From Wikipedia, the free encyclopedia
HMS Duke of York (viirinumero 17) oli Britannian kuninkaallisen laivaston King George V-luokan taistelulaiva.
| HMS Duke of York | |
|---|---|
 HMS Duke of Yorkin 14 tuuman tykkimiehistö |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | John Brown and Company, Clydebank |
| Kölinlasku | 5. toukokuuta 1937 |
| Laskettu vesille | 28. helmikuuta 1940 |
| Palveluskäyttöön | 4. marraskuuta 1941 |
| Poistui palveluskäytöstä | marraskuu 1951 |
| Loppuvaihe | romutettu 1957 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
36 727 t (standardi) 42 076 t (kuormattu) |
| Pituus | 227,1 m |
| Leveys | 31,4 m |
| Syväys | 10,5 m |
| Koneteho | 110 300 shp |
| Nopeus | 28,3 solmua |
| Miehistöä | 1 556 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
10 × BL 14"/45 (355,6 mm) Mk VII -tykkiä 16 × QF 5,25"/50 (133,4 mm) MK I -tykkiä 8 × QF 2 naulan (40 mm) kahdeksanputkistatykkiä 6 × Bofors 40 mm -ilmatorjuntatykkiä 39 × Oerlikon 20 mm -ilmatorjuntatykkiä 4 × Supermarine Walrus |
Alus tilattiin John Brown and Companyltä Clydebankistä, missä köli laskettiin 5. toukokuuta 1937. Alus laskettiin vesille 28. helmikuuta 1940. Alun perin aluksen nimeksi piti tulla HMS Anson, mutta aluksen nimi vaihdettiin HMS Duke of Yorkiksi helmikuussa 1940. Se otettiin palvelukseen 4. marraskuuta 1941.[1]
Aluksessa oli valmistuessa kuusi QF 2 naulan Mk VI -ilmatorjuntatykkiä ja kuusi Boforsin 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä. Boforsit oli sijoitettu kaksi puolikannelle, kaksi taaemman komentotornin sivuille ja kaksi alemmas komentokannelle. Alukseen oli asennettu tyyppien 281, 282, 284 ja 285 tutkat. Koeajojen aikana alukselle lisättiin tyypin 274 tutka.[2]
HMS Duke of York korvasi sisaraluksensa HMS Prince of Walesin Kotilaivastossa Scapa Flowssa ja alus kuljetti vastaanottoristeilyllään joulukuussa 1941 pääministeri Winston Churchillin tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Franklin D. Rooseveltia Annapolisiin Yhdysvaltoihin. Alus saapui Annapolisiin 22. joulukuuta, mistä alus siirtyi Bermudan vesille koulutukseen. Koulutusjakson jälkeen alus palasi Scapa Flowhun 30. tammikuuta 1942.[3]
Scapa Flowhun palaamisen jälkeen alukseen lisättiin yksi 20 millimetrin ilmatorjuntatykki keulaan. Tykin sijoittelu osoittautui epäonnistuneeksi ja se poistettiin kolmisen kuukautta myöhemmin.[2]
Duke of York liitettiin osaksi Kotilaivastoa ja sen tehtävänä oli toimia saattueiden suojana. Alus oli ensimmäistä kertaa taistelutehtävässä Neuvostoliittoon matkaavan PQ12 saattueen kaukosuojauksena 2.–9. maaliskuuta 1942, jolloin tarkoituksena oli myös pyrkimys tuhota tai vähintään vaurioittaa Norjan vuonoihin piilotettua Saksan laivaston taistelulaiva Tirpitziä. Tirpitz oli lähtenyt saattueineen merelle 6. joulukuuta, mutta alukset eivät kohdanneet toisiaan. Duke of York oli 20.–28. maaliskuuta saattueen PQ13 ja 8. huhtikuuta matkaan lähteneen saattueen PQ14 kaukosuojausosastossa.[3]
Duke of Yorkin ilmatorjunta-aseistusta lisättiin kahdeksalla 20 millimetrin ilmatorjuntatykillä huhtikuussa 1942. Tykeistä asennettiin viisi etukannelle ja kolme puolikannelle.[2]
Saattueessa PQ15 Duke of York korvasi hävittäjä HMS Punjabiin törmätessään vaurioituneen sisaraluksensa HMS King George V:n. Kesäkuussa alus oli suojaamassa epäonnista saattuetta PQ17 ja syyskuussa PQ18:aa.[3]
Lokakuussa 1942 Duke of York siirrettiin Gibraltarille Force H:n lippulaivaksi, missä tehtävässä alus osallistui Pohjois-Afrikan maihinnousuihin. HMS Nelson vapautti Duke of Yorkin lippulaivan tehtävistä 15. marraskuuta, minkä jälkeen alus palasi Englantiin saapuen Scapa Flowhun 26. marraskuuta.[3]
