Haarlem
kaupunki Pohjois-Hollannin provinssissa, Alankomaissa From Wikipedia, the free encyclopedia
Haarlem on kaupunki Alankomaiden länsiosassa. Se on Pohjois-Hollannin maakunnan pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Spaarnejoen varrella, noin 20 kilometriä Amsterdamista länteen, ja se on Alankomaiden kukkienkasvatusalueen keskus. Kaupungissa on 150 762 asukasta (vuonna 2010)[1].
| Haarlem | |
|---|---|
 Näkymä Spaarnejoelle. |
|
 lippu |
 vaakuna |
 |
|
  Haarlem |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Alankomaat |
| Provinssi | Pohjois-Hollanti |
| Hallinto | |
| – Pormestari | B.B. Schneiders |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 32,09 km² |
| – Maa | 29,24 km² |
| – Josta vettä | 2,85 km² |
| Väkiluku (2010) | 150 762 |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Keskiaika
Ensimmäisen kerran Haarlem on mainittu 900-luvulla. 1100-luvulle mennessä Haarlem oli jo linnoitettu, ja vuonna 1219 kaupunki sai Kreivi Willem II:lta oikeuden käyttää kreivin miekkaa ja ristiä vaakunassaan, koska haarlemilaiset ritarit olivat valloittaneet egyptiläisen Damiettan sataman viidennen ristiretken aikana. 23. marraskuuta 1245 Kreivi Willem antoi Haarlemille kaupunkioikeudet. Näihin liittyi tiettyjä etuisuuksia, jotka mahdollistivat tehokkaamman oikeusjärjestelmän kasvavan kaupungin tarpeisiin.
Kaupungin ympärille rakennettiin puolustusmuurit Kennemersin piirityksen (1270) jälkeen. Muurit olivat todennäköisesti maavalleja, joissa oli puiset portit. Kaupunki oli alun perin keskittynyt Spaarnen, Oudegrachtin, Ridderstraatin, Bakenessergrachtin and Naussaustraatin välille. 1300-luvulta alkaen kaupunki laajeni Oudegrachtin, Burgwalbuurtin ja Bakenesin ympäristöön. Vanhat kaupunginmuurit eivät tässä vaiheessa enää olleetkaan riittävät, ja 1300-luvun lopussa rakennettiin 16,5 metriä korkea muuri ja 15 metriä leveä kanava kaupungin ympärille.
Kaikki kaupungin rakennukset olivat puisia, joten tulipaloriski oli suuri. Vuosina 1328, 1347 ja 1351 suuret palot tuhosivat kaupunkia. Viimeisin palo tuhosi muun muassa kaupungintalon ja kreivin linnan – onneksi kreivi ei tarvinnut enää linnaa Haarlemissa ja hän siirtyi pysyvästi Haagiin. Kreivin lahjoittamalle maalle rakennettiin uusi kaupungintalo. Tähän aikaan kaupungin asemakaava oli Jerusalemin mallin mukaan neliön muotoinen. Jokaisen palon jälkeen jälleenrakennus sujui nopeasti osoituksena kaupungin varakkuudesta.
Rutto, joka saapui kaupunkiin vuonna 1381, tappoi erään arvion mukaan noin 50 prosenttia Haarlemin väestöstä, yhteensä 5 000 henkeä.
1300-luvulla Haarlem oli toiseksi suurin kaupunki historiallisessa Hollannissa Dordrechtin jälkeen, mikä teki siitä suuremman kuin Delft, Leiden, Amsterdam, Gouda ja Rotterdam. 1429 kaupunki sai oikeuden kerätä tullimaksuja, mikä rikastutti sitä entisestään. Tärkeimpiä elinkeinoja keskiajan lopun Haarlemissa olivat tekstiiliteollisuus, laivanrakennus ja oluen valmistus.
Kulta-aika
11. joulukuuta 1572 Espanjan armeija piiritti Haarlemia (Haarlemin piiritys) kahdeksankymmenvuotisen sodan yhteydessä. Ensimmäiset kaksi kuukautta tilanne pysyi hallinnassa, mutta 29. maaliskuuta 1573 tilanne kääntyi huonompaan suuntaan Espanjalle uskollisen Amsterdamin armeijan miehitettyä Haarlemmermeerin, tukkien kaupungin huoltoreitin. Seitsemän kuukauden jälkeen kaupunki antautui, ja useat Haarlemia puolustaneet sotilaat tapettiin tai hukutettiin Spaarneen. Vaikka kaupunkilaiset saivat oikeuden ostaa itsensä vapaaksi 240 000 guldenilla, Haarlemiin jäi espanjalainen varuskunta. 22.–23. lokakuuta 1576 sattunut suuri tulipalo pahensi kaupungin kärsimiä tuhoja.
