Irakin pohjoisosassa sijaitseva autonominen hallintoalue From Wikipedia, the free encyclopedia
Irakin Kurdistan eli Kurdistanin autonominen alue on Irakin pohjoisosassa sijaitseva autonominen hallintoalue. Irakin Kurdistanin hallinnollinen elin on Kurdistanin aluehallitus, ja Irakin perustuslaki on tunnustanut käytännössä 1990-luvulta lähtien olemassa olleen autonomisen alueen vuodesta 2005.
| Herêmî Kurdistan/ ههرێمی کوردستان, إقليم كردستان العراق Irakin Kurdistan |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | Irakille kuuluva itsehallinnollinen alue | ||
| presidentti | Nechirvan Barzani | ||
| pääministeri | Masrour Barzani | ||
| Pääkaupunki |
Arbil |
||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 40 643 km² (sijalla ) | ||
| Väkiluku (2017) | 5 765 043 (sijalla ) | ||
| Viralliset kielet | kurdi, arabia | ||
| Valuutta | Irakin dinaari (IQD) | ||
| – per asukas | BKTL (2012)[1]: 22 738 USD/hlö | ||
| HDI (2012) | 0,750 [1] (sijalla ) | ||
| Aikavyöhyke | GMT+3 | ||
| Itsenäisyys Irakin itsehallintoalue |
11. maaliskuuta 1970 |
||
| Lyhenne | |||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+964 | ||
| Kansallislaulu | ”Ey Reqîb” | ||
Irakin Kurdistan sijaitsee maan pohjoisosassa. Se koostuu aluehallinnon päätöksen mukaisesti neljästä (Irakin aluehallinnon mukaan kolmesta)[2] kuvernoraatista Dahuk, Erbil, Halabja ja Sulaimaniyya. Näistä Halabjan maakunta on Kurdistanin itsensä julistama maakunta (2014–). Irakin Kurdistan on vuoristoista aluetta. Vuoret ovat keskimäärin 2 400 metriä korkeita, mutta korkeimmat huiput kohoavat yli kolmeen kilometriin. Alueen läpi virtaavat Sirwan- ja Tigrisjoet sivujokineen. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin lämpötila on yli 40, joskus jopa 50 Celsius-astetta.[3]
Nykyinen Irak perustettiin Osmanien valtakunnan entisistä Kirkukin, Bagdadin ja Basran vilayeteista Yhdistyneen kuningaskunnan saatua alueen haltuunsa ensimmäisen maailmansodan seurauksena.[4] Sèvresin rauhansopimukseen sisältyi suunnitelma mahdollisesti itsenäisestä Kurdistanista, mutta kolme vuotta myöhemmin Turkin kanssa solmittu Lausannen sopimus jätti lopulta kurdit osaksi alueen uusia hallitsijoita.[5] Irakista tuli Kansainliiton mandaattialue brittien valvonnasta ja Faisal I:tä tuli maan kuningas. Vastaitsenäistyneen valtion asukkaista oli kurdeja noin 20 prosenttia. Kurdit kapinoivat jatkuvasti maan syntyhetkistä alkaen. Esimerkiksi vuonna 1919 brittien kuvernööriksi asettama Mahmud Barzinji julistautui Kurdistanin kuninkaaksi vuonna 1919 ja johti useita kapinoita brittejä vastaan. Barzinjin kukistuttua lopulta vuonna 1931 kurdien poliittiseksi johtajaksi Irakissa nousi mullah Mustafa Barzani.[4]
Irakin kuningaskunta päättyi vallankaappaukseen 14. heinäkuuta 1958. Uuden väliaikaisen perustuslain artikla 23 tunnusti kurdit arabien kumppaneiksi uudessa tasavallassa, mutta valtion ja kurdien välille puhkesi silti yhteenottoja jälleen syyskuussa 1961, ja ne jatkuivat ajoittain 1960-luvun ajan. Vuoden 1958 vallankaappauksella valtaan noussut kenraali Abdulkarim Qasim kukistui uudessa vallankaappauksessa helmikuussa 1963. Baath-puolue nousi hetkellisesti valtaan hänen jälkeensä ja vakiinnutti valtansa kahdella erillisellä vallankaappauksella