1976 Hondan autojen maahantuonti siirtyi Oy Veho Ab:lle,[13] kunnes Honda alkoi vuonna 2000 huolehtia maahantuonnista itse Vehon säilyessä jälleenmyyjänä[14]. Vuonna 2017 Hondan Suomeen tuonti siirtyi tanskalaisen Nic. Christiansen Groupin tytäryhtiölle nimeltä NCG Import Finland Oy Ab[15].
Hondan ensimmäisiä Suomessa myytyjä malleja N360, N600, S600 ja S800 oli vuoden 1999 lopussa rekisteröitynä vielä yhteensä yhdeksän. Kaikkiaan Hondia oli henkilöautorekisterissä tuolloin 57 074, mikä teki siitä Suomen 13. yleisimmän henkilöautomerkin. Eniten rekisteröityjä Hondan henkilöautomalleja vuoden 1999 lopussa olivat Civic (32 412 kpl) ja Accord (20 550 kpl).[16]
- Katso myös: Honda Formula 1 -sarjassa
Hondan perustaja Sōichirō Honda oli kilpa-ajaja itsekin. Vuonna 1959 Honda saapui viiden moottoripyörän kanssa Isle of Man -kisaan, maailman arvostetuimpaan moottoripyöräkilpailuun. Pyörän alusta saatiin toimimaan kunnolla vasta vuonna 1961, jolloin Mike Hailwood saavutti ensimmäiset voitot 125 ja 250 cc -luokissa.
Hondan talli yllätti osallistumalla Formula 1 -kisaan vuonna 1964, vain kolme vuotta ensimmäisen autonsa valmistuksen jälkeen. Yhtiö aloitti RA271-auton suunnittelun vuonna 1962, säikäyttäen eurooppalaiset Formula 1 -tallit kokonaan japanilaisella tehdastallilla (pois lukien yhdysvaltalaiset kuljettajat Ronnie Bucknum ja Richie Ginther). Huolta herätti erityisesti se, että Honda rakensi oman moottorin ja alustan, kun aikaisemmin vain Ferrari oli pystynyt samaan. Toisella kilpailukaudellaan Honda saavutti ensimmäisen palkintokorokepaikkansa, kun Ginther voitti Meksikon GP:n RA272-autolla. Vuonna 1966 Honda osallistui vain muutamaan kisaan, mutta seuraavana kautena 1967 Honda pääsi juhlimaan taas voittoa, kun John Surtees ajoi Italian GP:n voittoon RA300-autolla. Vuonna 1968 Jo Schlesser kuoli Ranskan GP:ssä. Tämä murhenäytelmä yhdistettynä yhtiön kaupallisiin vaikeuksiin myydä autoja Yhdysvalloissa sai Hondan vetäytymään kansainvälisestä moottoriurheilusta tuona vuonna.
Honda palasi Formula 1 -sarjaan vuonna 1983 moottorivalmistajana, ja pysyi mukana vuoden 1992 loppuun asti, tehden yhteistyötä muun muassa Williamsin, Lotuksen, McLarenin ja Tyrrellin kanssa. Keke Rosberg toi Hondalle paluunsa jälkeen ensimmäisen voiton Dallasin GP:ssä vuonna 1984. Valtakautensa huipulla Honda voitti kuusi peräkkäistä valmistajien maailmanmestaruutta vuosina 1986–1991 Williamsin ja McLarenin kanssa, ja Nelson Piquet, Ayrton Senna ja Alain Prost voittivat Hondan moottoreilla viisi peräkkäistä kuljettajien maailmanmestaruutta vuosina 1987–1991.[17] Erityisen ylivoimainen Honda oli kaudella 1988, kun McLaren-Hondat voittivat 16:sta kilpailusta uskomattomat 15.
