Córdoban moskeija
From Wikipedia, the free encyclopedia
La Mezquita (espanjaa, arabian kielen sanasta Masijd “moskeija”) on Córdobassa, Espanjan Andalusiassa sijaitseva pyhäkkö. Arabihallitsijat rakennuttivat sen vuosina 785-987. Rakennus ehti olla moskeijana neljäsataa vuotta. Vuonna 1236 se vihittiin kirkoksi, kun Kastilian kuningas Ferdinand III reconquistan myötä valloitti kaupungin.[1] Moskeijan kohdalla saattoi aikaisemmin sijaita Pyhän Vincent Zaragozalaisen kirkko, mutta asia ei ole varma.[2][3]
.jpg)
Mezquita on Córdoban umaijadikalifaatin suurenmoisin näihin päiviin säilynyt muistomerkki. Se ei kuitenkaan ole säilynyt aivan täydellisenä, sillä vuonna 1523 piispa Alonzo Manriquen määräyksestä rukoussalin keskelle alettiin rakentaa varhaisrenessanssityylista katedraalia.[4]
Arabivalloittajien uskonnosta ei ole säilynyt tietoja, joten on arvoitus, tehtiinkö pyhäkkö jo 700-luvulla moskeijaksi vai muutettiinko sellaiseksi vasta 800-luvulla, jolloin ensimmäiset tiedot islamista ilmaantuvat kirjallisiin lähteisiin. Valloituksesta kertova ainoa aikalaislähde, Vuoden 754 Kronikka ei vielä puhu muslimeista eikä uskonsodasta, vaan arabeista.[5] Myöskään esimerkiksi Mesquitan alkuperäinen rukoussuunta ei osoita Mekkaan vaan poikkeaa siitä 17 astetta.[6]
Islamilaisen tarinaperinteen mukaan paikalla ollut Pyhän Vincentin kirkko olisi arabivalloituksen jälkeen ensin jaettu muslimien ja kristittyjen kesken. Arabiemiiri Abd ar-Rahman I olisi sitten rahalla ostanut pyhän Vicenten kirkon kristittyjen puoliskon ja purkanut rakennuksen.[7][8] Samaa tarinaa kerrottiin Damaskoksen moskeijasta, jonka alta purettiin Johannes Kastajan katedraali.[9] Kertomus on siten ilmeisesti lainatavaraa.
Roger Collinsin mukaan paikalla mahdollisesti oli kristillinen kirkko, jonka arabiemiiri Abd ar-Rahman I antoi purkaa ja rakennutti sen jäänteitä hyväksi käyttäen Mezquitan ensimmäisen vaiheen 780-luvulla. Ainakin rakentamisessa käytettiin roomalaisista temppeleistä saatuja kiviä ja pylväitä.[10]
Moskeijassa tehtiin jälkeenpäin uudistuksia: vuonna 958 rakennus sai óreetin. Sitä ennen rukouskutsu huudettiin katolta.[11] Vuonna 961 al-Hakam II laajensi rukoilusalia ja paranteli mihrabia. Viimeiset uudistukset teki al-Mansur Ibn Abi Aamir vuonna 987, jolloin Córdoban moskeija laajennettiin sen lopulliseen kokoon. Arkkitehtonisia erikoisuuksia ei harrastettu; moskeijan pylväshallia yksinkertaisesti monistettiin riittävän paljon niin, että kaikki mahtuivat sisään. Vaikutelma oli silti mykistävä ja toi hartaalle uskovalle mieleen paratiisin puutarhan.