vuonna 1968. Baath-puolueen johtaja Saddam Hussein neuvotteli vuonna 1970 Mustafa Barzanin kanssa maaliskuun manifestin, jonka perusteella kurdeille myönnettiin huomattavan suuri autonomia. Kumpikaan puoli ei lopulta kuitenkaan luottanut toiseensa, ja yhteenotot alkoivat jälleen vuonna 1974. Irakin–Iranin sodan aikana kurdit asettuivat Iranin puolelle, ja Saddam kosti tämän kemiallisin asein kansanmurhan mittakaavan saaneen al-Anfal-kampanjan aikana[4] Ali Hasan al-Majidin johdolla.[6]
Saddamin hyökättyä Kuwaitiin Yhdysvaltojen johtama liittouma kukisti Irakin armeijan nopeasti Persianlahden sodan aikana vuonna 1991. Sodan loppupuolella kurdit ja Irakin šiialaiset aloittivat epäonnistuneet kapinat Saddamia vastaan. Kapinoiden verinen kukistaminen ja syntyneet pakolaisvirrat saivat Yhdysvallat julistamaan lentokieltoalueet Irakin ylle. Tämä mahdollisti tällöin yhä tunnustamattoman Irakin Kurdistanin perustamisen, joka kärsi kuitenkin vielä 1990-luvun puolivälissä sisällissodasta Kurdistanin demokraattisen puolueen eli KDP:n ja Kurdistanin isänmaallisen liiton eli PUK:n välillä. Maaliskuussa 2003 alkaneessa Irakin sodassa kurdit tukivat Yhdysvaltoja, ja Saddamin kukistuttua Irakin uusi lokakuun 2005 perustuslaki tunnusti Kurdistanin aluehallituksen Irakin liittovaltion osaksi. Sodan jälkeen Kurdistan säästyi suurimmaksi osaksi sunnien ja šiialaisten väliseltä konfliktilta, joka vaivasi maan muita osia. Muusta maasta poiketen Kurdistanissa harjoitettiin onnistuneesti demokratiaa ja alueen talous nousi.[4]
Maan jakautuminen kuitenkin paheni entisestään ääri-islamistisen Isis-järjestön vallattua alueita vuonna 2014. Kurdistanin asevoimat eli peshmerga valtasi kiistellyn Kirkukin alueen estääkseen sen joutumisen Isisin käsiin. Kirkuk on yksi useista alueista, jonka omistuksesta Irakin Kurdistan on kiistellyt keskushallinnon kanssa. Heinäkuussa 2014 Kurdistanin presidentti Massoud Barzani julisti Kurdistanin järjestävän kansanäänestyksen itsenäisyydestä, mutta äänestyssuunnitelmia lykättiin sittemmin Irakin hallinnossa tapahtuneiden muutosten ja tämän seurauksena keskushallinnon ja Kurdistanin välien lieventymisen johdosta.[7]
Kansanäänestys itsenäisyydestä järjestettiin 25. syyskuuta 2017.[8] Viranomaisten mukaan äänestämässä kävi 72,6 % äänioikeutetuista, joista 92 % äänesti itsenäisyyden puolesta.[9] Äänestyksen tulos ei kuitenkaan sido Kurdistanin aluehallitusta laillisesti.[10] Keskushallinnon ja Kurdistanin välit kiristyivät huomattavasti äänestyksen jälkeen. Keskushallinnon joukot valtasivat suuren osan kiistellyistä alueista lokakuussa 2017 yhteenottojen jälkeen.[11] Kansanäänestykseen vaikuttanut presidentti Massoud Barzani erosi virastaan marraskuussa 2017.[7]
Toukokuussa 2019 Kurdistanin parlamentti valitsi pääministeri Nechirvan Barzanin Irakin Kurdistanin uudeksi presidentiksi.[12]
Kurdistanin alueen hallinnon mukaan Irakin Kurdistanin väkiluku oli vuonna 2017 yhteensä 5,765 miljoonaa.[13] Kurdien lisäksi alueella asuu myös muita kansallisuuksia, kuten assyrialaisia, kaldealaisia turkmeeneja, armenialaisia ja arabeja.[14] Alueen väestön valtaosa harjoittaa sunnalaista islamia ja sen shafi'ilaista koulukuntaa. Alueella on myös kristitty vähemmistö, joka jakautuu useisiin eri kirkkoihin. Muita uskonnollisia vähemmistöjä ovat esimerkiksi jesidit ja kakait.[15] Irakin Kurdistanin virallisia kieliä ovat kurdi ja arabia. Alueella puhuttu kurdin kieli jakaantuu soranin ja kurmandžin murteisiin. Myös arabiaa käytetään ja ymmärretään laajalti.[16]
