Havukoski
Vantaan kaupunginosa From Wikipedia, the free encyclopedia
Havukoski on Vantaan itäosassa, Koivukylän suuralueella ja pääradan varrella sijaitseva noin kahdeksan tuhannen asukkaan kaupunginosa. Se rajoittuu lännessä päärataan, pohjoisessa Rekolaan, idässä Keravanjokeen ja etelässä Rekolanojaan.[5][6] Etäisyys Tikkurilaan on noin neljä kilometriä ja Korsoon noin viisi kilometriä.[7]
| Havukoski | |
|---|---|
 Havukoskea Koivukylän puistotien läheisyydessä keväällä 2021. |
|
 Kaupungin kartta, jossa Havukoski korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Koivukylän suuralue |
| Kaupunginosa nro | 74[1] |
| Pinta-ala | 2,9[1] km² |
| Väkiluku | 8 341[2] (31.12.2020) |
| Työpaikkoja | 1 191 kpl [3] (31.12.2017) |
| Postinumero(t) | 01360[4] |
| Lähialueet | Koivukylä, Rekola, Asola, Päiväkumpu, Hakkila, Hiekkaharju, Jokiniemi |
Havukosken pohjoisosassa on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista yhtenäisistä kerrostalolähiöistä. Sitä hallitsevat kahdeksan 12-kerroksista Rautkallion päälle rakennettua asuinkerrostaloa, jotka ovat näkyvä maamerkki muutoin alavalla seudulla. Lähiö on rakennettu tiiviiksi ja sen sisällä on lähinnä kevyen liikenteen väyliä. Alue tunnetaan myös Koivukylän lähiönä[5], vaikka käytännössä Koivukylä on oma kaupunginosansa.
Kaupunginosan eteläosassa Keravanjoen laaksossa on laaja peltoalue, jonka läpi kulkee kiemurteleva Hanabölen rantatie. Havukoski on saanut nimensä Keravanjoen koskesta, jonka varrella on Havukosken tila. Kaupunginosan nähtävyyksiin kuuluvat Hanabölenkoski ja sen kunnostettu myllyraunio. Hanabölen kylän miljöö on säilynyt perinteisenä läheisestä tiiviistä kerrostaloasutuksesta huolimatta ja se kuuluu ympäröivän viljelysmaiseman kanssa Vantaan merkittäviin kulttuuriympäristöihin.
Havukosken eteläosassa virtaa Rekolanoja, jonka varsilla on arvokasta kasvistoa puronvarsilehtoineen ja tuoreine lehtorinteineen. Kanahaukka viihtyy Rosenlundin tilan länsipuolella olevassa pienessä Rosenlundin metsässä. Metsä on arvokas, sillä kanahaukalle sopivaa elinympäristöä on Vantaalla vähän.[6]
Havukosken alueella, kerrostaloalueen ja laajan peltoaukean välissä sijaitsee vanha Hanabölen (Rekolan) kylä, josta on olemassa merkintöjä 1400-luvulta asti. Kantatiloja tuolloisessa kylässä olivat Stors, Lillpetas, Storpetas, Heikas ja Peijas. Nykyisin kylässä on yhä jäljellä useita alkuperäisiä rakennuksia. Yllä mainituista Heikasta ja Peijasta ei kuitenkaan enää ole. 1700-luvun loppupuolella Stors jakautui kahteen tilaan, jotka olivat Gustafsberg ja Havukoski. Isojako aiheutti kylän jakautumisen kolmeen osaan. Hanatien ja Hanabölen rantatien varressa ollut kyläkeskus käsitti Storsin, Gustafsbergin ja Lillpetaksen tilat. Päiväkummun puolella sijaitsivat kylän vanhat tilat Storpetas ja Kaunisto. Pohjoisessa Keravanjoen varressa sijaitsivat Havukoski, mylly ja Sahamäki.[6]
Myllykosken alueen Hanabölenkoskella on ollut vesimylly jo 1500-luvulla, ja sen seuraksi rakennettiin 1700-luvulla saha, pato ja padon päälle silta.[8] Saha ja mylly vaurastuttivat kylää. 1800-luvun puolivälissä Anders Lorenz Munsterhjelm purki myllyn ja rakennutti samalle paikalle uuden ratasmyllyn, jossa oli tukeva graniittiperustus. Ernst Söderling, joka myöhemmin perusti Tikkurilan Veininmyllyn, hankki vuonna 1919 myllylle sähkögeneraattorin, joka toi valoa kylän taloille. Kolme vuotta myöhemmin Hanabölen kylä liittyi yleiseen sähköverkkoon. Viljaa voitiin jauhaa myllyssä ympäri vuoden, ja sen käyttö lopetettiin vasta vuonna 1949. Laitteisto myytiin ja mylly jäi toimettomaksi, kun jatkosodan jälkeisen yhteiskunnallisen muutoksen takia tavarat alettiin ostaa valmiina kaupasta. Rekolan vapaapalokunta purki huonokuntoisen myllyn vuonna 1980. Myllyn ja sahan alue on kuitenkin suojeltu muinaismuistolailla.[8]
Alueella ollut tila sai 1900-luvulla nimekseen Havukoski, ja sen mukaan koko nykyinen kaupunginosa on saanut nimensä. Alkuperäinen tila on yhä sitä hallitsevan suvun käytössä, ja rakennukset piha-alueen puita myöten on suojeltu asemakaavalla. Havukosken kaupunginosan nykyisistä asunnoista ja muista rakennuksista suuri osa sijaitsee Havukosken tilan mailla.[6]
Lähiön synty 1970-luvulla
Helsingin Haka ja Helsingin Sato rakensivat Havukosken kerrostalolähiön 1970–1980-luvuilla aiemmin käytännössä asumattomalle alueelle. Vantaan aluerakentamiskohteisiin kuuluneen Havukosken suunnittelu käynnistyi vuonna 1967 ja rakentaminen vuonna 1971. Jo vuonna 1972 ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Havukosken uusiin taloihin. 1970-luvun talot edustavat aikakaudelleen tyypillistä elementtirakentamista. Havukoskelle valmistui tuhansia asuntoja 1970-luvulla, mutta siitä huolimatta suunnitelluista, sitäkin suuremmista kasvutavoitteista jäätiin jälkeen. Esimerkiksi junaradan vartta ei rakennettu yhtä tiheäksi ja korkeaksi kuin oli alun perin suunniteltu.[6]
Kun vuonna 1971 alueen asukasluku oli alle sata, oli se vuoteen 1980 mennessä kasvanut noin 10 500:een. Nykyisin väkiluku on laskenut reiluun kahdeksaantuhanteen, kun yhden hengen talouksien määrä on noussut jo noin puoleen. Aluetta pidettiin aiempina vuosikymmeninä ongelmalähiönä, mutta se on rauhoittunut asukasrakenteen ikääntyessä. Havukoski sai 1990-luvun lopulla tukea EU:lta alueen kehittämiseen osana Vantaan asuinalueiden kehityshankkeita.