Collinsin arvion mukaan pyhäkön ensimmäisessä vaiheessa sinne mahtui noin 1 000 henkeä. Siitä päätellen Córdoban väkiluku oli 700-luvun lopulla noin 4 000.[12] Tiedot, joiden mukaan Córdoban väkiluku olisi noussut jopa puoleen miljoonaan[13] perustuvat myöhäisiin islamilaisiin lähteisiin ja ovat ilmeisesti liioittelua.[14]
Córdoban suuri moskeija oli kahdensadan vuoden ajan Córdoban emiraatin ja myöhemmin kalifaatin uskonnollinen keskus. Se oli pääkaupungin sydän ja polttopiste.[15] Al-Andalusin ihmisille “moskeijan kauneus oli niin häikäisevä ettei sitä voinut sanoin kuvailla.”[16] Rukoussalia käytettiin myös opetustilana, ja Abd ar Rahman I:n aikana sieltä käsin hoidettiin al-Andalusin lakia ja järjestystä.[17]
Joidenkin mielestä Mezquitan piirteet ja ulkoasu muistuttavat Damaskoksen Umaijadimoskeijaa.[18] Toisten mielestä yhtäläisyydet rajoittuvat sisäpihaan. Arabien varhaisissa pyhäköissä korostuivat kristillisten kirkkojen mallin mukainen pituusakseli ja keskilaiva, kun taas Mezquita oli lähes neliönmuotoinen.[19]
Piirteet
Tunnusomaisinta rakennukselle on sen valtavat holvikaaret ja jaspisksesta, onyksistä, marmorista ja graniitista tehdyt pylväät, joita on yhteensä 856. Niistä ensimmäiset oli saatu roomalaisten temppelien osista, sekä muista tuhoutuneista roomalaisista rakennuksista, kuten Méridan amfiteatterista. Kaksoisholvikaaret, jotka saattavat olla peräisin vasta 800-luvulta, auttoivat tukemaan katon valtavaa painoa. Niiden esikuvana oli Córdoban lähellä sijaitseva Méridan roomalainen vesijohto eli akvedukti. Visigoottien tyylin mukaiset kaaret muodostuvat alemmasta hevosenkenkäkaaresta ja ylemmästä puoliympyrän muotoisesta kaaresta. Kuuluisat, vuorotellen punaiset ja valkoiset holvikivet ovat saaneet inspiraationsa Kalliomoskeijasta ja muista roomalaisen arkkitehtuurin saavutuksista.[16] Valkoisen kalkkikiven ja punatiilen vaihtelua (opus mixtum) käytettiin esimerkiksi Méridan akveduktissa.[20][21]
Holvikivet muistuttavat Aachenin tuomiokirkon holvikiviä, ja nämä temppelit rakennettiinkin lähes samanaikaisesti. Moskeijassa on paljon kullattuja rukousnurkkia, jotka olivat tavallisia keskiaikaisissa kirkoissakin.[22] Keskellä sijaitsevassa kennomaisessa kupolissa on käytetty tähdillä koristeltuja sinisiä laattoja. Mihrab on arkkitehtoninen mestariteos, ja sitä koristavat geometriset kuviot ja soljuvat kasvikuviot. Muita huomattavia piirteitä ovat luostariarkkitehtuurista tuttu pylväskäytävien ympäröimä piha, sahn, puulevyt, minareetit, värikkäät mosaiikit ja ikkunat, joissa on käytetty värillistä lasia.[16] Moskeijan seinille oli kaiverrettu katkelmia Koraanista. Mosaiikkien tekemisessä 900-luvulla apuna olivat Bysantista tulleet ammattilaiset.[22]
Mezquitan suurin ihme on sen jättiläismäinen pylväshalli eli hypostyyli. Pylväshallikaan ei ollut uusi keksintö, sillä sellaisia esiintyi pohjoisafrikkalaisissa kirkoissa, kuten Karthagon Damous et Karita -pyhäkössä. Pylväshallien esikuvia löytyy jo muinaisesta Egyptistä (esim Karnakin temppeli), jossa niitä on myöhemmin muutettu kirkoiksi.[23] Poikkeuksellista Córdoban moskeijassa on pylväshallin ennätysmäinen koko, joka oli seurausta useista peräkkäisistä laajennusvaiheista. Laajennukset todistavat kaupungin vähittäisestä kasvusta.