Espanjalaiset lähtivät vuonna 1577, ja protestantit ja katolilaiset saivat kaupungissa yhtäläiset oikeudet. Kaupungin toipumista auttoi flaamilaisten ja ranskalaisten maahanmuuttajien aalto: vuoteen 1622 mennessä kaupungin asukasluku kasvoi 18 tuhannesta (1573) noin 40 tuhanteen. Flaamilaisten kehittyneet taidot silkki- ja puuvillakaupassa tekivät Haarlemin puuvillasta maailmankuulun tuotteen.
1632 Haarlemin ja Amsterdamin välille rakennettiin kanava. Kaupunki alkoi laajentua jo muuriensa ulkopuolelle, mikä aiheutti ongelmia sekä kaupungin puolustamiselle hyökkäysten sattuessa että veronkannolle ja järjestyssääntöjen valvomiselle. 1671 aloitettiin suuri projekti kaupungin laajentamiseksi pohjoiseen – rakennettiin kaksi uutta kanavaa ja uusi puolustusmuuri (nykyinen Staten en Prinsenbolwerk). Neliönmuotoinen asemakaava jäi siis historiaan.
1600-luvulla Haarlem oli tärkeä oluentuottaja Alankomaissa. Espanjalaisten piirityksen aikana kaupungissa oli noin 50 panimoa, 45 vuotta myöhemmin vuonna 1620 noin sata. Haarlem on 1630-luvulta lähtien ollut myös tärkeä tulppaanien kauppakeskus. Vuosisadan lopulla taloudellinen tilanne kuitenkin kääntyi pitkäksi aikaa huonoon suuntaan.
1700-luvulta nykyaikaan
1700-luvun lopussa perustettiin useita Alankomaiden kuningashuonetta (Oranje) vastustavia yhdistyksiä. 18.–19. tammikuuta 1795 nämä komissiot panivat käyntiin verettömän vallankumouksen: yöllä kaupungin hallinto vaihdettiin ja kaupunki vapautettiin rauhallisesti. Julistettiin Batavian tasavalta, ja Ranskan armeija marssi kaupunkiin kaksi päivää myöhemmin. Alankomaiden uudelle hallitukselle keskitettiin runsaasti valtaa, minkä seurauksena kaupunkien itsenäisyys väheni. Vihamielisyydet Englannin kanssa haittasivat Haarlemin kauppaa.
Turhiksi käyneet kaupunginmuurit purettiin 1800-luvun alussa. 1815 kaupungissa asui 17 000 henkeä, ja tekstiiliteollisuus oli huonossa kunnossa. Alankomaiden kuningaskunnan perustaminen loi toivoa, mutta turhaan, ja talous pysyi lamassa. Puuvillasta ei ollut enää apua kaupungin nostamiseen suosta. Vuosisadan puolivälissä Haarlemin talous alkoi vähitellen parantua, ja Alankomaiden ensimmäinen rautatielinja avattiin Haarlemin ja Amsterdamin välille vuonna 1836. Kahden tunnin sijaan matka kaupunkien välillä kestikin nyt vain 30 minuuttia.
1878 hevosraitiovaunut aloittivat liikenteen rautatieasemalta Haarlemmerhoutiin, ja 1899 avattiin ensimmäinen sähköistetty linja. kaupungin väkiluku kaksinkertaistui 30 vuodessa 69 tuhanteen (vuonna 1909).
1900-luvun alkupuolella Haarlem laajentui voimakkaasti pohjoiseen. Vuonna 1920 Schotenin kunta ja useita muita alueita liitettiin kaupunkiin, mikä lisäsi väkilukua kertaheitolla 30 tuhannella. Myöhemmin laajenemissuunniksi vaihtuivat etelä (Schalkwijk) ja itä (Waarderpolder).
Toisen maailmansodan aikana saksalaiset rakensivat kaupunkiin puolustuslinjan ja suuren muurin Haarlemmerhoutin läpi. 1944 Natsit pidättivät Corrie ten Boomin perheen – he olivat suojelleet juutalaisia ja vastarintaliikkeen jäseniä koko sodan ajan.
Sodan jälkeen suuri osa raskaasta teollisuudesta muutti kaupungista.
Kaupunki on kuuluisa hofjeistaan (yksityisesti rahoitettuja asuntoja vanhoille naisille). Nykyään kaupungissa on jäljellä 19 hofjea.
- Grote Markt
- Teylersmuseum (Alankomaiden vanhin museo)
- Frans Halsin museo
- Windmill De Adriaan
- Sint-Bavon katedraali eli Grote Kerk
- Haarlemin kaupungintalo
- Amsterdamse Poort
- Vleeshal
- Haarlemin rautatieasema
- Theater De Toneelschuur
| Vuosi | Asukasmäärä |
| 1380 | 10 000 |
| 1573 | 18 000 |
| 1622 | 40 000 |
| 1817 | 17 000 |
| 1879 | 37 000 |
| 1909 | 70 000 |
| 1967 | 173 000 |
| 2005 | 150 000 |
Eerste Divisiessä pelaava HFC Haarlemin jalkapallojoukkue on kotoisin Haarlemista (lakkautettu vuonna 2010).
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
