Euroopanpyökki eli lehtopyökki eli pyökki (Fagus sylvatica) on tammen ja kastanjan sukuinen lehtipuu, joka on metsiä muodostava kliimaksivaiheen laji laajalti Euroopassa.
| Euroopanpyökki | |
|---|---|
 Euroopanpyökin muodostama metsä Saksassa. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Fagales |
| Heimo: | Pyökkikasvit Fagaceae |
| Suku: | Pyökit Fagus |
| Laji: | sylvatica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Fagus sylvatica |
|
 Levinneisyyskartta Fagus sylvatica Fagus orientalis (syn. F. sylvatica alalaji orientalis) |
|
| Katso myös | |
Kuvaus
Euroopanpyökki voi saavuttaa lähes 50 metrin korkeuden.[2] Sen lehdet ovat puikeansoikeita, ehytlaitaisia, kiiltävänsileitä. Puun kuori on sileä, harmaa tai harmaanvalkoinen. Lajin kahta noin 1,5 cm pitkää pähkinää ympäröi piikkinen kehto.
Pyökki on kliimaksilaji laajoilla alueilla Keski- ja Länsi-Euroopassa sekä Etelä-Euroopan vuoristoissa. Kasvupaikoillaan varsinkin alamailla se syrjäyttää usein muut puulajit, ja lopulta metsässä ei kasva juuri muuta kuin pyökkiä.[3] Se kestää taimena hyvin varjostusta. Häiriön sattuessa, esimerkiksi suuren pyökin kaatuessa tai tautiepidemian tappaessa metsää, aukkopaikan voivat vallata joko metsässä jo kasvavat pyökintaimet tai pioneeripuiden, kuten rauduskoivun, vaahteran, raidan ja haavan muodostama varhaisen sukkessiovaiheen metsä. Myöhemmin pyökkien ilmaannuttua alueelle, muut puulajit joutuvat taas antamaan tilaa pyökeille. Vuoristometsissä pyökki kasvaa usein saksanpihdan ja metsäkuusen kanssa.[4]
Levinneisyys
Luonnonvarainen euroopanpyökki vaatii vuoden keskilämpötilaksi kahdeksan celsiusastetta. Levinneisyysalue on siten Espanjan pohjoisosista aina Englantiin ja Etelä-Skandinaviaan ja idässä Valko-Venäjälle, Ukrainaan ja Pohjois-Balkanille saakka. Euroopanpyökki arvostaa mereistä tai puolimantereista lehtimetsäilmastoa, jossa sillä on kilpailuetu pohjoisempana hallitsevaan kuuseen. Skandinaviassa pyökki kasvaa reliktilajina Norjan etelärannikolla, Ruotsissa koko Etelä-Ruotsissa, pohjoisimmillaan noin 150 km Tukholmasta etelään, ja yleisenä puulajina koko Tanskassa kaikilla sille soveltuvilla kasvupaikoilla. Baltiassa pyökkiä tavataan pohjoisimmillaan Latvian ja Liettuan rajaseudulla, jossa se joutuu kilpailemaan samasta elintilasta kuusen kanssa.
Pleistoseenikaudella lämpiminä jaksoina pyökkiä kasvoi myös nyky-Suomen alueella. Tätä nykyä Suomessa pyökki on hyvin harvinainen koristepuu eteläisimmässä Suomessa. Kuitenkin lounaisimmassa osassa maata pyökkiä saattaa tavata harvoin myös viljelykarkulaisena. Suomessa pyökkimetsikköä on istutettu Riilahden kartanon alueelle Raaseporin Bromarvissa,[3] missä pyökki myös lisääntyy luontaisesti.[5]
Käyttö
Puuta käytetään sen kauniin värin (puna-ruskeatäpläinen), kovuuden ja kulutuksenkestävyyden takia paljon erityisesti huonekaluteollisuudessa huonekaluihin, parketteihin ja muuhun sellaiseen. Euroopanpyökistä valmistetaan myös jäätelöpuikkojen ja mehujäiden puutikut[3].
Lajikkeita
- Fagus sylvatica 'Asplenifolia' – sulkapyökki
- Fagus sylvatica 'Atropunicea' – veripyökki, punalehtisestä muodosta f. purpurea jalostettu lajike.
- Fagus sylvatica 'Dawyck' – pylväspyökki
- Fagus sylvatica 'Pendula' – riippapyökki
- Fagus sylvatica 'Purpurea Pendula' – riippapunapyökki
- Fagus sylvatica 'Zlatia' – lehdet kellertäviä keväällä
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
