indoeurooppalainen kieli From Wikipedia, the free encyclopedia
Armenia (omakielinen nimi: Հայերեն, hajeren) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Armeniassa ja sen lähistöllä muun muassa Venäjän eteläosassa Krasnodarin aluepiirissä ja Rostovin alueella.[2][3]
| Armenia | |
|---|---|
 Armenian puhuma-alue Kaukasuksella |
|
| Oma nimi | Հայերեն [hajeren] |
| Tiedot | |
| Alue | Kaukasus |
| Virallinen kieli |
 Armenia Vuoristo-Karabah Kypros (vähemmistökieli) Unkari (vähemmistökieli) Irak (vähemmistökieli) Puola (vähemmistökieli) Romania (vähemmistökieli) Euraasian talousunioni |
| Puhujia | 5 900 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | armenialaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | Armenian tiedeakatemia[1] |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | armenialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | hy |
| ISO 639-2 | arm (B) / hye (T) |
| ISO 639-3 | hye |
| ISO 639-3 | ARM |
.jpg)
Kieltä kirjoitetaan armenialaisilla aakkosilla.[4] Kirjoitusjärjestelmän kehittäjäksi mainitaan 400-luvulla elänyt pyhä Mesrop Maštots.[5] Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan armeniaksi ensimmäisen kerran vuonna 1666.[6]
Kielellä on myös kaksi keskenään ymmärrettävää standardimurretta; länsiarmeniaa puhuvat yleensä ulkomailla asuvat armenialaiset ja itäarmeniaa puhutaan Armeniassa. Kirkollisissa yhteyksissä käytetään kaikkialla ymmärrettävää klassista armeniaa.[5] Itä- ja länsiarmenia jakautuvat vielä erikseen useampiin alamurteisiin:[7]
On epäselvää, koska armenian puhujat ovat tarkalleen saapuneet Anatolian itäosiin. Ajankohdaksi on ehdotettu kolmannen vuosituhannen puoltaväliä eaa. Darius Suuren valtakaudelta peräisin olevista persialaisella nuolenpääkirjoituksella tehdyissä kirjoitukisissa paikallisia kutsuttiin nimellä "armina" ja "amrmanija", mistä sana Armenia on peräisin.[8] Klassista armeniaa käytettiin yleiskielenä aina 1800-luvulle saakka.[9]
Puhujia armenialla on noin 6,7 miljoonaa. Näistä noin 3,4 miljoonaa asuu Armeniassa, ja merkittäviä armeniankielisiä yhteisöjä löytyy Georgiasta, Venäjältä ja Iranista.[8]
Kielellä on virallisen kielen asema Armeniassa, jossa se on perustuslain mukaan ainoa virallinen kieli.[10] Armenialla on tunnustetun vähemmistökielen asema Kyproksella[11], Unkarissa[12], Irakissa[13], Puolassa[14] ja Romaniassa[15]. Lisäksi se on yksi Euraasian talousunionin tunnustetuista kielistä.[16]
| Bilabiaalit | Labiodentaalit | Dentaalit/ Alveolaarit | Postalveolaarit | Palataalit | Velaarit | Uvulaarit | Glottaalit | ||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nasaalit | m | n | ŋ | ||||||
| Klusiilit | soinnittomat | p | t | k | |||||
| soinnilliset | b | d | g | ||||||
| aspiroidut | pʰ | tʰ | kʰ | ||||||
| Affrikaatat | soinnittomat | t͡s | t͡ʃ | ||||||
| soinnilliset | d͡z | d͡ʒ | |||||||
| aspiroidut | t͡sʰ | t͡ʃʰ | |||||||
| Frikatiivit | soinnittomat | f | s | ʃ | x ~ χ | h | |||
| soinnilliset | v | z | ʒ | ɣ ~ ʁ | |||||
| Approksimantit | ʋ | j | |||||||
| l | |||||||||
| Tremulantit | r | ||||||||
| Napausäänteet | ɾ | ||||||||
Lähde:[17]
Lähde:[17]
Paino on aina sanan viimeisellä tavulla paitsi silloin, kun viimeisessä tavussa on vokaali [ə], jolloin paino on toiseksi viimeisellä tavulla.[18]
Armenia muistuttaa kieliopiltaan muita indoeurooppalaisia kieliä, mutta jotkin ominaisuudet ovat samankaltaisia kuin ympäröivissä kaukasuslaisissa kielissä.