Pian Scapa Flowhun palaamisen jälkeen Duke of York siirrettiin telakalle Rosythiin joulukuussa ja palasi palvelukseen Kotilaivastoon maaliskuussa 1943. Alus otti lippulaivan tehtävät vastaan 8. toukokuuta.[3] Telakalla alukseen lisättiin 24 kappaletta 20 millimetrin ilmatorjuntatykkejä.[2]
Lokakuussa Duke of York suojasi Yhdysvaltain laivaston lentotukialusta USS Rangeria, joka teki syöksyn Bodöhön sijoitettuja saksalaisia aluksia vastaan.[4]
Duke of Yorkin ollessa suojaamassa vuoden lopulla saattuetta JW55A/JW55B Saksan laivaston taisteluristeilijä Scharnhorst saapui viiden hävittäjän tukemana tuhoamaan saattuetta. Alusten välisessä taistelussa 26. joulukuuta Duke of York osui Scharnhorstin konehuoneeseen, mikä aiheutti saksalaisaluksen vetäytymisen taistelusta. Osuma aiheutti välillisesti Scharnhorstin tuhon. Kaikkiaan Duke of York ampui 446 kappaletta 14 tuuman kranaatteja ja 686 kappaletta 5,25 tuuman kranaatteja kolmen tunnin aikana. Taistelun jälkeen suojaava osasto jatkoi matkaansa Kuolan niemimaalle ja palasi sitten Scapa Flowhun 1. tammikuuta 1944.[4]
Maaliskuussa Duke of York oli saattueen JW58/RA58 kaukosuojana ja 9.–28. heinäkuuta suojaamassa lentotukialusrynnäköitä Tirpitziä vastaan ja osana vastaavia hyökkäyksiä 22., 24. ja 29. elokuuta.[4] Kesäkuun aikana aluksen sillalta poistettiin kahdeksan 20 millimetrin ilmatorjuntatykkiä, jotka korvattiin kahdella sähkötoimisella kaksiputkisella 20 millimetrin Mk V -ilmatorjuntatykillä.[2]
Alus oli modernisoitavana Liverpoolissa syyskuusta 1944 maaliskuuhun 1945, minä aikana aluksen ilmatorjunta-aseistusta lisättiin merkittävästi.[4] Aluksen ilmatorjunta-aseistuksena oli telakalta vapauduttuaan:[2]
Lisäksi huollon aikana poistettiin lentokoneiden tarvitsemat rakenteet ja tutka tyyppiä 274 lisättiin.[2]
Telakalta poistumisen jälkeen alus liitettiin osaksi Brittien Tyynenvaltameren laivastoa. Se saapui Sydneyyn heinäkuussa 1945, jossa alus määrättiin laivaston lippulaivaksi. Duke of York ei lippulaivana osallistunut varsinaisiin sotatoimiin Tyynellä valtamerellä, mutta oli Brittien Tyynenmeren laivaston lippulaivana Britannian laivaston edustaja Japanin antautuessa, minkä jälkeen alus osallistui miehitystehtäviin.[4]
Duke of York vapautti sisaraluksensa HMS Ansonin Hongkongista joulukuussa. Alus itse lähti kotimatkalle 6. kesäkuuta 1946 ja saapui 11. heinäkuuta. Duke of York siirrettiin telakalle Devonportiin.[4] Telakalla poistettiin kaikki yksiputkiset 20 millimetrin ilmatorjunta-aseet.[2]
Palvelukseen alus palasi Kotilaivaston lippulaivana marraskuussa. Huhtikuussa 1949 HMS Implacable otti vastaan lippulaivan tehtävät ja Duke of York siirrettiin reserviin. Ennen reserviin siirtymistä alukselle suoritettiin huoltotöitä huhtikuusta heinäkuuhun. Huollon jälkeen alus oli reservin lippulaiva, mistä tehtävästä sen vapautti risteilijä HMS Dido 2. syyskuuta 1951. Duke of York lähti Cammell Lairdin telakalle huoltoon, jossa se oli syyskuusta marraskuuhun. Aluksesta poistettiin kaikki kaksiputkiset 20 millimetrin ilmatorjuntatykit sekä kaksi neliputkista 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä ja lisättiin kuusi yksiputkista 40 millimetrin ilmatorjuntatykkiä.[2] Huollon jälkeen 6. marraskuuta alus hinattiin Birkenheadista Clydeen ja ankkuroitiin sinne.[5]
Duke of York sijoitettiin poistolistalle 30. huhtikuuta 1957 ja myytiin Shipbreaking Industriesille Faslaneen romutettavaksi 18. helmikuuta 1958.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
