Holmenkollbakken
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Holmenkollbakken on hyppyrimäki Holmenkollenilla Oslossa Norjassa.
Holmenkollbakken | |
---|---|
Sijainti | |
Paikkakunta | Oslo, Norja |
Katsomopaikat | 30 000 |
Koordinaatit | |
Avattu | 31.1.1892 |
Remontoitu | 1894, 1904, 1907, 1910, 1914, 1928, 1939, 1945, 1950, 1963, 1980, 1992, 2008–2010 |
Muut mäet | Midtstubakken |
Seura | Skiforeningen |
Rakenne | |
K-piste | 120 metriä |
Mäkikoko | 134 metriä |
Mäkiennätys |
144,0 metriä Robert Johansson (9.3.2019) |
Naisten mäkiennätys |
137,5 metriä Sara Takanashi (4.2.2016) |
Muovitus | Ei |
Tornin korkeus | 60 m |
Vauhtimäen pituus | 89,74 m |
Vauhtimäen kulma | 36° |
Keulan pituus | 6,6 m |
Keulan korkeus | 3 m |
Keulan kulma | 11° |
Alastulorinteen kulma | 33,2° |
Holmenkollbakkenissa sijaitsee maailman vanhin hiihtomuseo. Hiihtomuseo avattiin vuonna 1932 ja vuonna 1966 se siirrettiin hyppyrimäen sisätiloihin. Holmenkollenin alueella vierailee vuosittain 1,2 miljoonaa kävijää.
Ensimmäinen hyppyrimäki paikalle rakennettiin vuonna 1892 ja se avattiin 31. tammikuuta 1892. Avajaiskilpailua oli katsomassa 20 000 ihmistä. Vuodesta 1892 asti lähes joka vuosi on järjestetty perinteiset Holmenkollenin hiihtofestivaalit, mäkihyppy oli ensimmäisen kerran virallisena kilpailuna vasta vuonna 1933, yhdistetyn ollessa tärkein kilpailu vuodesta 1892 asti.
Mäkihypyn kehittyessä Holmenkollbakkenia on remontoitu useita kertoja, ensimmäisen kerran vuonna 1904, kun vuosittain lumesta rakennettu hyppyrin keula korvattiin kivirakennelmalla. Ensimmäinen torni rakennettiin puusta vuonna 1914. Vuonna 1928 se korvattiin uudella 19 metriä korkealla tornilla, samalla alastulorinnettä laajennettiin ja siihen asennettiin viemäröinti. Remontin jälkeen Holmenkollbakkenissa järjestettiin vuoden 1930 hiihdon maailmanmestaruuskilpailut. Vuonna 1939 puinen torni korvattiin uudella betonirakenteisella tornilla.
Toinen maailmansota keskeytti kilpailujen järjestämisen kuudeksi vuodeksi. Ensimmäistä kilpailua toisen maailmansodan jälkeen tuli seuraamaan 106 000 katsojaa, yksi katsojista oli Norjan kuningas Haakon VII. Vuoden 1952 talviolympialaisia varten betonipilareiden varaan rakennettiin uusi torni ja symmetrinen katsomo alastulorinteen molemmille puolille. Vuonna 1963 hyppyrimäkeä modernisoitiin vuoden 1966 hiihdon MM-kilpailuja varten. Ennen vuoden 1982 hiihdon MM-kilpailuja koko alue mukaan lukien Holmenkollbakken uusittiin täysin. Uudessa K90 Holmenkollbakkenissa oli hyppääjien lämmittelyhuone nimeltään ”Diamond” tornin huipulla. Vuoden 1992 remontissa hyppyrimäen K-pistettä siirrettiin 90 metristä 115 metriin.
Ennen vuoden 2011 hiihdon MM-kilpailuja koko alue mukaan lukien Holmenkollbakken uusittiin täysin. Vanhan hyppyrimäen purkaminen aloitettiin lokakuussa 2008, jonka kriittiset pisteet olivat K115 HS128.[1] Vanhan tornin huipulla sijainnut urheilijoiden lämmittelyhuone on nykyisin käytössä läheisellä Midtstulia rekruttanlegg -stadionilla. Uuden hyppyrimäen rakennustyöt aloitettiin 17. lokakuuta 2008, hyppyrimäen suunnitteli JDS Architects -yritys. Tilalle rakennetun uuden hyppyrimäen virallisia avajaisia vietettiin 3. maaliskuuta 2010. Avajaisia oli katsomassa 7 000 ihmistä ja avajaishypyn suoritti Anette Sagen. Uusi K120 HS134 Holmenkollbakken oli näin ollen valmis vuoden 2011 hiihdon MM-kilpailuja varten.