Armenian substantiiveilla ei ole kieliopillista sukua. Substantiivit taipuvat luvun (yksikkö ja monikko) ja sijan (nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi, datiivi, ablatiivi, instrumentaali, lokatiivi) mukaan. Seuraavassa esimerkiksi sanan գիրք girkʿ 'kirja' taivutus:
| yksikkö | monikko | |
|---|---|---|
| nom. | գիրք girkʿ | գրքեր grkʿer |
| akk. | ||
| dat. | գրքի grkʿi | գրքերի grkʿeri |
| gen. | ||
| abl. | գրքից grkʿicʿ | գրքերից grkʿericʿ |
| instr. | գրքով grkʿov | գրքերով grkʿerov |
| lok. | գրքում grkʿum | գրքերում grkʿerum |
Armeniassa on epämääräinen ja määräinen artikkeli. Epämääräinen artikkeli on aina մը mə, ennen vokaalia մըն mən. Määräinen artikkeli liitetään sanan loppuun ja on -ը -ə, ennen vokaaleja tai niiden jälkeen -ն -n.
Armenian persoonapronominit ovat seuraavat:
| yksikkö | monikko | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1. persoona | 2. persoona | 3. persoona | 1. persoona | 2. persoona | 3. persoona | |
| nom. | ես es | դու du | նա na | մենք menkʿ | դուք dukʿ | նրանք nrankʿ |
| akk. | ինձ inj | քեզ kʿez | նրան nran | մեզ mez | ձեզ jez | նրանց nrancʿ |
| dat. | ||||||
| gen. | իմ im | քո kʿo | նրա nra | մեր mer | ձեր jer | նրանց nrancʿ |
| abl. | ինձնից, ինձանից injnicʿ, injanicʿ | քեզնից, քեզանից kʿeznicʿ, kʿezanicʿ | նրանից nranicʿ | մեզնից, մեզանից meznicʿ, mezanicʿ | ձեզնից, ձեզանից jeznicʿ, jezanicʿ | նրանցից nrancʿicʿ |
| instr. | ինձնով, ինձանով injnov, injanov | քեզնով, քեզանով kʿeznov, kʿezanov | նրանով nranov | մեզնով, մեզանով meznov, mezanov | ձեզնով, ձեզանով jeznov, jezanov | նրանցով nrancʿov |
| lok. | ինձնում, ինձանում injnum, injanum | քեզնում, քեզանում kʿeznum, kʿezanum | նրանում nranum | մեզնում, մեզանում meznum, mezanum | ձեզնում, ձեզանում jeznum, jezanum | նրանցում nrancʿum |
Verbeillä on viisi tapaluokkaa (indikatiivi, optatiivi, konditionaali, imperatiivi ja nesessitatiivi) ja viisi aikamuotoa (preesens, imperfekti, futuuri, preteriti ja aoristi). Verbijärjestelmä on hyvin monimutkainen.
Keskeinen sanasto on sama itä- ja länsiarmenian välillä.[9] Itäarmenia on kuitenkin saanut vaikutteita venäjästä.[18]
Lukusanat 1–10 armeniaksi:[19]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| մեկ | երկու | երեք | չորս | հինգ | վեց | յոթ | ութ | ինը | տաս |
| mek | erkov | erek' | tšors | hing | vets' | jot' | ovt' | inë | tas |
»Բոլոր մարդիկ ծնվում են ազատ ու հավասար՝ իրենց արժանապատվությամբ եւ իրավունքներով: Նրանք օժտված են բանականությամբ ու խղճով եւ պարտավոր են միմյանց վերաբերվել եղբայրության ոգով:»
Suomeksi:
»Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.»
(YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1. artikla) [20]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