Vuonna 2012 kehitystasoa kuvaava inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) oli Irakin Kurdistanille 0,750 (korkea, tasoltaan Turkin HDI:n luokkaa), mikä on huomattavasti korkeampi kuin koko Irakin HDI (0,694, niukasti keskitason puolella).[1]
Kurdistanin aluehallitus valitsi vuonna 2005 Kurdistanin demokraattisen puolueen johtajan Massoud Barzanin Irakin Kurdistanin ensimmäiseksi presidentiksi, ja hän voitti presidentinvaalit vuonna 2009. Kurdistanin demokraattinen puolue ja Kurdistanin isänmaallinen liitto sopivat sisällissodan rikkomat välinsä vuonna 2002, ja puolueet ovat sittemmin hallinneet aluetta yhdessä osallistuen kuitenkin vaaleihin erillisinä puolueinaan. Oppositioryhmät ovat kritisoineet kahden valtapuolueen menettelyä, jota on pidetty mahdollisena uhkana demokraattisille instituutioille.[17]
Irakin Kurdistanin toinen presidentti on toukokuusta 2019 lähtien ollut Nechirvan Barzani.[12]
Irakin Kurdistanin parlamentissa on 111 edustajaa, joiden viimeisimmät vaalit pidettiin syyskuussa 2013.[18] Kurdistanin aluehallinnolla ei ole voimassa olevaa perustuslakia. Kurdistanin parlamentti äänesti perustuslakiesityksestä vuonna 2009, mutta se ei tullut voimaan, koska sitä ei vahvistettu kansanäänestyksellä.[10]
Peshmerga muodostaa Irakin Kurdistanin alueelliset asevoimat. Peshmerga on jakautunut kahden valtapuolueen joukkoihin, jotka yhdessä hallinnoivat virallisesti aluehallinnon alaisia joukkoja. Peshmergalla on kaiken kaikkiaan arviolta 100 000–150 000 jäsentä.[19]
Kurdialue on pysynyt hyvin rauhallisena alueena muutoin levottomassa Irakissa, ja hallinto on toiminut tehokkaasti, minkä johdosta Kurdistanista on tullut houkutteleva alue ulkomaisille investoijille. Erityisesti turkkilaisyritykset ovat tehneet alueella laajoja investointeja. Myös uusien asuntojen rakentaminen on voimakasta, ja alueen rauhallisuus houkuttelee myös etelän varakkaampaa arabiväestöä muuttamaan alueelle.[20]
Kurdistanin aluehallituksen pääasiallinen tulonlähde on öljy.[21] Aluehallituksen mukaan alueen öljyvarannot ovat noin 45 miljardia barrelia.[22] Öljynhinnan maailmamarkkinahintojen laskeminen on 2010-luvulla johtanut taloudellisiin vaikeuksiin. Irakin keskushallinnon kanssa solmitun sopimuksen perusteella aluehallitus saa 17 prosenttia maan öljytuloista, mutta aluehallitus on syyttänyt Irakin keskushallintoa sopimuksen rikkomisesta ja se on myynyt öljyä suoraan esimerkiksi Turkin kautta. Keskushallinto on puolestaan keskeyttänyt budjettimaksunsa kurdeille, jotka ovat sittemmin velkaantuneet. Korruptio on yksi paikallisen talouden suurimmista ongelmista.[21]
Keskimääräinen bruttokansantulo (BKTL) oli Irakin Kurdistanissa 22 738 USD henkeä kohden, kun se koko Irakissa oli 12 738 USD henkeä kohden.[1] Kurdistanin alue kuuluu korkean tulotason alueisiin. Seudun vuoden 2012 BKTL vastasi tuolloisia Portugalin tai Slovenian keskimääräisiä tulotasoja.[23]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
.svg)