Talviolympialaisissa 1952 mäkihyppykilpailun voitti norjalainen Arnfinn Bergmann.
Mäkihypyn maailmanmestaruuden ovat voittaneet vuonna 1930 norjalainen Gunnar Andersen ja vuonna 1966 norjalainen Bjørn Wirkola. Vuoden 1982 maailmanmestaruudet suurmäessä voitti Matti Nykänen ja joukkuekilpailun voitti Norja joukkueella Johan Sætre, Per Bergerud, Ole Bremseth ja Olav Hansson. Vuoden 2011 maailmanmestaruudet suurmäessä voitti itävaltalainen Gregor Schlierenzauer ja joukkuekilpailun voitti Itävalta joukkueella Gregor Schlierenzauer, Martin Koch, Andreas Kofler ja Thomas Morgenstern.
Virallisen mäkiennätyksen 144,0 metriä on hypännyt Robert Johansson.
Vanhan Holmenkollbakkenin virallisen mäkiennätyksen 134,0 metriä hyppäsi Andreas Widhölzl, epävirallisen mäkiennätyksen 136,0 metriä hyppäsi Tommy Ingebrigtsen.[2]
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
1892 | Arne Ustvedt | 21,5 m | Holmenkollenin hiihtofestivaalit | |
1893 | Ingemann Sverre | 22,0 m | ||
1894 | Jonas Holmen | 22,5 m | ||
Iver Dahl | 23,0 m | |||
1896 | Kristian Tandberg | 24,0 m | ||
Cato Aall | 24,5 m | |||
1897 | Eivind Roll | 25,0 m | ||
Morten Hansen | 25,5 m | |||
1902 | Reidar Gjølme | 29,5 m | Luonnonmäen mäkiennätys | |
1909 | Leif Berg | 31,0 m | ||
1911 | Tore Viker | 33,0 m | 2. mäen mäkiennätys | |
1914 | Paul Braathen | 33,5 m | ||
Johannes Thomassen | 34,0 m | |||
Ole Grimsby | 35,0 m | |||
1917 | Gregorius Gravli | 35,5 m | ||
Hans Olsen Oset | 36,0 m | |||
Inge Roll | 37,5 m | |||
1918 | Ivar S. Dahl | 38,0 m | ||
Josef Henriksen | 42,0 m | |||
1922 | Narve Bonna | 43,5 m | ||
Jacob Tullin Thams | 46,0 m | Puisen mäen mäkiennätys | ||
1928 | Harald Sørensen | 47,0 m | ||
Hans Vinjarengen | 47,5 m | |||
Alf Andersen | 48,0 m | |||
1929 | Roar Hellum | 48,5 m | ||
Bjarne Rosén | 49,5 m | |||
Arvid Smedsrud | 50,0 m | |||
1930 | Olav Ulland | 50,5 m | ||
Knut Kobberstad | 51,0 m | |||
Reidar Andersen | 52,0 m | |||
1938 | Trygve Gundersen | 54,5 m | 2. puisen mäen mäkiennätys | |
1939 | Harry Lagert | 55,0 m | ||
Torstein Skinnarland | 57,0 m | |||
Ole Jansen | 58,0 m | |||
Magnar Fosseide | ||||
Tore Fossbekk | 59,0 m | |||
Einar Burdal | 59,5 m | |||
Sven Selånger | 62,0 m | |||
1940 | Reidar Karlsen | 65,5 m | ||
Sigurd Haanes | 66,0 m | |||
Jens Østby | 68,0 m | |||
Kolbjørn Skjæveland | 68,5 m | |||
1947 | Olav Stavik | 70,0 m | ||
Hans Kaarstein | 71,0 m | 1939 rakennetun mäen ennätys | ||
1959 | Otto Leodolter | 71,5 m | ||
1962 | Tormod Knutsen | 73,5 m | ||
Yosuke Eto | 78,0 m | |||
Toralf Engan | 78,5 m | |||
80,5 m | 1950 rakennetun mäen ennätys | |||
1963 | Gene Kotlarek | 81,5 m | ||
Torbjørn Yggeseth | 84,5 m | |||
1964 | Veikko Kankkonen | 85,0 m | ||