Honda palasi takaisin F1-sarjaan vuonna 2000, valmistamalla moottorit BAR:lle. Muutaman raskaan vuoden jälkeen he saavuttivat kaudella 2004 valmistajien MM-sarjassa toisen sijan. Vuoden 2005 lopussa Honda osti BAR-tallin, ja vuodesta 2006 alkaen Honda kilpaili jälleen Formula 1:ssä omalla tallillaan. Kaudella 2006 Jenson Button voitti Unkarin GP:n, mutta joulukuun alussa 2008 Honda ilmoitti jättävänsä Formula 1:set maailman taloustilanteen heikkenemisen takia.[18]
Honda palasi Formula 1-sarjaan McLarenin moottorintoimittajaksi kaudesta 2015 eteenpäin.[19][20] McLaren ja Honda eivät saaneet yhteistyötä kuitenkaan toimimaan ja Honda lopetti moottorin valmistuksen McLarenille kaudeksi 2017. Kaudella 2018 Honda aloitti yhteistyön Toro Rosson kanssa, ja kaudella 2019 Honda alkoi työskentelemään myös Red Bullin kanssa. Kausi 2019 toikin Hondalle sen ensimmäiset voitot paluunsa jälkeen, kun Max Verstappen voitti kolme kisaa.
- Honda Accord
- Honda Airwave
- Honda Avancier
- Honda City
- Honda Civic
- Honda Crider
- Honda Crosstour
- Honda CR-V
- Honda CR-Z
- Honda Clarity Fuel Cell
- Honda e
- Honda Elysion
- Honda Jade
- Honda Fit/Jazz
- Honda Fit Shuttle
- Honda FR-V
- Honda Greitz
- Honda HR-V
- Honda Insight
- Honda Legend
- Honda NSX
- Honda Odyssey
- Honda Pilot
- Honda Prelude
- Honda Ridgeline
- Honda Shuttle
- Honda Sprior
- Honda Vigor
- Honda WR-V
- Honda XR-V
- Honda CA Rebel 125
- Honda CA Rebel 250
- Honda CB -sarja
- Honda CB Hornet -sarja
- Honda CB1000R
- Honda CBR -sarja
- Honda CM -sarja
- Honda CRM 125R
- Honda CX -sarja
- Honda Dax
- Honda F6 C Valkyrie
- Honda FT
- Honda GL sarja (Goldwing)
- Honda Hawk GT NT650
- Honda MBX 125F
- Honda NR 500
- Honda MTX
- Honda NS 125R
- Honda NSR -sarja
- Honda NX -sarja (Dominator 650)
- Honda Phantom 200
- Honda RC211V
- Honda ST -sarja
- Honda VF/VFR -sarja
- Honda VFR750F RC24
- Honda VT -sarja
- Honda VTR -sarja
- Honda VTX -sarja
- Honda Wave
- Honda XL -sarja
- Honda XR -sarja
- Honda XRV750
- Honda TT VFX-9 -sarja
- CRF50F
- CRF70F
- CRF80F
- CRF100F
- CRF150R
- CRF230F
- CRF250X
- CRF250R
- CRF450X
- CRF450R
- CRM 125R
- MTX 125R
- XR250R
- XR650L
- XR400R
- XR650R
- CR500AFX
- CR500R
- CRF450R
- CR250R
- CRF250R
- CR125R
- CRF150RB
- CR80R
- CR80R2
- CR85R
- CR85RB
- CR85R Expert
- Elite 80
- Express
- Metropolitan
- Metropolitan II
- Honda NH
- Ruckus
- Reflex
- Reflex ABS
- SFX
- Silver Wing
- Silver Wing ABS
- X8R-S/X
- Honda Ape
- Honda Charly
- Honda CRM
- Honda Gorilla
- Honda Monkey R
- Honda Monkey
- Honda PX
- Honda ZB50
Honda on ensimmäinen merkittävä nelitahtiperämoottorien valmistaja.
- BF 2.3
- BF 5
- BF 6
- BF 8
- BF 10
- BF 15
- BF 20
- BF 30
- BF 40
- BF 50
- BF 75
- BF 90
- BF 115
- BF 135
- BF 150
- BF 200
- BF 225
- T20-SE
- T25-SE
- T25-AE
- T30-AE
- T35-AE
- T40-AE
- T24-IE
- T27-IE
- T32-IE
- T38-IE
- Honda Formula 1 -sarjassa
- Hero MotoCorp, (kappalemääräisesti) maailman suurin kaksipyöräisten moottoriajoneuvojen valmistajayhtiö Intiassa, aiempi Hero Honda Motors
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
