Chișinău
Moldovan pääkaupunki From Wikipedia, the free encyclopedia
Chișinău [kiʃi'nəw] (kyrillisin kirjaimin Кишинэу, ukr. Кишині́в, Kyšyniv, ven. Кишинёв, Kišinjov) on Moldovan pääkaupunki. Chișinăun kaupungin asukasluku on noin 674 500, koko kaupunkipiirin noin 804 500 (2014 alussa).[2]
| Chișinău | |
|---|---|
 |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Chișinău |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Moldova |
| Asema | Itsehallinnollinen kaupunki |
| Historiall. maininta | 1436[1] |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Dorin Chirtoacă |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 120 km² |
| Korkeus | 85 m |
| Väkiluku (2014) | 674 500 (pääkaupunki)[2] |
| – Metropolialue |
804 500 (kaupunkipiiri, Municipiul Chişinău) [2] |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Postinumero | MD-20xx |
| Suuntanumero(t) | +373 22 |
|
Moldovan pääkaupunki
|
|
Chișinău on ollut asuttua seutua vuosituhansia. Arkeologit ovat löytäneet seudulta esimerkiksi kivikautisia asutuksia ajalta 8 000–35 000 eaa., sekä varhaisen rautakauden asutuksia 8.–10. vuosisadalta eaa. Seudulta on löydetty myös antiikin Rooman kolikoita 4. vuosisadalta jaa., mikä kertoo alueen asukkaiden yhteydestä roomalaisiin maakuntiin Tonavan alajuoksun ja Mustanmeren seudulla.[1]
Ensimmäinen historiallinen maininta Chișinăusta on annettu 17. heinäkuuta 1436.[1] Kylä sijaitsi luostarin ympärillä. 1500-luvulla turkkilaiset osmanit valloittivat sen. Vielä 1800-luvun alussa se oli pieni, 7 000 asukkaan kylä. Vuonna 1812 Venäjän keisarikunnan joukot valtasivat kaupungin ja tekivät siitä Bessarabian keskuksen. Väkiluku kasvoi 92 000:een vuonna 1862 ja 125 787:ään 1900. Tuolloin 43 prosenttia asukkaista oli juutalaisia.
Turkin sodassa 1877–1878 kaupunki oli Venäjän hyökkäyksen pääkohde.
Romania piti Chișinăuta hallussaan vuosina 1918–1940, sitten se luovutettiin Neuvostoliitolle. 10. lokakuuta vuonna 1940 kaupunkia hävitti 7,3 Richterin asteikon maanjäristys. Toisessa maailmansodassa kaupunki hävitettiin kahdesti, vuosina 1941 ja 1944. Hävitetty kaupunki jälleenrakennettiin vuosina 1947–1949 neuvostoarkkitehti Aleksei Sjutsevin suunnitelmien pohjalta. 1950-luvun alussa kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti. Vuonna 1977 kaupunkia koetteli jälleen uusi maanjäristys.
Chișinău sijaitsee seitsemällä kukkulalla Dnestrin haaran, Bâcjoen varrella. Kaupungin keskusta on Bâcjoen oikealla eli lounaanpuoleisella rannalla.[3] Siellä vallitsee mannerilmasto. Lämpimimpiä kuukausia ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila käy 26 asteen yläpuolella. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin lämpötila on keskimäärin koko ajan pakkasen puolella, keskimääräinen alin lämpötila -6 astetta. Sateisinta on kesäkuussa.[4] Talvella sataa lunta.
Chișinăun kaupunkipiirin (Municipiul Chişinău) asukasluku 804 500 (2014) sisältää pääkaupungin (Chișinău, 674 500 as.) ohella kuusi pienempää kaupunkia (Codru 11 700 as., Cricova 8 700 as., Durlești 19 800 as., Sîngera 12 900 as., Vadul lui Vodă 5 700 as. ja Vatra 3 500 as.). Kaupunkipiirin kylissä asuu noin 72 800 maaseutuasukasta.[2]
Vuoden 2004 väestönlaskentaan (712 218 as.) verrattuna kaupunkipiirin väestö on kasvanut yli 10 prosenttia vuosikymmenessä. Tuolloin itse pääkaupungissa oli 589 445, kaupunkipiirin muissa kaupungeissa 54 759 ja maaseutukylissä 68 014 asukasta.[5]
Kaupungin pääkatu on ruhtinas Tapani III Suuren mukaan nimetty Stefan cel Maren puistokatu. Sen varrella sijaitsevat tärkeimmät hallintorakennukset. Vanhassakaupungissa on yli 700 taloa 1800-luvulta. Museoihin kuuluvat Moldovan kansallismuseo, Etnografinen museo ja Arkeologinen museo.[6]
Kaupungissa on 12 julkista ja 11 yksityistä yliopistoa ja Moldovan tiedeakatemia. Moldovan valtionyliopisto perustettiin 1946. Siitä erkanivat myöhemmin Moldovan teknillinen yliopisto (1964), kauppatieteiden akatemia (1991) ja teologinen akatemia (1993).[7] Muita ovat muun muassa maataloustieteellinen ja kasvatustieteellinen yliopisto.
Chișinăussa sijaitsee Moldovan ainoa siviili-ilmailuun tarkoitettu lentoasema. Chișinăun kansainvälisen lentoaseman kansainvälinen tunnus oli aiemmin KIV, joka oli johdettu kaupungin venäjänkielisestä nimestä Kišinjov. Lentokenttäkoodiksi vaihdettiin 18.1.2024 alkaen RMO (sanoista Republic of Moldova). Sieltä on säännöllistä liikennettä moniin Euroopan kaupunkeihin.
Maaliikenteen muodoista suosituin on linja-auto. Paikallisliikenteen lisäksi on myös pitkänmatkan reittejä.
Chișinăun rautatieasemalta on yhteydet Bukarestiin ja Iașiin. Aiemmin asemalta pääsi suoralla junalla myös Kiovaan, Minskiin, Odessaan ja Moskovaan. Kaikki maan sisäinen henkilörautatieliikenne on tällä hetkellä keskeytetty rahoitusvaikeuksien vuoksi.
Chișinău on Moldovan teollisuuden keskus, jossa harjoitetaan teknologiateollisuutta, elektroniikkaa, elintarviketeollisuutta, puunjalostusta, nahkatyötä ja painoteollisuutta.[8]
- Serghei Dadu (jalkapalloilija)
- Alexandru Epureanu (jalkapalloilija)
- Gabrielle Goffredo (kilpatanssija, latinalaistanssit)
- Anna Matus (kilpatanssija, latinalaistanssit)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
