Hirvas (Karjalan tasavalta)
From Wikipedia, the free encyclopedia
Hirvas[1][2] (ven. Ги́рвас, Girvas) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Kontupohjan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Suunujoen ja Pionernyi-kanavan rannalla 53 kilometriä Kontupohjasta luoteeseen.[3] Taajamassa on 1 200 ja kunnassa 1 800 asukasta (vuonna 2012)[4].
| Hirvas Гирвас, Girvas |
|
|---|---|
 Päljärven vesivoimala |
|
  Hirvas |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Kontupohjan piiri |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | taajama |
| – Hallinnon tyyppi | maalaiskunta |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 1 955,3 km² |
| Väkiluku (2012) | 1 800 |
| Aikavyöhyke | UTC+3 (MSK) |
.svg)
Hirvaksen kunnan pinta-ala on 1 955,3 neliökilometriä[5]. Se rajoittuu koillisessa Kontupohjan piirin Käppäselän, kaakossa Tedjärven ja etelässä Kentjärven ja Petrovskin kuntiin sekä lännessä Suojärven piirin Naistenjärven ja luoteessa Porajärven kuntiin[6]. Pinta-alasta 79,6 % on metsää ja 18,8 % vesistöjä[7].
Seudun maisemaa leimaavat luoteis-kaakkoissuunnassa kohoavat harjut, joiden välissä on järviä, jokia ja soita. Tärkeimmät joet ovat Suunujoki, Semsjoki (ven. Semtša), Bolšaja Vinka ja Talpus. Järviä ovat Sandaljärvi, Päljärvi, Suunujärvi, Lavalampi, Kuivajärvi (Suhoje), Kodanlampi ja Elmus.[8] Kunnan alueella sijaitsee kolme luonnonmuistomerkkeinä suojeltua suoaluetta[9].
Keskustaajaman lisäksi kuntaan kuuluvat Raiguban ja Elmuksen asutukset sekä Antipinskajan, Jouhojan (ven. Jevhoja), Jyrkänmäen (Jurkostrov), Juustjärven, Tiutian, Koikarin, Lintujärven, Lismajärven (Ližmozero), Pyhäniemen, Sagarvojan (Krasnaja Retška), Sununsuun (Ussuna) ja Valkeamäen (Belaja Gora) kylät[10]. Sadan–kahdensadan asukkaan keskuksia ovat Tiutia, Jyrkänmäki ja Elmus[4]. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 68 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 22 % karjalaisia, 4 % valkovenäläisiä, 1 % ukrainalaisia ja 1 % suomalaisia[11].
Seudun kanta-asukkaat ovat pääosin lyydiläisiä,[12] osin varsinaiskarjalaisia, aunuksenkarjalaisia ja venäläisiä[13]. Lintujärvi oli 1500–1600-luvuilla eteläisimmän Lapin pogostan keskus.[14]. Tiutia on kuuluisa marmorilouhoksistaan[15].
Hirvaksen taajama on syntynyt vuonna 1931 Kontupohjan vesivoimalaan kuuluvan padon ja siihen liittyvän uittokourun rakentamisen yhteydessä. Vuodesta 1940 lähtien siellä toimi sotilaslentokenttä.[3] Jatkosodassa vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä. Neuvostoaikana Hirvaksella oli kaupunkimaisen taajaman status (vuodesta 1950)[16].
Kunnan kautta kulkee Pietarin ja Murmanskin välinen valtatie M18 sekä Kontupohjan, Juustjärven, Porajärven ja Suojärven välinen maantie. Hirvakseen johtaa maantie Suojun asemalta.[7] Taajamasta ja kylistä on linja-autoyhteydet Kontupohjaan[17].
Talous perustuu kaivosteollisuuteen ja sähköntuotantoon. Tärkeimmät yritykset ovat liuskekiveä louhiva Karelmineral ja Päläjärven vesivoimalaitos. Maataloutta edustavat Kontupohjan maatalousyrityksen kolme karjatilaa, kahdeksan yksityistilaa, kolme kalanviljelylaitosta, kaksi mehiläistarhaa sekä asukkaiden palstaviljelmät.[18]
Keskustaajaman palveluihin kuuluu kaksi lastentarhaa, keskikoulu, kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus, kirjasto, pieni poliklinikka, yleinen sauna, posti, pankki, joukko kauppoja ja leipomo. Eräitä palveluja on myös Tiutiassa ja Jyrkänmäessä.[19] Hirvaksessa on vuonna 2007 valmistunut ortodoksinen kirkko[3].
Seudulta on löydetty lukuisia muinaisia asuinpaikkoja. Jyrkänmäen, Lismajärven Suurisaaren ja Pienisaaren sekä Niinisaaren kylillä on historiallisen asutuksen status. Rakennusmuistomerkkejä ovat Niinisaaren, Sununsuun ja Valkeamäen kirkot, Jorššin ja Lismajärven Pienisaaren tsasounat sekä Suurisaaren vanhat asuintalot. Niinisaaren vuonna 1620 rakennettu puukirkko on valtakunnallinen suojelukohde. Historiallisiin kohteisiin kuuluvat Pienisaaren karsikkometsä, Valkeamäen marmorilouhos sekä Venäjän kansalaissodassa ja toisessa maailmansodassa kaatuneiden hautapaikat.[20] Muita nähtävyyksiä ovat Suunujoen kanjoni ja Hirvaksen hylätty lentokenttä[21]. Nautjärven (ven. Navdozero) rannalla on kalastus- ja metsästysmaja[22]. Läheisyydessä sijaitsevat korkea Porokoski sekä myös Hirvas-niminen koski että sen läheinen tulivuoripuisto[23]. .
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
