Dzierżoniów
kaupunki ja oma kuntansa Ala-Sleesian voivodikunnassa Puolassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Dzierżoniów on kaupunki ja oma kuntansa Dzierżoniówin piirikunnassa Ala-Sleesian voivodikunnassa Puolassa. Sen väkiluku oli vuoden 2020 lopussa 32 869. Kaupunki on sekä piirikuntansa että viereisen Dzierżoniówin maalaiskunnan hallinnon keskus.[2][5][6]
| Dzierżoniów | |
|---|---|
.jpg) Näkymä kaupungintalon tornista |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Kaupungin kartta |
|
  Dzierżoniów |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Puola |
| Voivodikunta | Ala-Sleesia |
| Piirikunta | Dzierżoniów |
| Kaupunginoikeudet | n. 1258 |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | kaupunkikunta |
| – Kaupungin- johtaja |
Dariusz Kucharski[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 20,1[2] km² |
| Väkiluku (2020) | 32 869 |
| – Väestötiheys | 1 638[3] as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 58-200, 58-203, 58-204[4] |
| Suuntanumero(t) | +48 (74) |
| Rekisterikilpi | DDZ |
Dzierżoniówin pinta-ala on 20,1 neliökilometriä, josta maatalousmaan osuus on 65,4 prosenttia ja metsän osuus alle 0,2 prosenttia. Kaupunki rajoittuu Dzierżoniówin maalaiskunnan lisäksi Pieszycen ja Bielawan kuntiin.[2] Se sijaitsee Kotlina Dzierżoniowskan (”Dzierżoniówin laakso”) alueella. Piława-joki virtaa kaupungin halki.[7]
Dzierżoniów jakautuu kuuteen osa-alueeseen, jotka ovat nimiltään Przedmieście, Nowe Miasto, Dzierżoniów Dolny, Dzierżoniów Centrum, Dzierżoniów Zachód ja Dzierżoniów Zatorze.[8]
Dzierżoniówin halki kulkevat voivodikunnan tiet 382, 383 ja 384. Kaupungin alueella on kaksi rautatielinjaa, 137 (Katowice–Legnica) ja 341 (Dzierżoniów Śląski–Bielawa Zachodnia).[9]
Dzierżoniów on legendan mukaan ollut olemassa 1100-luvulta lähtien.[10] Historiallisissa lähteissä se esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1258 saksankielisellä nimellä Reichenbach. Suunnilleen niihin aikoihin sille myönnettiin kaupunginoikeudet.[11][12]
Dzierżoniów oli jo 1400-luvulla tunnettu kutojistaan. Sen kaupankäynti ja käsitöiden sekä kankaan, erityisesti pellavan tuotanto kehittyi 1500-luvulla niin paljon, että aikakautta kutsutaan Dzierżoniówin kultakaudeksi. Vuonna 1526 kaupungista tuli osa Habsburgien monarkiaa. Dzierżoniów kärsi suuria vahinkoja vuonna 1618 alkaneessa kolmikymmenvuotisessa sodassa. Sleesian sotien (1740–1763) seurauksena kaupunki siirtyi Preussin hallintaan.[12]
Vuonna 1790 kaupungissa pidettiin niin kutsuttu Reichenbachin kongressi, johon saapuivat Preussin, Itävallan, Alankomaiden, Englannin diplomaatit.[12] Kaupunki ja ympäröivä alue oli 1800-luvulle mennessä Sleesian tekstiilituotannon keskus. Ala teollistui, mikä johti käsityöläisten kriisiin ja 1800-luvun puolivälissä Dzierżoniówissa ja lähialueilla kutojien kapinoihin. Kirjallisuuden Nobelin 1912 saanut Gerhart Hauptmann kuvaa kapinoita teoksessaan Kankurit (1892).[12][13]
Vuonna 1945 kaupunki liitettiin Puolaan ja sen nimeksi vaihdettiin Rychbach. Vuonna 1946 se nimettiin Dzierżoniówiksi sleesialaisen papin ja mehiläishoitajan Johann Dzierzonin (Jan Dzierżon) mukaan.[11][14]
Vuoden 2020 joulukuussa Dzierżoniówissa asui 32 869 asukasta[5], joista 53,3 prosenttia oli naisia ja 46,7 prosenttia miehiä.[15] Kaupungin väkiluku on pienentynyt viime vuosikymmeninä; vielä vuonna 1995 se oli 38 066.[5] Alle 18-vuotiaiden osuus piirikunnan väestöstä oli vuoden 2020 joulukuussa 14,8 prosenttia, työikäisten 56,6 prosenttia ja eläkeikäisten 28,7 prosenttia. Väestön keski-ikä oli 45,4 vuotta. Kaupungin työttömyysaste oli 7,6 prosenttia vuonna 2020. Työssäkäyvistä asukkaista 42,5 prosenttia työskenteli teollisuus- tai rakennusalalla, 14,8 prosenttia palvelualalla, 12,7 prosenttia maatalousalalla ja 2,4 prosenttia talousalalla.[15]
Dzierżoniówin kuusi yhteistyökaupunkia:[16]
Bischofsheim (vuodesta 1990)
Crewe & Nantwich (vuodesta 2005)
Hajdúszoboszló (vuodesta 2015)- Kluczbork (vuodesta 2007)
Lanškroun (vuodesta 1999)- Serock (vuodesta 2004)
Näkymä Pieszycestä Dzierżoniówiin
Näkymä kaupungintalon tornista
Kaupungintalo ja keskusaukiota
Postimerkki 1910-luvun lopulta
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
