Ernst Gustaf von Willebrand, III, ven. Эрнст Густав фон Виллебранд, (19. elokuuta 1751 Karuna – 25. kesäkuuta 1809 Turku, Jokioisten kartano[1])[2][3][4] oli suomalainen kenraali. Hän toimi Turun ja Porin läänin maaherrana vuosina 1790–1806 ja oli sen jälkeen Kuninkaallinen Suomen koskenperkausjohtokunnan puheenjohtaja sekä valtionsihteeri[5].[6]
Ernst Gustaf von Willebrand | |
---|---|
Vapaaherra Ernst Gustaf von Willebrand |
|
Valtiopäivämies | |
Aatelissäädyn edustaja Porvoon valtiopäivillä 22. maaliskuuta – 19. heinäkuuta 1809.
|
|
Suomen lähetyskunta | |
Aatelissäädyn edustaja Suomen pietarin lähetyskunnassa 26. lokakuusta 1808 – 7. tammikuuta 1809. (ylimääräinen jäsen, ei osallistunut lähetyskunnan työhön.)
|
|
Kuvernööri | |
Turun ja Porin läänin maaherra 1790–1806.
|
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 19. elokuuta 1751 Karuna, Pihloinen, Vehmaa, Ruotsin valtakunta |
Kuollut | 25. kesäkuuta 1809 (57 vuotta) Turku, Jokioisten kartano Suomen suuriruhtinaskunta |
Kansalaisuus | Ruotsi 1751– , Suomi 1809– |
Ammatti | maaherra, valtiosihteeri |
Vanhemmat | Isä:Ernst Gustaf von Willebrand, II ja äiti: Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila |
Puoliso | Vendla Gustava von Wright |
Tiedot | |
Dynastia | Willebrand |
Nimikirjoitus |
|
Sotilaspalvelus | |
Sotilasarvo | kenraalimajuri |
Taistelut ja sodat | taistellut venäläisten rinnalla ruotsalaisia vastaan suomen sodassa 1808-1809. |
Kunniamerkit | Pyhän Annan ritarikunta I lk. ritarimerkki |
Historia
Alikapteenin poika von Willebrand toimi sotilasurallaan 1788–1790 Kustaa III:n sodassa sota-asioiden valtiosihteerinä. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1792 ja hän sai vapaaherran arvon 1806.[2][7]
Von Willebrand omisti Jokioisten kartanon ja rakennutti sen päärakennuksen. Hän perusti kartanoon verkatehtaan, johon hän hankki vuonna 1800 Suomen ensimmäiset karstaus- ja kehruukoneet, ja vuonna 1804 rautaruukin[2]. Von Willebrand omisti myös sahoja, myllyjä ja laivoja sekä perustamastaan Turun tupakkatehtaasta osake-enemmistön. Hän oli Suomen Talousseuran ja Turun Soitannollisen Seuran puheenjohtaja ja vuonna 1808 Suomen lähetyskunnan jäsen.[8][9] Von Willebrand alkoi heti 1808 luoda kauppasuhteita venäläisten kanssa.[2] Aatelissäädyssä hän oli sukunsa edustaja Porvoon valtiopäivillä 1809.[10]
Vanhemmat olivat: Ernst Gustaf von Willebrand, II ja Sofia Catharina Jägerhorn af Spurila, Puoliso: Vendla Gustava von Wright: heillä oli kahdeksan lasta.
Hautapaikka
Ernst Gustaf von Willebrand kuoli 25. kesäkuuta 1809 ja hänet on haudattu Turun Jokuioisten kartanon puistoon[1].
Kunnianosoitukset
Pyhän Annan ritarikunta (I. luokka) ritarimerkki olkanauhalla, Suomen lähetyskunta 1808. [11][12]
Aatelisarvo
- Korotettu vapaaherran arvoon 8. elokuuta 1806, ja sukuhaara lakannut 9. toukokuuta 1886.[13]
Galleria
Arkistokuvia
- Finna.fi kuvaaineisto - WSOY valokuva: (Ernst Gustaf von Willebrand) Viitattu 7.1.2023
Kuvagalleria
- G. E. von Willebrändin Jokioisten verkatehdas.
- E. G. von Willebrandin hauta Jokioisten kartanon puistossa.
Katso myös
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.