Hadrutin piiri
From Wikipedia, the free encyclopedia
Hadrutin piiri (arm. Հադրութի շրջան, ven. Гадру́тский райо́н, Gadrutski raion) on paikallishallintoalue virallisesti Azerbaidžaniin kuuluvassa, mutta de facto itsenäisessä Artsakhin tasavallassa.
Vuoristo-Karabahin autonomiseen alueeseen kuulunut piiri on perustettu vuonna 1930. Vuoteen 1939 saakka sen nimenä oli Dizakin piiri. Neuvostoaikana piirin pinta-ala oli 700 neliökilometriä.[1] Armenialaisten osuus piirin väestöstä laski 95,7 prosentista vuonna 1939 84,4 prosenttiin vuonna 1979. Samaan aikaan azerien osuus nousi 2,7 prosentista 15,1 prosenttiin.[2]
1990-luvulla Vuoristo-Karabahin sodan jälkeen armenialaiset liittivät Hadrutin piiriin myös varsinaisen Azerbaidžanin puolelta vallattuja alueita. Sen pinta-ala oli 1876,8 neliökilometriä ja se rajoittui pohjoisessa Vuoristo-Karabahin tasavallan Martunin, Askeranin ja Šušin piireihin, lännessä Qašataghin piiriin, etelässä Iraniin ja lännessä Azerbaidžaniin. Piirin keskus oli Hadrutin kaupunki, josta on 75 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Stepanakertiin.[3] Vuonna 2005 piirissä oli 12 000 asukasta,[4] joista 99,8 % oli armenialaisia.[2]
Azerbaidžan valtasi Hadrutin ja piirin lähes koko alueen vuoden 2020 sodassa.