HMS Indefatigable (R10)
brittiläinen lentotukialus From Wikipedia, the free encyclopedia
brittiläinen lentotukialus From Wikipedia, the free encyclopedia
HMS Indefatigable (viirinumero R10) oli vuonna 1942 vesillelaskettu Implacable-luokan lentotukialus toisessa maailmansodassa.
| HMS Indefatigable | |
|---|---|
.jpg) HMS Indefatigable |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | John Brown and Company |
| Kölinlasku | 3. marraskuuta 1939 |
| Laskettu vesille | 8. joulukuuta 1942 |
| Palveluskäyttöön | 3. toukokuuta 1944 |
| Poistui palveluskäytöstä | joulukuu 1946 |
| Loppuvaihe | romutettu 1956 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
23 825 t (standardi) 32 624 t (kuormattu) |
| Pituus | 233,6 m |
| Leveys | 29,18 m |
| Syväys | 8,8 m |
| Koneteho | 148 000 shp |
| Nopeus | 32 solmua |
| Miehistöä | 1 400 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
8 × kaksiputkista QF 4,5" -ilmatorjuntatykkiä 42 × QF 2 naulan ilmatorjuntatykkiä 40 × Oerlikon 20 mm 54 lentokonetta |
Alus tilattiin 19. kesäkuuta 1939 John Brownin and Companyltä Clydestä Skotlannista, missä köli laskettiin vielä samana vuonna. Alus laskettiin vesille 8. joulukuuta 1942 ja otettiin palvelukseen 3. toukokuuta 1944.[1]
Palvelukseen otettaessa alus liitettiin koeajoja ja miehistön koulutusta varten Kotilaivastoon. Koeajoissa havaittujen vikojen vuoksi alus palautettiin telakalle.[2]
Alus lähti 1. heinäkuuta 1944 suojaamaan Yhdysvaltain joukkoja New Yorkista Clydeen kuljettavaa RMS Queen Elizabethia. Seuraavana päivänä Clydessa alukselle nousi 820 laivueen henkilöstö HMS Formidablelta. Clydestä molemmat lentotukialukset purjehtivat Scapa Flown pohjoispuolelle, jossa ne kohtasivat HMS Furiousin. Osasto, jonka muodostivat Kotilaivaston lippulaiva taistelulaiva HMS Duke of York, lentotukialukset Indefatigable, Formidable ja Furious, risteilijät HMS Devonshire, HMS Kent ja HMS Jamaica sekä hävittäjät HMS Bulldog, HMS Nubian, HMS Verulam ja HMS Virago, lähti 14. heinäkuuta Scapa Flowsta kohti Nordkapia operaatiossa Mascotiin eli hyökkäykseen Norjassa Kaavuonossa piileksivää saksalaista taistelulaiva Tirpitziä vastaan.[3]
Osasto saapui määrätylle lentokoneiden ilmaanlähettämispaikalle hieman puolenyön jälkeen 17. heinäkuuta. Indefatigablelta lähetettiin tehtävää suorittamaan 23 Fairey Barracudaa, joihin kaikkiin oli asennettu 1 000 naulan pommit. Barracudien lisäksi alukselta nousi 1770 laivueen Fairey Fireflyt suojaamaan raskaassa kuormassa olevia koneita. Kohteessa koneita oli vastassa paksuun savuverhoon peittynyt Tirpitz sekä vahva ilmatorjunta. Koneet eivät havainneet osumia kohteeseen. Yksi Barracuda joutui tekemään pakkolaskun lentotukialuksen vasemmalle puolelle, mutta hävittäjä Verulam pelasti koneen miehistön merestä. Osasto saapui 19. heinäkuuta takaisin Scapa Flowhun.[4]
Lentotukialuksen miehistön koulutusta jatkettiin, kunnes 2. elokuuta alus lähti Scapa Flowsta operaatio Turbineen yhdessä Furiousin, risteilijöiden HMS Berwickin ja Jamaican sekä hävittäjäsuojan kanssa.[5]
Telakalta palattuaan alus lähetettiin 19. marraskuuta 1944 Kaukoitään Brittiläiseen Tyynenmeren laivastoon. Aluksen saavuttua 10. joulukuuta Colomboon siitä tehtiin lentotukialus osaston lippulaiva.
Alukseen osui 1. huhtikuuta 1945 Okinawan taistelussa kamikaze[6]. Osuma tuli sillan reunaan eikä se aiheuttanut merkittävää tuhoa[2], mutta neljätoista miehistönjäsentä sai surmansa. Viisi tuntia myöhemmin alus kykeni operoimaan lähes normaalisti.
Alus oli 2. syyskuuta Tokion lahdella Japanin virallisesti antautuessa.
Japanin antauduttua ja sotatoimien päätyttyä alus siirrettiin kuljettamaan vapautettuja sotavankeja kotiutettavaksi. Se vieraili joulukuussa 1945 Uudessa-Seelannissa sekä tammikuussa 1946 yhdessä Implacablen kanssa Melbournessa. Joukkojenkuljetukset jatkuivat, kunnes alus siirrettiin Britteinsaarille, jonne se saapui syyskuussa.[1]
Alus poistettiin palveluksesta 1946 ja sijoitettiin reserviin. Alus palautettiin vuoden 1950 alussa palvelukseen koululaivana. Se poistettiin uudelleen palveluksesta syyskuussa 1954. Alus myytiin ja saapui Dalmuiriin 4. marraskuuta 1956 romutettavaksi.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