Pohjapiirustus
Moskeijassa on suorakaiteen muotoinen rukoussali. Käytävät ovat kohtisuorassa qiblaan eli suuntaan johon muslimit rukoilevat.[24] Qibla-seinä ei kuitenkaan osoita Mekkaan, kuten sen pitäisi, jos rakennus olisi alun perin rakennettu moskeijaksi. Ero on noin 17 astetta, ja seinä suuntautuu etelään.[25] Pyhäkkö onkin luultavasti rakennettu aikansa katuverkon mukaiseksi.[26]
Rukoussali on suuri ja tasainen, ja sen puukattoa tukevat hevosenkengän muotoiset kaaret.[15] Noin 150 vuotta perustamisen jälkeen moskeijaa laajennettiin etelään ja siihen lisättiin katolle johtava portaikko. Rukouskutsu huudettiin luultavasti sieltä, sillä minareetin moskeija sai vasta parikymmentä vuotta tämän jälkeen. Rukoussali liitettiin kalifin palatsiin kävelysillalla.[18] Moskeijaa laajennettiin myöhemmin vielä uudelleen etelän suuntaan. Suuria laajennusvaiheita oli kaikkiaan neljä.[27]
1000-luvulle asti piha oli päällystämätön, ja siinä kasvoi sitruspuita ja palmuja, joita ensin kasteltiin sadevesisäiliöillä ja myöhemmin akvedukteilla. Arkeologiset tutkimukset viittaavat siihen, että istutetut puut muodostivat kuvioita kastelukanavien kanssa. Nykyään näkyvät kivikanavat eivät ole alkuperäisiä.[28]
Vuonna 1236 Ferdinand III valloitti Córdoban reconquistan edetessä, ja moskeija vihittiin kristityksi kirkoksi heti valloitusta seuranneena päivänä.[29] Vuonna 1239 se pyhitettiin Pyhän Maria Jumalanäidin katedraaliksi. Alfonso X Viisaan aikana paria vuosikymmentä myöhemmin luotiin varovaisin muutoksin Villaviciosan kappeli ja Kuninkaallisen kappeli moskeijan keskelle. Myöhemmät kuninkaat lisäsivät kristillisiä piirteitä, kuten Kastilian Henrik II, joka rakensi kappelin uudestaan 1300-luvulla. Moskeijan minareetti muutettiin kellotorniksi ja varustettiin Santiago de Compostelan katedraalista muslimien varastamilla kirkonkelloilla.[30]
Moskeijan merkittävin muutos tapahtui kun suuren rakennuksen keskelle rakennettiin vuoden 1523 jälkeen renessanssityylinen katedraali. Lisäys tehtiin Kastilian ja Aragonian kuninkaan Kaarle V:n luvalla, mutta hanketta myös vastustettiin jo alun alkaen vandalismina.[4] Käsityöläiset ja arkkitehdit jatkoivat lisäyksien tekemistä rakennukseen aina 1700-luvun lopulle. Suuren moskeijan muuttaminen kristityksi kirkoksi saattoi auttaa rakennuksen säilymisessä vuosisatojen halki.
- Cóordobasta 13 km päähän rakennettu palatsialue, Madinat al-Zahra oli kalifaatin ihmeistä suurin, mutta säilyi vain sata vuotta ennen kuin se hävitettiin sisällissodassa vuonna 1013.
- Muslimit pitävät ilmailun perustajana Abbas ibn Firnasia. Kirjan "1001 Inventions" mukaan hän vuonna 852 hyppäsi Córdoban moskeijan minareetista leveän viitan avulla.[31] Bagdadin kansainvälinen lentokenttä on nimetty hänen mukaansa. Tarina ei ole tosi, sillä Córdoban moskeija sai minareetin vasta vuonna 958.[11]
- Kalifi al-Mansur hävitti vuonna 997 Santiago de Compostelan. Vangiksi otetut kristityt orjat kuljettivat maanteitse kirkonkellot Córdoban moskeijaan muslimien voitonmerkiksi.[32]
- Espanjan muslimien neuvosto ehdotti vuonna 2004, että muslimit saisivat rukoilla Córdoban moskeijassa.[33][34] Pyyntö ei herättänyt vastakaikua katolisessa kirkossa.[35]
- Pääsiäisviikolla vuonna 2010 kaksi järjestyksenvalvojaa loukkaantui vakavasti. Ongelmat alkoivat, kun puoli tusinaa itävaltalaista muslimia polvistui rukoilemaan turistikierroksen aikana. Järjestyksenvalvojat pyysivät miehiä jatkamaan kierrosta tai poistumaan.[36][37] Kun kaksi heistä kieltäytyi, syntyi käsirysy, jonka päätteeksi molemmat pidätettiin. Poliisin mukaan toinen pidätetyistä oli varustautunut puukolla.[36][37][38]
Valokuvia Mezquitan arkkitehtuurista.
Mihrab
Kupolin sisäpuoli
Roomalainen silta ja moskeija
- Al-Andalus
- Maurilainen arkkitehtuuri
- Umaijadimoskeija Damaskoksessa
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
