From Wikipedia, the free encyclopedia
Jacobine Camilla Collett (o.s. Wergeland, 23. tammikuuta 1813 Kristiansand, Norja – 6. maaliskuuta 1895 Kristiania, Norja) oli norjalainen kaunokirjailija, esseisti ja naisasianainen. Häntä on kuvattu maansa ensimmäiseksi naispuoliseksi vapaaksi ja matkustelevaksi intellektuelliksi[1] ja myös maansa "ensimmäiseksi feministiksi".[2]
| Camilla Collett | |
|---|---|
 Camilla Collett Johan Gørbitzin maalaamana 1839 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. tammikuuta 1813 Kristiansand, Norja |
| Kuollut | 6. maaliskuuta 1895 Kristiania, Norja |
| Kansalaisuus | norjalainen |
| Ammatti | free-lance -toimittaja, kirjallisuuskriitikko |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | poeettinen realismi |
| Tyylilajit | kaunokirjallinen romaani, novelli, essee |
| Aiheet | yhteiskuntakritiikki, naisasia |
| Kirjallinen suuntaus | naisasialiike |
| Esikoisteos | Amtmandens Døttre (1854–1855) |
| Aiheesta muualla | |
| Collettin teokset norjaksi | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Camilla Wergeland syntyi Kristiansandissa opettaja ja rovasti Nicolai Wergelandin (1780–1848) ja kulttuuripersoona Alette Dorothea (aik. Thaulow) Wergelandin viisilapsisen perheen kolmantena lapsena. Nicolai oli köyhän lukkariperheen poika Bergenistä, josta tuli sittemmin eräs Eidsvollin itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajia. Isä-Nicolailla oli myös merkittävä rooli maan ensimmäisen yliopiston perustamisessa, hän oli eräs maan perustuslain laatijoista, ja hän myös ehdotti Norjan parlamentille sen nykyistä nimeä Storting. Suvun nimi tulee Verklandin maatilasta Sognissa. Alette oli virkamies (norj. byskriver) Henrik Arnold Thaulowin tytär ja aktiivinen kulttuuripersoona.[1]
Wergelandin perheestä tuli muutenkin Norjan näkyvimpiä kulttuuriperheitä. Hänen isoveljensä oli runoilija Henrik Wergeland (1808–1845), ja nuorin veli oli kenraali Oscar Wergeland (1815–1895). Kodissa käytiin paljon keskusteluja kulttuurista, Ranskan vallankumouksesta, Rousseaun lastenkasvatusfilosofiasta ja yleensä modernistisista aiheista.[1]
Perheen muutettua Eidsvolliin 1817 Camilla kasvoi Eidsvoldin pappilassa ja vietti teini-ikänsä herrnhutilaisessa sisäoppilaitoksessa. Hän oli innokas lukija sekä kirjeiden ja päiväkirjojen kirjoittaja. Ikävystyttäväksi sanottu arkipäivä Eidsvoldin pappilassa kouli hänestä kirjoittajan, joka pystyi kirjoittamaan "ilman erityistä aihettakaan". Collett rakastui onnettomasti runoilija Johan Sebastian Welhaveniin. Suhde oli tuomittu epäonnistumaan, koska Welhaven oli muun muassa hänen veljensä Henrik Wergelandin kiihkeimpiä kritisoijia ja siksi perheen epäsuosiossa.[2] Vuonna 1834 Collettin isä kustansi Camillan oleskelun Pariisissa, taustalla toive saada suhde loppumaan. Kolme vuotta myöhemmin suhde olikin ohitse.[3]
Camillan kirjailijanura alkoi hänen avioiduttuaan 1841 juristin ja kirjallisuuskriitikon Peter Jonas Collettin kanssa. Hän alkoi kirjoittaa novelleja ja esseitä. Peter oli hänen "sparraajansa" ja suuri henkinen kannustaja. He kirjoittivat myös artikkeleita yhdessä. Avioliitto kesti vain kymmenen vuotta Peterin äkilliseen kuolemaan saakka (1851), ja Collett jäi yksin pariskunnan neljän pikkupojan kanssa. Talousvaikeuksien vuoksi hän joutui myymään talonsa ja kolme vanhinta poikaa kasvoivat sukulaisten luona. Nuorin poika muutti äitinsä mukana aina uuteen asuinpaikkaan.[4]
Collettin suuri esikoisromaani Amtmandens Døtre julkaistiin vasta hänen leskeksi jäätyään (1854–1855). Se oli ensimmäinen yhteiskuntakriittinen romaani Norjassa ja samalla ensimmäinen naisasiaromaani, jossa käsiteltiin naisten elinoloja ja puutteellisia oikeuksia päättää omasta elämästään. Läpi kirjallisen uransa Collett nosti esiin naisasiaa, ja häntä pidetäänkin kotimaassaan feminismin pioneerina, jopa "ensimmäisenä feministinä". Kirjallinen tuotanto oli myös tärkeä tulonlähde pienellä eläkkeellä elävälle naiselle ja eräs harvoista yksineläville naisille mahdollisista tulonlähteistä aikanaan.[2] Hän kuoli Kristianiassa (nyk. Oslo) 82-vuotiaana 1895.
,_LN-NOP,_Boeing_737-86N_(16270374919).jpg)
Collettin muistoksi on julkaistu postimerkkisarja 1963, ja hänen kuvansa on Norjan sadan kruunun setelissä, joka oli käytössä 1979–1997[3].
Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Collettin kuvan yhden Boeing 737-800 -koneensa pyrstöön.[5] Aiemmin Collettin kuva oli myös toisen, sittemmin käytöstä poistuneen 737-800:n pyrstössä.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