87,0 m | ||||
1965 | Lars Grini | 89,0 m | ||
1968 | Gjert Andersen | |||
Bjørn Wirkola | 91,0 m | |||
1969 | Topi Mattila | 92,0 m | ||
1976 | Karl Schnabl | 96,5 m | ||
1977 | Thomas Meisinger | 98,5 m | 1963 rakennetun mäen ennätys | |
1980 | Tom Levorstad | 105,0 m | ||
Ole Bremseth | 108,5 m | |||
15.3.1981 | Primož Ulaga | 109,5 m | Maailmancup | |
1985 | Heiko Hunger | 110,5 m | K90-mäen mäkiennätys | |
1992 | Jon Inge Kjørum | 113,5 m | ||
Steinar Solhaug | 114,5 m | |||
15.1.1994 | Mario Stecher | 126,5 m | Yhdistetyn maailmancup | |
1997 | Håvard Lie | 127,0 m | ||
1999 | Olav Magne Dønnem | 131,0 m | ||
12.3.2000 | Sven Hannawald | 132,5 m | Maailmancup | |
13.3.2005 | Andreas Widhölzl | 134,0 m | Maailmancup | HS128-mäen mäkiennätys |
25.1.2006 | Tommy Ingebrigtsen | 136,0 m | Norjan mestaruuskilpailut 2006 | HS128-mäen pisin hyppy |
3.3.2010 | Rune Velta | 141,0 m | Avajaiset | |
13.3.2010 | Olli Muotka | 134,5 m | Maailmancup | |
David Zauner | 136,5 m | |||
14.3.2010 | Adam Małysz | 142,0 m | ||
Bjørn Einar Romøren | 137,0 m | |||
Andreas Kofler | 139,5 m | |||
8.2.2011 | Anders Jacobsen | 142,5 m | Norjan mestaruuskilpailut 2011 | |
5.3.2011 | Andreas Kofler | 141,0 m | MM-kilpailut 2011 | |
9.3.2019 | Robert Johansson | 144,0 m | Maailmancup |
Naisten mäkiennätyksen 137,5 metriä on hypännyt Sara Takanashi, epävirallisen mäkiennätyksen 140,0 metriä on hypännyt Maren Lundby.
Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
---|---|---|---|---|
1931 | Johanne Kolstad | 31,0 m | [3] | |
2000 | Helena Olsson | 101,0 m | ||
2001 | Daniela Iraschko | 110,0 m | ||
2002 | Helena Olsson | 110,5 m | [4] | |
Anette Sagen | 116,0 m | |||
9.3.2003 | 123,0 m | |||
1.2.2004 | 127,5 m | |||
12.3.2005 | 128,0 m | Continental Cup | ||
25.1.2006 | 131,0 m | Norjan mestaruuskilpailut 2006 | HS128-mäen mäkiennätys | |
3.3.2010 | 106,5 m | Avajaiset | Avajaishyppy | |
17.3.2013 | Sarah Hendrickson | 133,5 m | Maailmancup | |
Sara Takanashi | 134,0 m | |||
3.2.2016 | 137,0 m | Maailmancup | ||
Maren Lundby | 140,0 m | |||
4.2.2016 | 136,5 m | |||
Sara Takanashi | 137,5 m |
Holmenkollbakken | |
---|---|
Paikkakunta: | Oslo, Norja |
Talviurheilukeskus: | Holmenkollen nasjonalanlegg |
Vuori: | Gratishaugen[5] |
Kaupunkiparipujottelu | |
Pituus: | 180 m |
1. MC-kilpailu: | 1.1.2018 |
Holmenkollbakkenin vastamäessä on järjestetty 1. tammikuuta 2018 ja 2019 alppihiihdon maailmancupin kaupunkiparipujottelukilpailut.[6][7]
Vuonna 2018 miesten kilpailun voitti ruotsalainen André Myhrer ja naisten kilpailun yhdysvaltalainen Mikaela Shiffrin. Vuonna 2019 kilpailun voittivat Marco Schwarz ja Petra Vlhová.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.