Aseman seudun rakentamissuunnitelmat 2010-luvulla
Vuonna 2016 Healthy City Finland (HCF) voitti suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun, ja Koivukylän aseman vierustan metsikköön oli tarkoitus rakentaa uusia asuntoja noin 800 asukkaalle, liiketiloja 10–14 kerroksisiin taloihin ja uusi kirjasto. Hanke ei kuitenkaan edennyt toteutukseen saakka, vaikka kaupunki jatkoi varausta vielä vuoden 2019 alussa. Vantaan kaupunki päätti kyseisen suunnitteluvarauksen vuoden 2019 lopulla. Ongelmia silloisissa suunnitelmissa aiheutti suunnittelualueeseen kuulumaton, vuonna 1981 valmistunut Koivukylän postmodernia arkkitehtuuria edustava ostoskeskus,[10] joka HCF:n toimitusjohtaja Jari-Pekka Kelhän mielestä olisi pitänyt purkaa. Kelhän mukaan ostoskeskus oli pahoin rapistunut eikä olisi houkutellut alueelle uusia asukkaita. Lisäksi hankkeen etenemistä haittasivat HCF:n mukaan alueen sosiaaliset ongelmat.[11][12]
Koivutorin taide
Loppukesästä 2021 Koivutorilla alkoivat kunnostustyöt.[13] Toria ehostettiin vaihtamalla rikkoitunut laatoitus asfaltiksi, korjaamalla portaikot ja koristelemalla sitä valaistuilla taideteoksilla. Kuvataiteilija Vesa-Pekka Rannikon teokset Feenix ja Tervetuloa valmistuivat syksyllä 2022.[14] Feenix-teoskokonaisuuteen kuuluvat asfalttiin maalattu lintukuvio, istuinryhmiä ja kolme istutettavaa kirsikkapuuta.[14][15] Lintukuviossa on punahehkuinen iltavalaistus. Tervetuloa-tekstiteos on kyltti, jossa toivotetaan tervetulleeksi 14 eri kielellä.[14]
Vuodenvaihteessa 2007 Havukosken asukkaista oli suomenkielisiä 85,7 %, ruotsinkielisiä 1,9 % ja muunkielisiä 12,4 %. Vuonna 2019 kaupunginosan väestöstä 40 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.[3] Osuus oli Vantaan kaupunginosista toiseksi suurin Länsimäen jälkeen.[16] Vuoden 2020 lopussa osuus oli 46,1 prosenttia.[17] Havukoskella Rautpihan päiväkodissa yli 90 prosenttia lapsista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, mikä lienee eniten Suomessa.[18] Kaupunginosassa asuu Vantaan keskiarvoon nähden paljon opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Havukoskelaisten tulotaso on muuta Vantaata jonkin verran matalampi[3] ja työttömyysaste selvästi korkeampi.
Havukoskea pidetään Vantaan huono-osaisimpana kaupunginosana. Kaupunki yrittää kehittää aluetta erityistoimilla, joiden on tarkoitus lisätä turvallisuutta ja viihtyvyyttä.[19]
Havukosken kaupunginosassa sijaitsevan Koivukylän aseman ympärille, pääosin Havukosken ja osittain Koivukylän puolelle, on kehittynyt alueen kaupallinen keskus. Tähän kuuluvat Havukosken puolella Lidl ja Koivukylän ostoskeskus, jossa toimii kaupallisten palveluiden ohella muun muuassa isännöitsijätoimisto, R-kioski ja pizzerioita. Ostoskeskuksessa on useita anniskeluravintoloita. Koivukylän kirjasto toimi ostoskeskuksessa vuoteen 2019 saakka.
Peruskouluista Kytöpuiston koulu (alakoulu) ja Havukosken koulu (yläkoulu) sekä Havukosken Nuorisotila (Eteläinen Rastitie 14) toimivat Havukosken kaupunginosassa.[20] Aiempi Tarhapuiston koulu (alakoulu) suljettiin kesällä 2011. Koivukylän terveysasema sijaitsee Havukoskella, samoin itäistä Vantaata palveleva Havukosken paloasema, joka on hälytysmäärältään Suomen toiseksi vilkkain paloasema. Sen vieressä sijaitsee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen myymälä.[21][22]
- Erkki Rantala, Vantaan kaupunginjohtaja 1997–2003
- Sirkka-Liisa Kähärä, kaupunginvaltuutettu
- Ulla Anttila, aiempi kansanedustaja
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
